Sana purpose nousi kaikkien huulille ja tietoisuuteen loppuvuodesta 2019. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mitä siitä voisi ajatella. Minä olen erittäin hidas tarttumaan asioihin, jos en sitä heti tee. Unohdan ne välissä ja sitten taas innostun asiasta, kun sen viimein muistan. Näin kävi myös tämän asian kohdalla. Päädyin kuuntelemaan Spotifyn kautta Johdon Agendalla podcastia, jossa Sari Kola oli vieraana kertomassa purposen merkitystä yrityksen strategisen johtamisen näkökulmasta. Kola on strategikko ja innovaatiotohtori, joka on juuri tutkinut kaksi vuotta purposea ja sen merkitystä yrityselämässä.

Kolan tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että vain 2% yrityksien työntekijöistä tietää työpaikkansa vision ja mission. Tämä luku on järkyttävän alhainen, ottaen huomioon kuinka paljon työtunteja ja aikaa käytetään vision ja mission hiomiseen. Mitä järkeä siinä kaikessa työssä on, jos työntekijät eivät sitä tiedä ja muista. Toisaalta voisi myös päätellä, että ollaanko me vain huonoja työstämään tarpeeksi hyviä visioita ja missioita. Varsinkin pienellä yrittäjällä ei ole liikaa ylimääräistä aikaa pohtia yrityksensä visiota ja missiota. Toisaalta hänellä voisi olla aikaa pohtia yksi asia ja se on purpose.

Purpose vastaa kysymykseen miksi? Se on yksinkertainen käsite, johon yrityksen työntekijöiden on huomattavasti helpompi kiinnittyä kuin monimutkaiseen visioon ja missioon. Onko siis tulevaisuutta, että purpose pyyhkii vision ja mission kokonaan pois vai toimiiko se lisänä yrityksien toimessa. Kuitenkaan se, että yrityselämä menee eteenpäin ja se kohtaa muutoksia, niin ihmisten kyky sietää muutosta ei ole muuttunut. Tässä siis kohdataan valtava ristiriita. Halutaan muuttaa yrityselämää, mutta ei tiedetä, onko ihmiset valmiita siihen. Osa voi kokea olevansa valmis muutokseen, mutta lupautuessaan muutokseen ei voi olla varma mitä tulee vastaan. Vaaditaan siis heittäytymistä.

Tällä hetkellä, vuonna 2020 työelämän kenttä on mielenkiintoinen, koska työelämässä on samaan aikaan sotien jälkeisen suuret sukupolvet, milleniaalit ja z-sukupolvet. Jokaisella näistä on täysin eri elämänkatsomus ja tapa tehdä töitä. Kuitenkin purposen tärkeimpänä asiana on People, eli ihmiset. Tämä ei katso ikää tai sukupolvea. Ihmiset ovat tärkein elementti työelämässä. Ihmisiä ovat työntekijät, kumppanit, sponsorit, kaikki mihin yritys voi kiinnittyä. Se, että ihmiset osaavat vastata kysymykseen: ”miksi yritys on olemassa?” riittää kannattelemaan yrityksen tulevaisuutta. Maailma kehittyy hurjaa vauhtia, niin myös yrityselämä. Kun jokainen ihminen pitää kiinni oikeasta vastauksesta purpose-kysymykseen, niin yritys ja henkilön työpaikka voi hyvin. Sitä kautta myös työntekijä voi hyvin. Tutkimuksessa nostettiin esiin, että työntekijän hyvinvointi on tärkeässä roolissa ja purposen avulla voidaan nostaa hyvinvointia entuudestaan.

Elämme tällä hetkellä koronapandemia aikaa. Jos yrityselämä kestää vallitsevan pandemian ja on valmis tekemään töitä, on yrityksen tulevaisuus taattu. En kuitenkaan usko, että yksikään työntekijä pystyy tekemään täydellä panoksellaan töitä, jos ei tiedä, että miksi yritys on olemassa. Kun syyn tietää jokainen, niin työ koetaan merkitykselliseksi ja sitä myötä työhyvinvointi kasvaa. Nämä kaikki asiat siis linkittyvät toisiinsa, joten tämä on parempi ottaa vakavasti ja on tärkeää laittaa kaikki vinkit Purposesta korvan taakse.