Tampere
03 May, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Sijoittamisen esseesarja – Riskipeliä



Kirjoittanut: Sahar Arzagani - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Koko elämä on täynnä riskejä. Se, että tilaat ravintolassa jotakin, onhan silläkin riski, ettei ruoka ole hyvää. Tämä pätee kaikkiin palveluihin, leffoihin, keikkoihin, kampaamoihin. Miksi siis sijoittamisen kohdalla se riski tuntuu hirveän suurelta? Voiko sijoittaa ilman, että ottaa mitään riskiä? Ei, sijoittamiseen liittyy aina riski. Mutta tämä on ihan hyvä asia, sillä se riski on se, joka mahdollistaa sen, että voimme saada siellä pörssissä tuottoa ja että se raha voi tehdä meille enemmän rahaa. Kun puhutaan riskeistä, niin mielestäni se, ettet sijoita on tosi iso riski. Jätät kokonaan sen mahdollisuuden käyttämättä ja sijoittaminen onkin mahdollisuus mitä ei kannata jättää väliin.

Riski-tuotto-suhde

Lähdetään siitä käyntiin, että tuotto on sijoittajan palkka. Mitä enemmän riskejä olet valmiina ottamaan, niin sitä enemmän sinua siitä palkitaan. Eli mitä korkeampi riski jollain sijoituskohteella on, niin sitä kovempi myös tuotto-odotus sillä sijoituskohteella on. Esimerkiksi sijoittaminen listaamattomiin yrityksiin on todella korkea riskistä puuhaa, mutta toisaalta siinä on myös mahdollisuus tienata erittäin paljon rahaa.

No miten sitä riskiä mitataan? Vastaus on yksinkertainen, volatiliteetilla. Volatiliteetti tarkoittaa kurssien odottamatonta heilahtelua. Eli sitä, mitä enemmän kurssikäyrä heiluu pörssissä sitä, korkeariskisempi sijoitus on kyseessä. Tämä heiluminen nostaa sen sijoituksen riskiluokitusta, joka tarkoittaa, että sillä sijoituksella on myös korkeampi tuotto-odotus. Osakkeet luokitellaankin korkeariskiseksi sijoitukseksi. Mainitsin aikaisemmassa sijoittamisen esseesarjassani suhdannevaihtelut, jolla tarkoitin sitä, että meillä on sekä nousu että laskukausia. Taloutemme menee ylös ja alas ja näinhän se toimii. Ei siis tarvitse pelätä sitä, vaikka sijoitukset olisivatkin miinuksella, sillä yksinkertaisuudessaan jos zoomataan tätä aikahorisonttia hiukan ulospäin, niin me nähdään, että pitkällä aikavälillä se kurssi pörssissä on ollut nouseva.

Riskinhallinta

Hajauttaminen on sijoittajien ainoa ilmainen lounas.  Se on ainoa tapa alentaa sijoittamisen riskiä alentamatta tuottoa. Sijoituksia voi hajauttaa kolmella eri tavalla:

Hajauttaminen eri toimialoihin

Tällä tarkoitetaan sitä, ettet laita kaikkia rahojasi kiinni yhteen tiettyyn yritykseen tai toimialaan, sillä jos tällä toimialalla menee huonosti niin et tietenkään halua kaiken rahojesi olevan kiinni pelkästään siinä. Pointti toimialahajauttamisessa on se, että ne rahat ovat eri yrityksessä ja toimialoilla. Hyvä tapa harjoittaa tätä on esimerkiksi sijoittamalla Nordnetin indeksirahastoihin (superrahasto Suomi), sillä saat sun rahat kiinni 25 eri yritykseen eli olet nimenomaan toimialahajauttanut. 

Hajauttaminen eri maantieteellisiin alueisiin

Tämä taas tarkoittaa sitä, ettet sijoita rahojasi pelkästään suomalaisiin tontteihin vaan globaalisti. Eli hajautat rahasi ostamalla esimerkiksi jotakin jenkki rahastoja tai mitä vaan osakkeita, jotka ei olisi vain Suomessa. Miksi näin? No jos oletetaan, että Suomeen tai pohjoismaihin iskee paha taloudellinen kriisi niin silloin emme halua, kaikkien meidän sijoitusten olevan kiinni niissä pörsseissä, sillä me myös asutaan niissä maissa. Eli kannattaa hajauttaa riskiä ostamalla osakkeita eri firmoista, eri toimialoilta ja myös muista maista.

Hajauttaminen ajallisesti

Tämä on tapa, jolla itse sijoitan. Ajallisella hajauttamisella tarkoitetaan sitä, ettei kaikkia varoja sijoita samalla kertaa vaan hiljalleen ja säännöllisesti. Pankkitililtäni menee 50€/kk Nordnetin arvo-osuustilille ja joka kuukausi se 50€ jakautuu kahteen eri rahastoon. Pohjoismaalaiseen ja globaali rahastoon. Pohjoismaalaisella rahastolla eli superrahastolla saan tätä toimialahajauttamista ja globaalilla rahastolla saan maantieteellistä hajauttamista. Ja kun sijoitan säännöllisin väliajoin saman summan, niin oletettavasti välillä kurssit ovat laskeneet, jolloin saan sillä 50€ enemmän rahastoa, sillä rahastot ovat halvempia ja välillä taas kurssit ovat nousseet, jolloin saan sillä 50€ vähän vähemmän rahastoa. Tällä saadaan sijoituksille sitä keskimääräistä sisään osto hintaa.

Siispä lyhyesti ja tiivistetysti, sijoittajat eivät omista mitään kristallipalloa tai aikakonetta, jolla pääsee katsomaan, mikä yritys on seuraava Apple. Hyvällä hajautuksella sijoittaja pääsee todennäköisemmin tavoittelemaansa tuottoon.

 

LÄHTEET:

 

Sijoittaja.fi. Hajauttaminen. Luettu 5.11.2020. https://www.sijoittaja.fi/61939/hajauttaminen-miten-sijoitukset-kannattaa-hajauttaa/

Pörssisäätiö.fi. Hajauttaminen. Luettu 5.11.2020. https://www.porssisaatio.fi/sijoituskoulu/hajauttaminen/

Nordnet.fi. Hajauttaminen kannattaa. Luettu 5.11.2020. https://www.nordnet.fi/blogi/hajauttaminen-kannattaa-4-tapaa-alentaa-salkkusi-riskia/

Sijoitustieto.fi. Luettu 5.11.2020. https://www.sijoitustieto.fi/volatiliteetti

Mimmit Sijoittaa podcast K1, Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander, 2019.

 

 

 

Kommentoi