“Älä kysy itseltäsi mitä maailma tarvitsee. Kysy mikä saa sinut heräämään eloon ja ala tehdä sitä. Koska maailma tarvitsee ihmisiä, jotka ovat heränneet todella elämään” – Howard Thurman. (Martela 2015a, 148.)

Johdanto:

”Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää, ovatko ne olemassa vai näkyvätkö vain. Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.” (Jansson 1957, 23.29.)

Epävarmuuden hetkellä ja vastoinkäymisiä kohdatessa ihminen usein herää pohtimaan elämälleen tarkoitusta. Pohdinta usein johtaa kahteen ydinkysymykseen:

Mikä on ihmiselämän tarkoitus? Onko oma elämäni itselleni merkityksellistä?

Ensimmäiseen kysymykseen vastauksen etsiminen saattaa sekoittua helposti elämän merkityksen etsimiseen, mutta näitä kahta ei pidä sekoittaa toisiinsa. Ensimmäiseen kysymykseen löytyy selkeä vastaus maailmankaikkeudesta ja toiseen vain sinä osaat vastata. Erotellaan siis heti aluksi kaksi käsitettä toisistaan, selkeyttääksemme tulevaa tekstiä.

Kun puhutaan elämän tarkoituksen etsimisestä, puhumme koko ihmiselämän tarkoituksesta maailmankaikkeudessa. Vuorostaan yksilön henkilökohtaisen elämän merkityksen etsimiseen avaimet ovat sinun omissa käsissäsi. Sinulla itselläsi on mahdollisuus vaikuttaa tekemiselläsi ja valinnoillasi siihen, kuinka merkityksellisen elämän elät.

Miten sitten rakentaa oma henkilökohtainen elämän merkityksellisyys, kun yhteiskunta ja läheiset odottavat ja ohjaavat sinua yksilönä haluamaansa suuntaan.  Toisaalta taas sinä itse määrität elämääsi tavoitteita ja pyrit jatkuvasti saavuttamaan ne. Määrität itse itsellesi ahdistavat raamit, joiden mukaan sinulla tulisi jatkuvasti olla tavoitteita ja saavutettuasi ne, luot uusia tavoitteita. Mitä onnellisuuteen tulee, pyrit jatkuvasti kokemaan enemmän ja enemmän onnellisuuden tunnetta. Mikään näistä ei tuo aitoa merkityksellisyyden tunnetta elämään ja johtaa vain elämän vilisemiseen silmien edestä, kun suoritat tarkoituksetonta tehtävääsi koko ainutlaatuisen elämäsi ajan.

Ihmissuhteet voivat myös olla sinulle sivuseikka yhteiskunnan- tai itse itsellesi asettamien tavoitteiden tavoittelun lomassa. Toisaalta taas ihmissuhteet voivat olla sinulle pakokeino, johon paeta yksin olemista ja omia ajatuksia. Näin teet hallaa suhteellesi itsesi kanssa, etkä anna tilaa itsellesi kehittyä ihmisenä. Näitä kumpaakin tehdessäsi, olet myös askeleen kauempana henkilökohtaisen elämän tarkoituksen löytämisestä. Ihmissuhteet ja suhde itseen ovat tärkeässä asemassa rakennettaessa merkityksellistä elämää.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä elämäsi merkityksellisyys on lähtöisin? Onko se oikeasti peräisin omasta maailmankuvastasi vai ulkopuolelta rakentunut kokonaisuus?

Tässä tekstissä haluankin antaa sinulle lukijani, 3 eri avainta oman henkilökohtaisen elämän tarkoituksesi löytämiseen.

1. Kohtaa elämän tarkoituksettomuus, rajallisuus ja ainutkertaisuus.

“Ihminen voi vapautua kokemaan kestävämpää merkityksellisyyttä vain katsomalla elämän absurdiutta silmästä silmään ja kohtaamalla elämän mahdollisen merkityksettömyyden”(Martela 2020, 10).

 Ajatellessasi oman elämäsi merkityksellisyyttä yksilön näkökulmasta, ajatuksiisi varmasti tulvii tavoiteltavia päämääriä. Kenties tavoitteenasi on uusi auto, isompi asunto tai vaikkapa parempi työpaikka. Juuri nyt tavoitteesi voivat jopa tuntua elämäsi peruspilareilta ja tavoittelemisen arvoisilta. Oletko kuitenkaan ikinä pysähtynyt pohtimaan, miksi tavoittelisit jotain koko elämäsi ajan? Mikä on tavoitteesi pohjimmainen merkitys maailmankaikkeudessa?

