Yksilöessee / Tuomas Saarinen
7.12.2020

Skenaariotyöskentely: COVID-19

Koronaviruspandemia: yllättävä tekijä valtaosalle yrittäjistä, vai huomaamaton skenaario?

Maaliskuusta 2020 asti koronavirus, karanteenit ja rajoitukset ovat koetelleet jokaista toimialaa tavalla tai toisella. Loppusyksyn 2020 toinen aalto on aloittanut jo konkurssien sarjan etenkin matkailu- ja ravintola-alalla, ja lisää on odotettavissa alkuvuodesta 2021. Pandemia saataisiin toki taltutettua yhdellä maailmanlaajuisella ja järkkymättömällä lockdownilla, mutta se olisi huonoin vaihtoehto yrittäjille. Rahahanojen sulkeminen tappaisi monet liiketoiminnat, eikä Suomen valtion avustuskassakaan ole pohjaton.

Uskaltaisin väittää, että tämä iski kuin salama kirkkaalta taivaalta keskelle useimpien yrittäjien arkea. Yrittäjän yksi tärkeistä taidoista on nopea reagointi siihen, mitä ikinä tuleekaan vastaan. Näin jälkiviisaana toki on helppo huudella, koska itsekään en nähnyt vielä maaliskuussa kuinka rajusti oma arki tulisi muuttumaan. Ehkä tämä essee tarjoaa työkaluja tulevaisuuteen.

Skenaariotyöskentelyn kuusi vaihetta

Anita Rubin on tulevaisuudentutkija ja alan uranuurtaja Suomessa, ja on vaikuttanut muun muassa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa sekä WFSF:ssä (World Future Studies Federation). Löysin tulevaisuus.fi -sivustolta hänen kirjoittamansa mainiot kuusi vaihetta skenaariotyöskentelyyn, ja käyn ne tässä pikaisesti läpi ennen varsinaisiin skenaarioihin perehtymistämme.

Ensimmäisenä aloitetaan nykytilan kriittisestä tarkastelusta, esimerkiksi SWOT-analyysin kautta. (SWOT-analyysistä lisää toisessa esseessäni, 5.12.2020.) Tähän voidaan lisätä myös resurssit ja kehitykseen vaikuttavat muut ulkoiset tekijät. Nykytilan pohjalta laaditaan skenaarioita, vähintään kolmin kappalein erilaisten vaihtoehtojen takaamiseksi. Kaksi skenaariota esittäisi vain klassisen hyvän ja pahan taistelun, jolloin oikeasti olisi vain yksi – se hyvä – vaihtoehto. Liian monta skenaariota puolestaan vaikeuttaa työskentelyä.

Kolmantena ja neljäntenä laaditaan skenaarioihin perustuva visio ja vision kautta missio. Nämä ovatkin tuttuja termejä tiimiyrittäjälle ja proakatemialaiselle. Visio on tulevaisuuden ihannetahtotila ja missio luonnos siitä, miten visio saavutetaan. Näiden kahden termin ei kuitenkaan kuulu olla kiveen hakattuja, vaan ne elävät ja muuttuvat yhtä matkaa yrityksen kanssa. Viides vaihe on siis jatkuva vision ja mission vuoropuhelu.

Kuudes ja viimeinen vaihe on skenaarioiden korjaaminen uuden tiedon pohjalta. Anita Rubin kiteytti tämän paljon minua paremmin, joten tässä muutama lainaus lähdeartikkelista:

”Samalla on hyvä muistaa, että skenaariotyöskentely on parhaimmillaan prosessi.”

”Murrosajan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa myös organisaation vaikutusvallan ulkopuolella olevat asiat muuttuvat. — Tästä syystä skenaarioprosessi olisikin toistettava tai ainakin sen tärkeimmät skenaariot olisi hyvä päivittää aina ympäristön ja viitekehyksen muuttuessa, jotta organisaation visio pysyisi ajan tasalla.”

Risto Siilasmaa 26.11.2020

HIGHLEVEL on ollut striimaamassa jo monenlaisia tapahtumia. Koska suurin työ striimin rakentamisessa tehdään etukäteen asiakkaan toiveiden mukaisesti, tapahtumapäivät ovat yleensä rauhallisia itse livestriimin lähettämisen aikana ja suurimmassa roolissa silloin on troubleshooting ja puhujien ohjeistus. Itse puheenvuoroja kuitenkin saa kuunnella useimmiten rauhassa, ja saattaa käydä jopa niin, että niistä oppiikin jotain.

F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa oli erään Tampereen Kauppakamarin tapahtuman ensimmäinen Keynote-puhuja. Hänellä ei ollut kalvoja lainkaan, mutta esiintymisen ja oman alansa konkarina hän piti yleisön – allekirjoittanut mukaan lukien – otteessaan alusta loppuun. Siilasmaa puhui paljon skenaariotyöskentelystä, ja poimin siitä opit tähän esseeseen.

