Tampere
25 May, Saturday
14° C

Proakatemian esseepankki

Ristiriidat osana johtajuutta



Kirjoittanut: Jesse Vuori - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johtajuuden ristiriidat
Alf Rehn
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Maailma on täynnä ristiriitoja. Tutkimukset, tulkinnat ja ajatusmallit… Nyky-yhteiskunta jakaantuu polarisoitumisen seurauksena, ja ajaa asioita kauemmas toisistaan. Polarisoituneessa maailmassa vuoropuhelu katoaa, kun jokainen etsii tukea omien etujensa suojaksi. Faktaperustaisuus unohtuu, sillä itsekritiikki on uhka omalle identiteetille sekä toiminnan tueksi valituille faktoille. Faktat sekä mielipiteet sekoittuvat yhä enemmän keskenään, ja vuoropuhelu muuttuu omien totuuksien puolustamiseksi.

Vastakkainasettelu johtuu ihmisten erilaisista kokemuksista, ympäristöistä sekä kulttuureista. Jokainen meistä on luonut ympärilleen oman totuuden. Meiltä jokaiselta löytyvät omat faktamme tukemaan toimintatapojamme sekä ajattelumallejamme, myönnämme sitä tai emme. Me ihmiset luomme ristiriitoja. Oli kyseessä sitten ristiriidat kotona, ympäristössä tai työpaikoilla. Niin kauan kuin maailmassa on ihmisiä, on myös olemassa ristiriitoja.

Maailman ollessa täynnä ristiriitoja, haluamme pureutua esseessämme tarkemmin ristiriitoihin työelämässä. Pureudumme työelämän ristiriitojen keskiössä olemiseen, eli johtamiseen. Millaisia ristiriitoja johtajana voi joutua kohtaamaan? Millaisia ristiriitoja johtajuus on? Entä millaisia ristiriitoja olemme johtajina Saawassa kohdanneet? Käymme esseessä läpi tiimiyrityksemme ristiriitatilanteita team leader- ja business leader-roolien perspektiiveistä.

 

Johtajuuden ristiriidat

 

Lähdimme aluksi miettimään johtajuuden ristiriitoja tärkeimpien johtajataitojen näkökulmasta. Muutamana tärkeimpänä näkökulmana Alf Rehnin kirjoittamassa kirjassa Johtajuuden ristiriidat mainittiin kuunteleminen ja päättäväisyys. Johtajan roolissa on tärkeää osata kuunnella johdettaviaan ja ottaa ihmisten mielipiteet huomioon niin, että jokaisella syntyisi kuulluksi tulemisen tunne. Johtajan kuunnellessa alainen pystyy työympäristössä vaikuttamaan päätöksentekoon tuomalla omat mielipiteensä esille (Rehn 2017, s.31.).

Varsinkin kokematon johtaja astuu helposti sudenkuoppaan. Tällöin kuunteleminen ja alaisten huomioiminen painottuu johdon näkemysten edelle, jolloin saatetaan sivuuttaa yrityksen kehittämistä varten olennaiset johdon kasaamat faktat. Tällaisessa tilanteessa ylianalysointi ja liiallinen kompromissien tekeminen ottavat liikaa painoarvoa johtajan toiminnassa. Etsiessään kaikkia miellyttävää ratkaisua johtaja voi helposti kadottaa halutun suunnan. Suunnan katoamisen jälkeen, raiteille takaisin ohjaaminen taas näyttäytyy herkästi päättämättömyytenä, joka voi pahimmillaan luoda epävarmuutta johtajuutta sekä yhteistä toimintaa kohtaan (Rehn 2017, s.31.).

 

Vastapainona kuuntelemiselle toimii päättäväisyys. Päättäväinen, jämäkkä tyyli voi parhaimmillaan luoda uskoa ja varmuutta koko työyhteisöön. Päättäväinen johtaja osaa toiminnallaan poistaa alaisten keskuudessa nousevia epävarmuustekijöitä tekemällä päätöksiä asioiden eteen. Liiallinen kontrollointi sekä päätöstenteko voi kuitenkin pahimmillaan näyttäytyä alaisille huomioimattomuutena ja itsekeskeisenä johtamistyylinä. Usein näissä tilanteissa alaisilla on tunne siitä, ettei tule kuulluksi päätöksentekohetkillä tai tehdyt päätökset eivät ole oikeudenmukaisia alaisten mielestä (Rehn 2017, s.31.).

Kuunteleminen ja päättäväisyys ovat kombona mahtava yhdistelmä, jotka ovat silti hetkittäin ristiriidassa toisiinsa. Kysymyksinä johtajalle usein herää: Milloin olet huomioinut tarpeeksi kaikkien mielipiteitä? Milloin olet saanut tarpeeksi informaatiota päätöksen tueksi? Kuinka paljon aikaa ja resursseja päätöksentekoon käytetään? Milloin kompromissi kannattaa ja mihin se vie yritystä? Mihin asioihin on tarpeellista reagoida? Entä miten päätökset vaikuttavat toimintaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Millaisena johtajuus nähdään? (Rehn 2017,s.31.).

