Miksi sisältöstrategia on tärkeä ja mitä se on?

Nykypäivänä jyvät erotetaan akanoista tuotteen tai palvelun ominaisuuksien ja arvon lisäksi monesti digiosaamisella, kyvyllä löytää oikeat kohderyhmät viestimällä oikeita asioita oikeissa kanavissa. Pelkästään visuaaliseen ulkoasuun ja oman brändin esiintuominen ei välttämättä riitä tämänpäiväisessä kovassa kilpailussa. Sisällön tarvitsee löytää oikea kohderyhmä sieltä, missä he ovat. Lisäksi sisällön täytyy herättää kiinnostusta kohderyhmässä aktivoimalla esimerkiksi klikkaamaan yrityksen nettisivuille hakemaan lisää tietoa. Oli sitten tahtotilana houkutella lisää työnhakijoita, kasvattaa asiakasmääriä tai näkyvyyttä, tarvitaan markkinointiin suunnitelmallisuutta. Tarvitaan sisältöstrategia. “Sisältöstrategia (content strategy) on liiketoimintastrategiasta ja asiakasymmärryksestä käsin johdettu näkemys siitä, miten sisällöillä toteutetaan strategisia tavoitteita ja millaisilla toimilla tavoitetta kohti mennään.”(Keronen & Tanni, 2017, 25)  Suunnitelmalla tulisi vastata siihen, minkälaista sisältöä tuotetaan, kelle ja miksi. Jos näihin ei osata vastata, on hyvin hankalaa luoda toimivaa sisältöstrategiaa. Ilman minkäänlaista suunnitelmaa sohitaan vain silmät kiinni sinne päin, eikä tulosta voi edes odottaa tulevan.

“Sisältöstrategian ytimessä on kyky tuottaa sisältöä, joka on arvokasta sekä asiakkaalle että organisaatiolle itselleen. Tee vähemmän mutta vaikuttavampaa.” (Keronen & Tanni, 2017,15)

Sisältöstrategiaa tehdään yrityksen ja brändin vahvistamiseksi, mutta sitä tulisi lähestyä kohdentamalla pääpaino asiakkaisiin ja kohderyhmiin. Mitään turhanpäiväistä sisältöä ei kannata julkaista, vaan aina tulisi pohtia, onko kyseinen tieto oleellista ja kiinnostaako se kohderyhmää. Miten sitten luodaan toimiva strategia markkinointiin? Lähden seuraavaksi tämän kysymyksen kimppuun oppimieni asioiden pohjalta lukemaani teosta hyödyntäen.

Miten luoda toimiva sisältöstrategia?

Mitä asioita sitten ottaa huomioon sisältöstrategiaa luodessa. Ensinnäkin olennaista on ymmärtää, mitkä ovat liiketoiminnan tavoitteet, visio, arvot ja missio. Entä mikä on yrityksen kokonaisvaltainen strategia. Nämä hahmottamalla voi löytää myös vastauksia siihen miksi, mitä ja kenelle markkinoidaan. Suurta etua luo myös ajan tasalla pysyminen ajankohtaisista megatrendeistä. Muutosta tapahtuu jatkuvasti ihmisten tottumuksissa ja kulutuskäyttäytymisessä, joten se mikä toimiin tänään ei välttämättä enää toimi puolen vuoden kuluttua. Moni yritys onkin tehnyt muutoksia strategiassaan asiakaslähtöisemmäksi megatrendien aiheuttamien muutosten tuulten puhaltaessa. Strategiaa muuttaessa on oikea hetki päivittää myös sisältöstrategia kokonaistavoitteiden mukaiseksi. Sisältöstrategia tulisi siis rakentaa yrityksen strategisiin tavoitteisiin pohjaten suunnittelemalla, miten markkinointi ja viestintä voisi tukea tavoitteita. Sen lisäksi on tärkeää hahmottaa keiden tavoittaminen, sitouttaminen ja palveleminen edesauttaa parhaiten yritystä menestymään. Kun kohderyhmä on hahmotettu, on olennaista ymmärtää, mitkä ovat heidän keskeisimmät motiivit ostaa organisaation tuotteita tai palveluita. Selvitetään siis, mitä arvoa tuote tai palvelu tuottaa asiakkaalle. Tämän selvittämisen avuksi voidaan luoda esimerkiksi asiakaskysely, joka lähetetään asiakkaille tilauksen liitteeksi. Asiakasprofiilin ja ostopolun selvittämällä päästään taas astetta syvemmällä sisältöstrategiassa. Asiakaspolkuja kannatta seurata siksikin, että näkee toimiiko suunnitellut markkinointitoimenpiteet halutulla tavalla. Esimerkiksi jos asiakkaat klikkaavat nettisivuille vaikkapa Facebookin kautta, mutta eivät saa sieltä tarvitsemaansa tietoa tai oleellinen tieto on liian monen klikin päässä, kertoo se ongelmasta ostopolussa. Ihminen, kun nykyään vaatii hakemansa tiedon mahdollisimman nopeasti ja helposti. (Keronen & Tanni, 2017, 15-17)

Lopuksi tulee vielä miettiä, kuinka asetettuihin tavoitteisiin päästään ja miten sitä mitataan. Onko mittarit esimerkiksi pelkät klikit, seuraajamäärät, näkyvyys, työnhakijoiden määrän tai laadun lisääntyminen tai ehkä ostoprosentin parantuminen verkkosivuille ohjautuneiden asiakkaiden kohdalla. Niin kuin edellä mainitsemistani esimerkeistä voi huomatakin, kaikki ovat osana jotain isompaa tavoitetta. Mikäli yrityksellä on tahtotilana rekrytoida uusia myyjiä, se täytyy jalkauttaa eri osa-alueille ja osastoille. Onnistuneen markkinoinnin avulla voidaan saada lisää työnhakijoita, mutta sen lisäksi rekrytointiprosessin täytyy olla toimiva, jotta lisää hyviä tekijöitä saadaan taloon. Lisäksi esimies- ja kouluttaja-asemassa olevien täytyy valmistautua uusien myyjien kouluttamiseen. Onnistunut koulutus ja mukava työyhteisö taas edesauttaa työtyytyväisyyden lisääntymistä. Työtyytyväisyyden lisääntyminen taas voi houkutella työnhakijoita hakemaan kyseiseen työpaikkaan. Kaikki lähtee siis organisaatiotason strategiasta brändin arvoa esiintuoden asiakaslähtöisellä lähestymistavalla. Sisältöstrategia markkinointiin luodaan organisaation strategian linjausten mukaisesti, jonka jälkeen sisältömarkkinoinnin keinoin luodaan arvokasta sisältöä asiakkaille ja kohderyhmille. (Keronen & Tanni, 2017, 25-26)