Näihin kysymyksiin ihminen usein törmää, harmillisesti vasta jonkin traumaattisen kokemuksen tai vastoinkäymisen jälkeen. Törmäyksen johdosta, saattaa mieleen muodostua kysymys universumin ja ihmiselämän merkityksettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan ole huono ajatus, vaikka se saattaa alkuun luoda erittäin vahvaa ahdistusta. Ahdistus on tässä tilanteessa täysin luonnollinen reaktio, sillä eihän edellä mainittuun kysymykseen yksinkertaisesti löydy muuta vastausta kuin ”maailmankaikkeudella ei ole perimmäistä tarkoitusta tai arvoja.”

Kun ihminen ahdistuksen hälvettyä sisäistää ajatuksen yksilön ja ihmiskunnan merkityksettömyydestä maailmankaikkeudessa, aukeaa hänelle mahdollisuus tarttua oikeasti itselleen merkityksellisiin asioihin. Elämä ei enää ole vain jonkin tietyn päämäärän tavoittelua, sillä tavoitteen saavuttamiselta on viety pohja pois ja tilalle on tullut halu elää elämä seikkailuna.

Elämä on kertaluontoinen seikkailu ja sinä seikkailija.

Maailmankaikkeuden näkökulmasta on yksiselitteisesti täysin merkityksetöntä, mitä ihminen yksilönä tavoittelee elämänsä aikana tai saavuttako hän ikinä tavoitteensa. Tämän johdosta yksilön ainoa jäljelle jäävä järkevä tavoite on elää itselleen merkityksellinen ja nautinnollinen elämä. Tätä tavoitetta tukee myös kuolema, sillä ihmisen menehdyttyä ei hän saa mukaansa mitään maallista. Ainoa asia, mitä voimme vain toivoa saavamme mukaan jättäessämme tämän fyysisen todellisuuden, on muistot ja tunnejäljet elämän seikkailusta.

Elämme vain nykyhetkessä, menneisyys rakentuu muistoista ja tulevaisuus mielikuvista. Kumpikin näistä ovat elämän merkityksen kannalta irrelevantti osa kuluttaa aikaa. Merkityksellisyyden kokemus koetaan tässä ja nyt, eli nykyhetkessä.

On helppo kokea elävänsä, vaikka eläisi oikeasti ajatuksen tasolla menneessä tai tulevassa. Merkityksellisen elämän luominen on yksinkertaisesti mahdotonta, mikäli ihminen haikailee menneisyyteen tai stressaa tulevasta. Hassua on se, että menneisyyteen ei voi vaikuttaa ja tulevaisuutta rakennetaan nykyhetkessä, silti moni meistä hairahtuu elämään pitkiäkin aikoja menneisyyteen liittyvien ajatusten parissa, eli kuluttamaan ainoan aikansa, johon voisivat vaikuttaa, miettimällä asioita, johon eivät voi vaikuttaa. Paradoksi syntyy myös tulevaisuutta rakentaessa, sillä se rakennetaan nykyhetkessä. Ihmisen kuluttaessa nykyhetkensä menneisyyden pohtimiseen, sattuu hän samalla luomaan tulevaisuutensa menneisyyden pohjalta. Menneisyyden ollessa epämielekäs, rakentuu myös tulevaisuus epämielekkääksi ja vanhojen menneisyyden ajatuksien pohjalta, jolloin muutos ei ole nykyhetken mukainen.

Nykyhetki siis usein kulutetaan turhaan stressiin ja asioista pohtimiseen, johon ihmisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. On aina hyvä pitää mielessä, että elämä on rajallinen ja kestää vain rajallisen ajan. Nykyhetki on ainoa hetki, jossa ihmisen tulisi elää.

2. Älä tavoittele pelkkää onnellisuuden tunnetta.

”Vallitseva kulttuurinen normi, jonka mukaan kaikkien tulee olla onnellisia, vain vaikeuttaa väistämättömien tyytymättömyyden hetkien sietämistä (Martela 2020, 31).”

Ennen onnellisuus tarkoitti käsitteenä ulkopuolelta tulevaa sattumanvaraista menestystä, eli vastaava sana olisi nykypäivänä “onnekkuus” tai “onnekas”. Nykyihmiselle sana onnellisuus kuitenkin merkitsee sisäistä olotilaa ja siitä on tullut trendi, jota jokaisen tulisi tavoitella. (Martela 2020, 28-29.)