Seuraavaksi luon kolme mahdollista skenaariota koronaviruksen etenemiselle, ja teen HIGHLEVELille muutamat stepit niihin parhaiten sopivasti.

Skenaario 1: Koronavirus saadaan maailmanlaajuisesti taltutettua seuraavan puolen vuoden aikana

Pian julkaistava rokote tehoaa Suomessa ja maailmalla, ja jo kesäkuussa 2021 koko virus on vain muisto. Yritystoiminta Suomessa palautuu hiljalleen samaan tilaan, missä se oli vielä helmikuussa 2020. Pandemia on opettanut kuitenkin etätyötaitoja monille, ja uskon näiden jäävän ainakin jollain tasolla osaksi arkea. Yhä enemmän tilaisuuksia voidaan kuitenkin järjestää paikan päällä, etenkin jos katsojat ovat viime kädessä riskiryhmää. HIGHLEVEL voisi tässä kohtaa laajentaa livetapahtumiin ja tällä osaamisella etenkin tekniseen puoleen. Turvalliset tapahtumat olisivat hyvä visio, ja missio puolestaan monipuoliset palvelut livenä ja etänäkin tarpeen vaatiessa. Uuden mahdollisen aallon iskiessä webinaarit ja livestriimit toimisivat edelleen.

Skenaario 2: Koronavirus onnistutaan pysäyttämään vasta muutaman vuoden kuluttua

Turhautuminen ja konkurssien määrä kasvavat ja matkailun rajoitukset pysyvät. Tällä hetkellä pidän tätä keskimmäistä vaihtoehtoa todennäköisimpänä. Isot muutokset eivät yleensä tapahdu hetkessä. HIGHLEVELin visiona voisi tällöin siis olla etätyöskentelyn helpottaminen ja missiona laadukkaiden webinaarien tuottaminen kotitoimistoihin asti, mahdollisimman vähällä vaivalla asiakkaalle. Työnantajilllekin tulee edullisemmaksi pitää työntekijät kotona. Strategiaan voisi tässä vaiheessa lisätä myös kansainvälisyyden ja yritysmaailman yhdistämisen verkkoa pitkin. Tätä pääsimmekin osaltamme jo toteuttamaan Pirkanmaan Vientipäivän 2020 livestriimauksessa, Tampereen Kauppakamari ensimmäistä kertaa asiakkaanamme.

Skenaario 3: Koronaviruksesta tulee väistämättä pysyvä osa yhteiskuntaa ja maailman arkea

Kokonaisia toimialoja kuolee ja niiden tuhkista nousee uusia. Ihmiset tottuvat vallitsevaan tilanteeseen hiljalleen, ja turhautuminen kääntyy lopulta hyväksynnäksi, jos mikään keino ei ole auttanut. HIGHLEVEL voi laajentaa toimintaansa ja osaamistansa edelleen ja tuottaa entistäkin laadukkaampia tapahtumia käyttäen uusinta teknologiaa. ”Tapahtumat uudelle tasolle” kuulostaa omaan korvaani hyvältä vision vedokselta. Missiona tuottaa aidosti sykähdyttäviä livestriimejä, joita ihmisten on ilo seurata.

Yhteenveto ja Kassandra

Siilasmaan puheenvuorossa vilahti myös kreikkalaisen mytologian hahmo, Kassandra. Hänelle oli annettu tulevaisuuteen näkemisen lahja, mutta torjuttuaan lahjan antaneen Apollonin kosinnan, Apollon teki Kassandran kykyyn pienen muutoksen: kukaan ei enää uskonut hänen ennustuksiaan. Kassandra ennusti muun muassa Troijan tuhon, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä; eihän kukaan häntä kuunnellut.

Siilasmaa painotti yleisöä kuuntelemaan omien yrityksiensä Kassandroita. Kuten koronavirus on osoittanut, mikään skenaario ei lopulta ole niin vähäpätöinen, että sen kohtalo olisi jäädä täysin huomiotta. Kaikkeen voi varautua, vähintäänkin tekemällä pari skenaariota siitä, mitä saattaisi tapahtua. Vaikka emme osaakaan ennustaa tulevaa, jokin skenaariomme voi osua taianomaisen lähelle totuutta.

Lähteet

Anita Rubin, suomalainen tulevaisuudentutkimuksen uranuurtaja: Skenaariotyöskentelyn vaiheet (https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaarioajattelu-tulevaisuudentutkimuksessa/skenaariotyoskentelyn-vaiheet/)
Risto Siilasmaan Keynote-puheenvuoro: ”Strateginen visiointi hallituksessa – harhanäkyjä vai tulevaisuuden hallinnan työkalu” (Tampereen Kauppakamarin HHJ-seminaari, 26.11.2020)