Johdanto 

Revo-Set oli ensimmäinen projektini, joka alkoi viime keväänä miltei heti tiimiyritysten perustamisten jälkeen. Revo-Set oli aurinkopaneelien asennuksiin erikoistunut projekti, jonka tarkoituksina oli tehdä asennuksia kotitalouksille sekä yrityksille. Revo-Set toimi Wisol Oy aliurakoitsijoina eli asensimme Wisol Oy asennustuotteilla paneeleita ympäri Suomea elokuun loppuun asti. Mittakaavaltaan projekti oli suuri ja näin jälkeen päin mietinkin, oliko Revo-Set akatemia ympäristöön sopiva projekti.  

Käytän tässä esseessä lähteenä Harvard Business School Press:n kirjoittamaan kirjaa “Toimiva tiimi” (2005) sekä Patrick Lencionin kirjaa “Viisi toimintahäiriötä tiimissä – tarina johtajuudesta” (2002). Lähteiden avulla pyrin käymään läpi esimerkkejä sekä miten ilmapiiri pidetään positiivisena työyhteisössä. Lähdetään aluksi liikkeelle siitä, mistä projekti sai alkunsa. 

Mistä projekti sai alkunsa 

Tiimiyrityksiä perustaessa harvoin on pääomaa olemassa toiminnan pyörittämiseksi. Hurmos ainakin lähti tyhjältä pöydältä. Kävimme tiimin kanssa keskustelua alkupääomasta ja otimme tavoitteeksi, että Hurmos kerää 5000 euroa tammikuun loppuun mennessä. Tiimissämme oli vielä tällöin vahvasti minäajattelua, joten päätimme kerätä oman osuutemme jokainen itse. Minä päätiin saada oman osuuteeni kasaan aurinkopaneeleja asentamalla.  

Aurinkopaneelien asentaminen tuli aivan puskista minulle. Muistan, kun olin tiimitilassa ja Jenna tuli ehdottamaan, että olisinko kiinnostunut menemään apukädeksi aurinkopaneeli asennuksiin. Luonnollisesti vastasin, että ehdottomasti se onnistuu. Ei muuta kuin yhden päivän varoitus ajalla infot siitä, missä pitää olla mihinkä aikaan ja sitten vaan katolle asentamaan. Kävin kaksi kertaa paikallisen asennusfirman asentajan kanssa asentamassa paneeleita ja se vaikutti eri tavalla mielekkäältä hommalta, mitä aikaisemmin oli tullut tehtyä. Oli hienoa, kuinka nopeasti työvaiheet etenivät ja kuinka oma kädenjälki näkyi työssä. Paneelit olivat päivän aikana asennettuna katolla. Tästä lähti idea siitä, että tätähän voisi oikeasti alkaa tekemään enemmänkin. Ei muutakin ideaa esittelemään.  

Projektin ensimetrit 

Olimme Vilin kanssa heti Hurmoksen perustamisesta lähtien, että jotain voisi lähteä tekemään yhdessä eli oli sanomattakin selvää, että Vili oli projektissa mukana. Lähdimme aika nopeasti ideoimaan projektia eteenpäin ja jopa elämään ideaa siitä, että luomme Hurmokselle monia rakennusalan osa-alueita, jotka tukevat toisiaan. Maalauspalvelua, saneerausta, aurinkopaneeleita sekä muuttohommia. Aurinkopaneelit olisivat olleet ensimmäinen osa tätä projektia, jolla hankitaan pääomaa muita osa-alueita varten. Tässä vaiheessa otimme keskusteluun mukaan Ollin sekä Juliuksen, sillä tiesimme, että heillä voisi olla annettavaa tälle projektille. Nopeasti löysimme yhteisen sävelen, että lähdetään ihmeessä tekemään ja löin ilmoille nimi ehdotuksen. Päätimme samassa hetkessä projektimme nimeksi Revo-Set. Revo-Set tuli pitkän ajatustyön jälkeen revontulen ja asennusyritysten yleisesti käyttämän “set” sanan yhdistämisestä. Nimi ei olisi suoraa sidottu aurinkopaneelien asennuksiin, joka oli alkuperäinen tarkoituksemme.  