Kuitenkin maksimaalista onnellisuutta tavoitellen, elämästä nauttiminen voi jäädä sivuun. Jatkuva onnellisuuden tavoittelu, luo sinulle ajatuksen onnettomuudesta, sillä aina voisi olla onnellisempi olo. Onnen tavoittelu laittaa ihmisen myös jatkuvasti vertaamaan omaa onneaan toisen onneen, jolloin olemassa olevat ihmissuhteet saattavat kärsiä.

Ihminen ei ole enää onnellinen läheistensä onnesta ja onnistumisista, vaan kateus toisten onnesta iskee.

Loppujen lopuksi onnellisuus on kuitenkin vain tunne ja pelkästään se ei kerro, oletko tyytyväinen omaan elämääsi tai elämäntilanteeseesi. Onnellisuuden tavoittelussa piilee siis aina riski siihen, että mikään ei riitä ja tyytymättömyyden tunne ei olisi normaali ja sallittu tunnetila.

Martela (2015b) uskoo, että ”Onnellisuus löytyy parhaiten merkityksellisen elämän sivutuotteena.”

3. Panosta itseesi ja ihmissuhteisiin.

Oman arvomme ja elämän merkityksen ymmärtämisen kannalta nämä kaksi asiaa ovat erittäin tärkeitä ja jokaisen tulisi panostaa niihin. Elämän tarkoituksen puuttuminen maailman kaikkeuden näkökulmasta ei missään nimessä sulje pois ihmissuhteiden tärkeyttä. Jokainen meistä omaa elämän seikkailua rakentaessaan tajuaa, että ei varmasti halua kulkea koko reissua yksin.

Ihmissuhteiden merkityksen juuret kantavat ihmiskunnan syntyyn asti, sillä emme lajina olisi tässä pisteessä, mikäli emme olisi toimineet laumoissa. Nykypäivänä tämä tarve on siirtynyt selviytymisestä, mukavaan ajanviettoon ja yhteisiin hetkiin. Kuitenkin jokainen meistä kohtaa, myös kriisitilanteita, sekä ahdistavia- ja epätoivoisia hetkiä elämän reissullaan. Näinä hetkinä on erityisen tärkeää, että lähellä on joku kenen kanssa jakaa ne.

Tämän lisäksi, merkittävä elämän merkityksellisyyttä lisäävä aspekti on halu kehittyä yksilönä, joka elämän osa-alueella ja tulla enemmän omaksi itsekseen. Ydinarvojen rakentaminen ihmisenä kasvamisen ympärille on siis yksi kaikkia ihmisiä koskettava elämän merkityksellisyyttä lisäävä aspekti.

Kohtaat ihmiset juuri niin aidosti, kun olet kohdannut itsesi. 

Ihmissuhteisiin panostamisen ohella sinun ei tulisi siis unohtaa suhdetta itseesi ja omaa hyvinvointiasi. Muiden hyvinvoinnin, oman hyvinvoinnin edelle laittaminen ja pelkästään ihmissuhteisiin panostaminen, ei vie sinua yksilönä lähemmäs oman henkilökohtaisen, elämän merkityksen löytämistä. Yksilön kasvun näkökulmasta on elintärkeää osata olla yksin omien ajatustensa kanssa ja varata kalenterista aikaa yksinololle. Yksinolo on välttämättömyys, sillä ihmisenä kasvaminen vaatii paljon ajatustyötä ja oleskelua itsensä kanssa, ilman muiden ihmisten läsnäoloa ja ajatusvirtaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että elämäsi pisin ihmissuhde on suhde itsesi kanssa. Joten rakenna tästä suhteesta arvokas ja hyvä.

Lähteet

Jansson, T. 1957. Taikatalvi (ruots. Trollvinter) Äänikirja. Järvinen, L. (suom.) Helsinki: WSOY. Viitattu 14.2.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.com/fi/kirja/taikatalvi-23103

Martela, F. 2015a. Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. 5. painos. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy. Viitattu 14.2.2024.

Martela, F. 2015b. Etsitkö onnea? Neljä syytä, miksi onnen tavoittelu tekee sinut onnettomammaksi. Frank Martela. Verkkosivu. Viitattu 17.3.2024. https://frankmartela.fi/2015/04/02/etsitko-onnea-nelja-syyta-miksi-onnen-tavoittelu-tekee-sinut-onnettomammaksi/

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä. 2. painos. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy. Viitattu 14.2.2024.

Esseen kansikuva tehty käyttäen Microsoft Copilot tekoälyä. (Palvelun tarjoaa DALL-E.)