Tähän mennessä tiimimme Saawan päätöksenteon lähtökohtana on ollut jokaisen huomiointi, sekä jatkuva kompromissien etsiminen jokaista miellyttäviksi ratkaisuiksi. Päätöksentekoa on myös aiemmin viivytetty, jotta kaikille tiimiläisille saataisiin mahdollistettua aikaa asian pohdiskelemiselle. Akatemia maailmassa oman haasteensa johtajuuteen tuo tiimissä vallitseva tasavertainen asema, jonka myötä odotukset johtamistyyliä kohtaan ovat usein sen mukaiset. Johtamisessa haastavinta tiimin sisällä on tasapainoilu jämäkän päätöksenteon sekä tiimiläisten osallistamisen välillä. On siis löydettävä oikeat hetket oikealle johtamistyylille.

Olemme huomanneet, ettei tasapainon löytäminen ole kuitenkaan niin yksiselkoista. Yhdessä hetkessä joku kokee johtamisen liian jämäkkänä, kun toisessa taas esille nousee kaipuu selkeille linjavedoille. Kuinka mahdollistaa ja kannustaa osallistavaan päätöksentekoon selkeästi niin, että asioissa päästäisiin silti yhdessä eteenpäin haluttuun suuntaan?

Johtajan roolissa on usein myös päätöksentekohetkellä epäkiitollisessa asemassa, sillä jos tehty päätös ei miellytäkään koko tiimiä, kohdistuu palaute usein johtajien käsiteltäväksi. Johtajan tehtäväksi koituukin jälkipyykin puinti, sekä asioiden esille nostamisen kanssa tasapainottelu. Mitkä asiat kannattaa tuoda koko tiimin yhdessä puitavaksi ja mitkä jättää omaan arvoonsa? Mistä päätöksenteon jälkeinen jälkipyykki kertoo? Olisiko päätöksenteossa pitänyt tehdä jotain toisin?

 

Johtoasemassa olemme oppineet sen, ettei jokaista pikku asiaa kannata nostaa käsiteltäväksi koko tiimin voimin. Hitaissa päätöksentekoprosesseissa tiimissämme nousee usein esille turhautumista paikallaan pysymisen tunnetta kohtaan. Asioiden mittakaava myös suurenee todellisuudesta, mikäli se tuodaan johtoryhmän toimesta omana esityksenään koko tiimille. Yhdessä käsiteltävät asiat on siis harkittava tarkkaan ja on hyvä varautua siihen, että joskus päätöksenteosta seuraa tiimin sisällä tyytymättömyyttä. Näissä hetkissä on pystyttävä ottamaan palautetta vastaan, sekä olemaan valmis perustelemaan tehtyjä päätöksiä. Tiimissämme opetellaan myös päätöksenteon osalta kulttuuria, että tehdyt päätökset ei ole kiveen hakattuja vaan muutoksia pystytään tarvittaessa tekemään. Erilaisia toimintamalleja onkin hyvä jatkuvasti kokeilla, että tiimille sopivat tavat löytyvät.

Opit johtamisesta

Teoriaopiskelu toimii hyvin tukena johtamisessa ja auttaa ymmärtämään johtajuuden ristiriitoja. Ristiriitojen ymmärtäminen taas auttaa asennoitumaan rooliin niin, että osaat varautua vastaan tuleviin tilanteisiin paremmin. Saawan johtotehtävissä toimiminen on opettanut sen, että johtamisessa voi kehittyä ainoastaan käytännön kautta toimimalla oikeasti johtajana. Oma ymmärrys johtamisesta havainnollistuu, kun johtamiskokemusta karttuu. Kokemusta on myös tärkeää reflektoida jatkuvasti, jotta voi kehittyä tehtävässään jatkuvasti paremmaksi johtajaksi. Olemmekin pyrkineet vahvan teoriaopiskelun lisäksi reflektoimaan omaa toimintaa sekä ympärillä vallitsevaa tilannetta. Näkökulmia on hyvä saada hieman eri perspektiiveistä, ja miettiä mitkä asiat ovat olennaisimpia kokonaisuuden kannalta. Olennaisten asioiden hahmottaminen on myös tärkeässä osassa omien resurssien käyttämisen kannalta. Johtajana voi helposti kokea vastuuta ja velvollisuutta puuttua pienimpiinkin asioihin, mutta pitkällä jänteellä se ei ole kestävää johtamista.  Hyvä johtaja muistaa omat resurssit osana päätöksentekoa, ja näyttää myös johdettavilleen esimerkkiä tasapainon tärkeydestä.