Hommat alkoivat nopeasti etenemään ja lähdimme kartoittamaan liidilista tyylisesti, mitkä voisivat olla potentiaalisia palvelun tarjoajia. Kävimme läpi Raloksen, Lumme energian, Oomin sekä muita suurempia toimijoita, mutta heillä ei ollut sillä hetkellä tarvetta asentajille. Selailimme kumminkin yhdessä palaverissamme työpaikka ilmoituksia ja pistimme silmään, että vantaalainen firma Wisol Oy hakee aurinkopaneelien asentajia Pirkanmaalle, että Uudellemaalle. Vili otti puhelimen käteen ja soitti samalta istumalta viereisessä huoneessa yrityksen toimitusjohtajalle. Eihän siinä kauaa mennyt, kun mies tulee hymyssä suin huoneeseen ja ilmoittaa, että viikon päästä on tapaaminen Vantaalla Wisolin toimitiloissa. Siitähän ne hommat lähtivät pyörimään. Harvard Business Schoolin professorit (32, 2005) kertovat, kuinka yksi tehokkaan työympäristön myytti on ystävällinen ilmapiiri. Kun hommia tehdään hyvässä yhteishengessä ja yhteisellä päämäärällä on ystävällinen ilmapiiri helppo toteuttaa.  

Kävimme yhteensä kaksi kertaa Vantaalla läpi aurinkopaneelityötä sekä millaista yhteistyötä lähtisimme rakentamaan heidän kanssaan. Pääasiassa kävimme läpi sopimuspohjia ja hinnoittelua, mutta myös sitä, missä kohteet sijaitsisivat. Kohteita sanottiin olevan pääasiassa Uudellamaalla, mutta meidän liittymisemme myötä kohteita voisi myydä lisää Pirkanmaalle ja kesällä tehdä vuoroviikoin kummallakin alueella. Mutta hyvinhän ne palaveri menivät Wisol:n kanssa sillä toisen palaverin jälkeen kävelimme sopimukset kädessä tyytyväisinä kohti kiireellisiä hankintoja. Kiirehän ei onneksi ollut, kun otimme tavoitteeksi vajaassa kuukaudessa saada hankittua meille pakettiauton, työkalut sekä kaikki työmaalla tarvittavat kortit.  

Kuukauden aikana saimme hankittua työturvallisuuskortit, tulityökortit, valttikortit, pakettiauton ja monen tuhannen euron edestä työkaluja. Nämä kaikki asiat eivät tapahtuneet aivan niin nopeasti kuin ajattelimme, sillä osuuskunnan kanssa oli aikamoinen homma saada hommat toimimaan. Lähinnä syystä, että osuuskunnalle oltiin hankkimassa työkaluja sekä pakettiauto, että miten näiden käyttöoikeudet menevät ja miten näiden maksu suoritetaan.  

Luottamus ja projektit 

Revo-Setin alkumetreillä oli tiimin puolesta jonkin verran luottamuspulaa, joka johtui suurin siitä, että kommunikaatio oli heikkoa ja se ei ollut ajan tasalla. Meillä Hurmoksessa viime keväänä oli vahvasti läsnä hallituksen rooli. Hallitukselle tuotiin esitys projektista ja hallitus päätti, onko projekti hyväksyttävä. Näin oli myös Revo-Setin kohdalla. Teimme hallitukselle liiketoimintasuunnitelman, joka piti sisällään SWOT-analyysin ja mahdolliset laskelmat liiketoiminnan luvuista. Tällöin emme vielä ajatelleet pakettiautoa pakollisena ja myimme idean auto ja peräkärry ideasta, joka näin jälkeenpäin mietittynä oli aivan naurettava. Mutta sillä suunnitelmalla mentiin silloin.  

Haastamista tuottivat muuttava liiketoimintasuunnitelma. Meillä oli kiire alkuhankintojen kanssa ja koimme tiimiyrityksen tietyllä tapaa jarruna, sillä emme saaneet hyväksyntää nopeasti asioihin, vaikka sitä toivoimme. Lencioni (57,2002) kertoo, esimerkin, jossa oltiin liian kiireisiä käydäkseen pitkällisiä väittelyjä pikku asioista. Mielestäni esimerkki avasi hyvin tilannetta, jossa meillä oli kiire ja tiimiläiset halusivat olla kartalla siitä, missä projektissa mennään. Haastaminen johtui lähinnä siitä, että ilmoitimme pakettiautoa hankkiessa, että oltaisiin ottamassa leasing pakettiautoa osuuskunnalle, onko tämä ok. Eihän se ole paras lähtökohta asioiden ilmoittamiseen, mutta tästä oppineena on lähtisi projektia muutenkaan tekemään noin kovalla kiireellä.  

