Ryhmädynamiikka

Yritysmaailmassa usein joudutaan työskentelemään erilaisten sidosryhmien, kuten kollegojen, asiakkaiden ja esimiesten kanssa. Jokainen meistä tulee erilähtökohdista, jonka seurauksena meillä voi olla hyvin erilaiset vuorovaikutustaidot. Hyvät vuorovaikutustaidot ovatkin yksi tärkeimmistä asioista toimivalle organisaatiolle ja tiimille. Menestyvä tiimi tai organisaatio tarvitsee siis ryhmädynamiikkaa, joka osaltaan muodostaa hyvää pohjaa menestyksekkäälle ja antoisalle tielle. Mistä koostuu ryhmän muodostuminen? Siitä avaan seuraavissa kappaleissa.

Ryhmän muodostuminen koostuu siis erivaiheista kuten muodostuminen, kuohunta, normien asettaminen, suoritus- ja päätösvaihe. Tämän takia organisaatioissa tulisi panostaa ryhmädynamiikkaan, jotta ryhmän vaihe saataisiin mahdollisimman nopeasti suoritusvaiheeseen. On tärkeä myös huomata, ettei mitään kyseisistä kohdista voi sivuuttaa ilman vaikutuksia lopputulokseen. Esimerkiksi kuohunta vaiheen yli hyppääminen voi ilmetä suoritusvaiheessa hyvin vahvoina erimielisyyksinä, jotka voivat vaikuttaa erittäin negatiivisesti ryhmän työskentelyyn.

Ryhmädynamiikkaan vaikuttaa todella paljon ryhmän jäsenten määrä. On sanomattakin selvää, että täysin vieraan 20 henkilön ryhmän dynamiikka ei ole samalla tasolla, kun 5 entuudestaan tutun henkilön nippu. On kuitenkin todettava, että välttämättä se tuttu tiivis ryhmä ei ole paras mahdollinen, koska toisia ei välttämättä oteta tosissaan joka tilanteessa. On kuitenkin huomioitavaa, että haitoista huolimatta näistä kahdesta esimerkistä pienempi ryhmä todennäköisemmin suoriutuisi paremmin. Ryhmän optimikoko, kun yleisesti ottaen sijoittuu 4-6 henkilöön. Tällöin ryhmässä työt jakautuvat sopivassa määrin, joka puolestaan ruokkii projektissa onnistumiseen.

Aineistoon perehtyessä aloin miettimään omia kokemuksia erilaisista ryhmistä, joissa olen toiminut ja hyvin nopeaa mieleeni tuli onnistuneet kuin myös epäonnistuneet projektiryhmät. Jokaisella onnistuneella ryhmällä taustalla on tietynlainen luottamus toisen ammattitaitoon, sekä ryhmän optimaalinen koko. Puolestaan hieman huonommin toimineet ryhmät oikeastaan ovat olleet juuri peilikuvia edellä mainitulle. Huonommin menestyneissä ryhmissä on usein myös ollut taustalla ryhmän muodostus vaiheessa portaiden yli hyppiminen. Varsinkin alussa hyvin motivoituneilla ryhmillä saattaa olla liian kova tahto päästä suorittamaan, joka projektin edetessä voi helposti kostautua. Tämän takia ryhmien kannattaa panostaa oman näkemykseni mukaan alussa aikaa ryhmälle.

Jos mietin itseäni ryhmän jäsenenä ja mitä itse haluan kehittää omassa toiminnassa, on päässäni selkeästi muutama idea. Haluan tuoda ryhmään tietynlaisen rauhan ja luoda ryhmään ilmapiirin, jossa asiat tehdään ripeästi mutta ei höntyilemällä. Haluan myös tuoda jatkossa ryhmilleni oman osaamisen ja verkostot paremmin esille, joka puolestaan varmasti ruokkii ryhmän menestystä.

Yhteenvetona voidaankin pitää, että ryhmädynamiikka koostuu monesta eri vaiheesta, joidenka ansiosta se muotoutuu niin hyväksi kuin mahdollista. Ryhmädynamiikkaan vaikuttavat tekijät ovat mm. jäsenten määrä ja heidän tuntemuksensa toisistaan. Ryhmän onnistumiseen vaikuttaa myös monet eri tekijät, kuten kuohunta ja normien asettaminen. Loppujen lopuksi ryhmän onnistuneeseen lopputulokseen voidaan päästä myös huonolla ryhmädynamiikalla, mutta jatkon kannalta tämä vaihtoehto ei ole kestävällä pohjalla.

Lähteet

Spiik, K-J. 2022. Yhdessäohjautuva tiimi. E-kirja. Karlex. Viitattu 25.4.2023