Yksi johtoroolin suurimmista opeista on ollut ymmärrys ja anteeksiantavaisuus muita johtoroolissa toimivia kohtaan. Johtaminen vie paljon aikaa ja henkisiä resursseja, ja usein johdettavan roolissa on helppo unohtaa johtajan antama panos asioiden eteen. Tiimin kanssa läpikäytävä asia on usein ottanut monia tunteja pohdintaa ja reflektointia johtajilta jo huomattavasti ennen yhteistä läpikäyntiä. Jatkuva ajan tasalla pysyminen, tiedonhankinta sekä ratkaisujen pohtiminen ovat työnkuvia, jotka pyörivät johtajan arjessa mukana muiden tehtävien ohella. Siksi onkin tärkeää ottaa johtajana riittävästi aikaa näille tehtäville, eli itse johtamiselle.

Kaiken ei tarvitse tapahtua sormia napauttamalla, vaan muutokset ottavat aina oman aikansa. Tämä vaatii kärsivällisyyttä niin johtajalta, kuin tiimiltä. Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, joten uudistumiseen on hyvä valmistautua. Muutoksen tärkein osa on hyväksyä keskeneräisyys osana prosessia. Ratkaisukeskeinen ajattelu onkin koko tiimin kehittymisen ydin.

Maailma on täynnä ristiriitoja. Ne mahdollistavat meille tilaisuuden oppia itsestämme sekä muista ympärillä olevista. Johtajuuden ydin onkin ymmärtää ristiriitoja, sekä oppia hyväksymään ne osana johtajuutta. Ristiriidat eivät aina tarvitse johtajalta ratkaisuja, vaan kykyä nähdä tilanteiden taakse. Johtaja on lopulta vain ihminen, joten ristiriidat kuuluvat arkeen eikä niitä tarvitse pelätä.

 

LÄHTEET

Ikäheimo H-P. 2019. Tiedon kulttuuri polarisoituu muun yhteiskunnan mukana. 16.3.2022. https://www.sitra.fi/blogit/tiedon-kulttuuri-polarisoituu-muun-yhteiskunnan-mukana/

Palkkinen I. 2019. Polarisaatio myrkyttää politiikan. 16.3.2022. https://blogs.helsinki.fi/socialethics/artikkelit/polarisaatio-myrkyttaa-politiikan/

Rehn A. 2017. Johtajuuden ristiriidat. Helsinki. Docendo.

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Julius Hirvonen

    Olen kovasti kiinnostunut johtajuudesta ja ylipäätään esimiestyöskentelystä.
    Nooran ja Jessen kirjoittama essee “Ristiriidat osana johtajuutta” on mielenkiintoista luettavaa. Esseessä on hyviä pointteja johtajuuden tärkeistä elementeistä. Tapa johtaa Proakatemiassa ja Saawa-tiimissä on myös ollut kiinnostavaa luettavaa.

    Kuunteleminen ja päättäväisyys ovat äärimmäisen tärkeitä asioita esimiestyöskentelyssä. Näin todetaan esseessä sekä Alf Rehnin kirjoittamassa kirjassa Johtajuuden ristiriidat. En ole vielä lukenut kokonaan Rehnin teosta, mutta varmasti tulen sen lukemaan lähitulevaisuudessa.

    Olen itse työskennellyt kahdessa eri myyntiorganisaatiossa esimiehenä.
    Johtajan olisi hyvä löytää työskentelyynsä ns. kultainen keskitie. Esseessä todetaan, että johtaja ei saa olla liian jämäkkä ja jyrätä alaisiaan. Päätöksentekotaitoja täytyy myös löytyä sekä auktoriteettia. Kuunteleminen ja päätöksenteko oikeastaan on loistava kombinaatio löytää se oikea kultainen keskitie.
    Minulla on monta entistä esimiestä, jotka ovat nykyään hyviä ystäviäni. Myös monet entiset kollegani ovat myös hyviä ystäviäni, vaikka olin heidän esimiehenänsä monta vuotta.

    Mielestäni Saawan ristiriidat johtamiseen muistuttavat paljon Kipinä -tiimin johtamisen ristiriitoja. Olemme tiiminä varsin tasavertaisia, ja muiden huomiointi olisi tärkeää. Joskus se menee silti liiallisuuksiin, koska ei jokaista päätöstä tarvitsisi tiimiltä kysyä. Uskon kuitenkin, että Saawassa, kuten myös Kipinässä löytyy luottamusta Business leaderin sekä HR:n toimintaan.

    Esseessä todetaan, että teoriaopiskelu antaa hyvää tukea johtamiseen ja auttaa ymmärtämään ristiriitoja. Kuitenkin johtajuutta oppii parhaiten kokemuksen kautta. Itse en ole saanut teoriaoppia esimiestyöskentelyyn. Olen oppinut työskentelemään esimiehenä lähes kokonaan kantapään kautta. Välillä tein virheitä, mutta loppujen lopulta kokemuksen kautta opin parhaiten johtamaan tiimiä. En ole itse ollut Kipinä-tiimissä Bl:n roolissa, koska olen iloinnut siitä, että tiimiläiset ovat päässeet harjoittelemaan johtajuuden roolia.

    6.12.2022
Kommentoi