Saimme lopulta luottamuksen projektia kohtaan ja luulen sen johtuvan siitä, että avasimme loppujen lopuksi tosi tarkasti sen, mitä olemme tekemässä ja mitä kaikkea projekti tulee sisältämään. Tiimin luottamusta herättää se, että kaikki ovat samalla sivulla siitä, mitä on tapahtumassa ja ovat ylipäätänsä kartalla projekteista, joita Hurmoksella on.  

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Saimme pakettiauton hankittua leasing sopimuksella ja työkalut hankittua, vaikka niitäkin sai metsästää kissojen ja koirien kanssa Helsingistä saakka. Eikä aikataulut tiukalle menneet. Ruuvasimme Vilin kanssa hyllyjä pakettiautoon paikoilleen vielä illalla yhdentoista aikaan Kalevassa kerrostaloyhtiön pihassa, ja aamulla lähtö oli viiden aikaan. No parempi myöhään, kun ei milloinkaan.  

Matkustaminen ja akatemia = Vaikea yhtälö 

Aloitimme projektimme virallisesti 3.4.2023 Helsingissä, joka tarkoitti sitä, että akatemiaa oli jäljellä noin kuukauden verran. Huomasimme tässä kohtaa, että akatemia on todella vaikea yhdistää matkustus painotteiseen projektiin. Ensimmäinen kohteemme sijaitsi Helsingissä Lehtisaaressa kuuden kerrostalon yhtiössä. Tarkoituksena oli asentaa 250 paneelia taloyhtiöön, joka tarkoitti, että olimme todella sidottuja työmaalle ja samalla olisi pitänyt olla Hurmoksen kanssa 100 % sitoutunut. Todella vaikea yhtälö, jonka saimme jotenkin toimimaan, mutta oli sen verran lyhyt aika kesätaukoon, että Hurmoksen yhteiset hommat olivat alkaneet vähentyä ja helpottivat meidän tekemistämme huomattavasti.  

Pidän kokonaisvaltaisesti muuhun kaupunkiin sitovaa projektia tietyllä tapaa haastavana ajatuksena, sillä Hurmoksessa arvostamme läsnäoloa ja yhteisiin tapaamisiin osallistumista. Se on perusoletus ja sitä ei katsota hyvällä, jos ollaan jatkuvasti pois ja priorisoidaan esimerkiksi projekti kokonaan tiimin edelle. Voin sen myöntää, että tiimi huomasi nopeasti, että meitä ei paljoa akatemialla näkynyt ja toivoivat syvästi, että tilanne muuttuisi jossain kohtaan toisenlaiseksi. Ja täytyyhän se itsekin myöntää, että olisin keväällä halunnut akatemialla viettää enemmän aikaa, mutta onneksi sitäkin kerkesin tekemään ja nykyään akatemialla tulee vietettyä enemmän aikaa. Hyvä näin. Summa summarum, reissu hommat toimivat akatemialla hyvän maun rajoissa, mutta eivät pidemmän päälle.  

Pohdinta 

Revo-Set esseiden ensimmäisessä osassa käytiin läpi sitä, miten projekti sai alkunsa, mitä haasteita tiimi loi lähtökiihdytykseen ja sopiiko reissutyö akatemia ympäristöön. Mielestäni oli mielenkiintoista päästä reflektoimaan omia ajatuksia keväältä esseen muodossa ja huomaamaan, kuinka oma ajatusmaailma on muuttunut todella paljon keväältä. Ei kävisi mielessäkään, että lähtisin akatemia aikana 3–4 päiväistä työviikkoa suorittamaan akatemian aikana muuhun kaupunkiin ja yrittää vielä pitää oma opiskelu sekä tiimiin osallistuminen kasassa. Haluan jatkossa projektin palvelevan omia tavoitteita ja miettiä projektia hieman kauemmin. Myös jos tekee yhteistyötä toisen yrityksen kanssa pitää kuunnella tarkkaan, mitä luvataan. Arvo lupaus “vuoroviikoin Tampereella, vuoroviikoin Helsingissä” ei sitten pitänyt alkuun sakkaan paikkaansa. Mutta tästä lisää seuraavassa osassa. Seuraavassa osassa tulen käsittelemään projektitiimimme dynamiikkaa, työmaita sekä ongelmia ja onnistumisia, mitä Revo-Set matkallamme saimme kokea. Palataan seuraavassa osassa asiaan.  

Lähteet:  

Harvard Business School Press. 2005. Toimiva tiimi. Helsinki: Perhomediat Oy 

Lencioni, P. 2002. Viisi toiminnan häiriötä tiimissä. Tarina johtajuudesta. Hämeenlinna: Päivä Osakeyhtiö