Revenan organisaatio koostuu tällä hetkellä Business Leaderista, taloustiimistä ja oppimistiimistä. Johtoryhmässä ovat bl, sekä talous- ja oppimistiimin liiderit. Oppimistiimi otettiin mukaan jo viime syksynä ja sen tavoitteena oli edesauttaa tiimiytymistä sekä tarkkailla Revenaa opin näkökulmasta, mm. pajojen laadun mittaamisen kautta. Pääsin nyt keväällä johtamaan uutta oppimistiimiä. Bl:n ja tiimin toiveena oli, että olisimme samalla hr sekä oppimistiimi ja keskittyisimme enemmän henkilöstöpuolen asioihin.

Oppimistiimi Revenassa

Vaikka oppimistiimi perustettiin viime syksynä, sen ensimmäinen kausi oli onnistunut. Lähinnä, koska tiimi oli motivoitunut ja tiimin toiminta palveli koko Revenaa. Halusin tälle keväälle yhtä motivoituneen ja kehityshaluisen tiimin kuin aiemmin. Olin iloinen, kun Nelly ja Eetu halusivat jatkaa oppimistiimissä, sillä kokonaan uudella kokoonpanolla käynnistyminen olisi voinut olla haastavampaa. Tämän lisäksi oppimistiimin saatiin Mikko ja Olivia. Näen tällä hetkellä tiimissä vahvan halun kehittää toimintaa eteenpäin palvelemaan Revenaa jatkossakin.

Millaisia tavoitteita tiimillämme sitten on?  Revenan tavoite keväälle 2021 on businessälyn kasvattaminen, johon pääsyä on tällaisessa muodossa haastava mitata.  Tavoite vaatii faktapohjaisia laadukkaita pajoja sekä paljon yksilön vastuuta. Ensitöiksemme loimmekin pajakalenterin, johon jokainen yksilö, pikkutiimi ja projekti käy varaamassa pajan veto vuoron. Myöskään aiheita ei ole määritelty etukäteen, vaan vetäjä saa itse päättä mikä aihe kullakin hetkellä palvelee Revenaa parhaita. Tämä lisää yksilön vastuuta tavoitteen saavuttamiseksi ja poistaa sen ongelman, että vain tietyt henkilöt ottavat vastuuta pajoista.  Näyttää siltä, että kaikki ovat vahvasti sitoutuneet laadukkaisiin pajoihin ja kevään ensimmäiset pajat ovatkin olleet kirjoihin ja faktaan perustuvia ja dialogia on syntynyt eri näkökulmien ympärille. Oppimistiiminä haluamme edelleen mitata pajojen laatua sekä opin ja ilmapiirin kannalta. Emme halua unohtaa tiimiytymistä ja tiimin kehitystä, vaikka tavoitteemme keskittyykin bisnekseen. Viime syksyn jatkoksi olemmekin luomassa pajakyselyä, joka antaa hiukan syvällisemmin vastauksia pajasta. Kyselyssä kysytään mm. faktapitoisuudesta, omasta ja muiden käytöksestä, avoimuudesta, palautteenannosta jne. Koemme, että tämä toimii yhtenä mittarina businessälyn kehittämistavoitteelle.

Mietimme myös, miten tämä toivottu hr puoli näkyisi oppimistiimissä. Aiomme tiimin kesken opiskella eri aiheista, esim. rekrytointi, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelut, tiimin kehittyminen jne. ja pitää näistä pajoja toisillemme. Pajoissa mietimme myös, miten saamme näitä oppeja käytännön tasolle Revenassa. Pohdimme mm. erilaisten kehityskeskustelujen pitämistä tai sparrausparien luomista kevään ajaksi. Ainakin Pihureissa ja mahdollisesti Herkälläkin on tämän vuoden aikana edessä rekrytointiprosesseja, joissa voisimme olla avuksi.

Omat tavoitteeni liiderinä

Itse haluan varmistaa, että oppimistiimi omalta osaltaan sekä auttaa, että mittaa Revenan tavoitteeseen pääsyä. Pyrin myös kehittämään oppimistiimiä oikeaan suuntaan ja varmistamaan, että kaikilla on hyvä olla ja kehittyä tiimin jäsenenä. Olenkin sanonut, ettei palavereihin ole pakko osallistua, jos ei halua. Olen iloinen, että sain koottua porukan, jossa kaikilla on aito yhteinen halu olla osa oppimistiimiä. Tähän vaikuttaa varmasti myös se, että tänä vuonna kaikkien Revenalaisten ei ollut pakko kuulua pikkutiimeihin.

Kirjoitin loppu vuodesta kevään tavoitteet esseessäni nälästä, viitaten Lencionin parhaan mahdollisen joukkuepelaajan kolmeen ominaisuuteen; Nöyryys, nälkä ja älykkyys (Lencioni, 2016). Esseessä pohdin, miten onnistun priorisoimaan projekteja ja muita koulujuttuja. Koen, että oppimistiimin liiderin rooli auttoi tässä paljon. Sain tehtävän, jota toivoin, johon olen valmis panostamaan, ja jota en todellakaan halua tehdä puolivillaisesti. Nälkäni kasvoi siis huomattavasti vastuun myötä. Koen myös, että nyt työni Revenassa on näkyvää ja merkityksellistä. Tässä roolissa pääsen myös kehittämään tunneälykästä toimintaa ihan uudella tavalla. Minulla on vahva empatiakyky ja viimevuosina olen pitänyt sitä yhtenä vahvuuksistani ihmisten kanssa työskennellessä. Tänä vuonna haluaisin kuitenkin oppia toimimaan oikein empatian pohjalta. Promisian Salla kutsuikin minua joskus tunnesieneksi, aistin helposti muiden tunteita ja imen niitä itseeni. Toivoisin kuitenkin kehittyväni omien tunteiden hallinnassa, niin että voisin muiden tunteita havaitessani toimia järkevällä tavalla, ottamatta tunteita omakseni. Olen esimerkiksi pyrkinyt käymään enemmän henkilökohtaisia keskusteluja revenalaisten kanssa, ja kehunut sekä antanut palautetta, kun olen nähnyt näille paikan. Näissä kuitenkin vielä paljon kehittämisen varaa.

Kolmas parhaan mahdollisen joukkuepelaajan ominaisuus on nöyryys. Olen ajatellut olevani aika nöyrä, osaamatta selittää sitä tarkemmin. Vasta kirjaa ajatuksella lukiessani huomasin yhden lauseen, joka avasi omalla kohdallani nöyryyttä todella paljon. ’’Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä että ajattelee vähemmän itseään’’ (Lencioni, 174). Koen, että olen oppinut olemaan tällä tavalla nöyrä vasta Proakatemia aikana. Olen aikaisemmin helposti väheksynyt omia taitojani ja potenut niin sanottua huijarisyndroomaa erilaisissa työtehtävissä. Olen toki myös elämäni aikana elänyt hyvin itsekkäästi ja tehnyt valintoja vain omaksi parhaakseni. En kuitenkaan koe, että olisin aikaisemmin ollut osa samanlaista tiimiä tai yhteisö kuin nyt. Uskon, että nöyryys tulee lähes huomaamatta, kun aidosti kokee olevansa merkityksellinen osa tiimiä.

Lähteet:

Lencioni, P. 2016. Paras mahdollinen joukkuepalaaja. Päivä osakeyhtiö. Keuruu.