Psykologinen turvallisuus tiimissä

Olemme kevään edetessä kiinnittäneet huomiota psykologisen turvallisuuden käsitteeseen tiimissämme. Olemme miettineet, miten se ilmenee ja varsinkin, että miten se ei ilmene. Psykologinen turvallisuus on tärkeä lähtökohta aidoille onnistumisille ja kokemukselle tiimityön mielekkyydestä. Turvallisessa ympäristössä myös oppiminen kiihtyy, ja yksilöt uskaltavat tuoda aidosti ja rehellisesti mielipiteensä ilmi.

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa tiimissä myös uuden luomisen, kokeilujen hyödyntämisen sekä tehokkuuden.

Google toteutti kattavan, 180 tiimin mittaisen tutkimuksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tiimin tehokkuuteen ja toimivuuteen.

” Tiimien väliset erot eivät selittyneet millään yksilöihin johdettavissa olevilla ominaisuuksilla kuten osaamisella, taustoilla tai persoonallisuuden piirteillä. Huipputekijät eivät tehneet huipputiimiä.

Puuttuva ainesosa löytyi yllättävästä paikasta: jaetuista uskomuksista liittyen riskinoton ja kokeilemisen seurauksiin. Ratkaisevin tekijä oli psykologinen turvallisuus.” (Presdom.fi, Viljanen)

Psykologisen turvallisuuden määritelmänä voidaan pitää kokemusta siitä, jos osoittaa haavoittuvuutensa tiimin edessä. Esimerkiksi uskomus että jotain huonoa tapahtuu, jos heittää vaikka hölmön idean jostain, kertoo huonosta psykologisen turvallisuuden kokemuksesta.  Jos arvio seurauksista on yksilön mielestä huono, niin asia usein jää sanomatta. Tätä kautta luonnollisesti luovuus sekä oppiminen kärsivät psykologisen turvallisuuden puutteesta.

Turvattomassa ympäristössä meille on ominaista varmistaa ”kasvojemme säilyminen”, jopa sen kustannuksella että emme sano asioita suoraan. Työnteosta saattaa tulla esiintymistä, eikä todellisia kykyjä päästä ollenkaan hyödyntämään.

Jos ympäristö onkin kaikille psykologisesti turvallinen, avautuu tiimityön uusia ulottuvuuksia. Tällöin alkaa aito virheistä oppiminen, palautteen kautta kehittyminen, ja täysimittainen vahvuuksien hyödyntäminen.

Psykologinen turvallisuus eroaa luottamuksesta jonkin verran. Artikkelissa ”Psykologinen turvallisuus ennen kaikkea” kerrottiin, että luottamus kuvaa enemmän toimintavarmuutta. Hyvä lainaus olikin ”Luotettava ei ole välttämättä oppiva tai uudistuva”. Psykologiseen turvallisuuteen liittyy vahvasti juurikin uudistumis- ja reagointikyky. Muuttuvassa maailmassa sopeutuminen on keskeistä, ja muutokset kun niin usein vaativat psykologista turvallisuudentunnetta.

Usein ilmiöitä täytyy ymmärtää, ennen kuin niille voi tehdä mitään. Edmondson on kehittänyt mittarin psykologisen turvallisuudentunteen kokemukselle, johon suosittelen kaikkien tutustuvan. Mittari löytyy osoitteesta https://www.midss.org/content/team-learning-and-psychological-safety-survey. (A.Edmondson, 1999).

Myös työkaluja psykologisen turvallisuuden kehittämiseen löytyi useita, mutta tässä muutamia nostoja eri lähteistä.

Humap.comin mukaan eroteltavissa on 3 tekijää, jotka luovat vahvan pohjan kokemukselle turvallisuudentunteesta.

Ensimmäinen tekijä onkin yhteinen aika, sillä se mahdollistaa hetken jossa arjen suorittaminen ja kiire jäävät taka-alalle, ja tiimi on enemmän läsnä keskenään. Tällä mahdollistetaan uusien näkökulmien rakentaminen yhteisen ymmärryksen nimissä.

” Kun ihmiset tulevat kuulluksi ja ryhmä tietoisemmaksi yhteisestä matkastaan, ihmisten väliset suhteet vahvistuvat. Tämä taas mahdollistaa rohkeamman dialogin ja kokeilut.” (Viljanen&Purokuru, Humap.com)

Kukapa meistä ei haluaisi, että tiimimme dialogitaito kehittyy jatkuvasti mukanamme? Olen huomannut, että varsinkin tässä tilanteessa kun yhteistä aikaa ei voi viettää sitäkään vähää mitä aikaisemmin, dialogikin alkaa takkuilla emmekä enää välttämättä osaakaan kommunikoida keskenämme samoin kuin aikaisemminkin.

Toinen tekijä on yhdessäohjautuvuus. Kun hierarkiset mallit puuttuvat ja johtajuus on jaettua, sitoutuminen on vahvempaa. Kaikkien vastuulla on ei kenenkään vastuulla, mutta jos tehostetusti määritellään olennaiset toiminnot ja jaetaan niiltä osin vastuuta, yhdessäohjautuvuus kohti tavoitetta lisää psykologista turvallisuudentunnetta.

Kolmantena tekijänä on yhteinen merkitys – jaettu ymmärrys hyvän aikaansaamisesta.

Kun tiimissä löydetään ja ollaan saatu jumpattua yhteinen merkitys, se lisää omistajuudentunnetta ja sitä kautta psykologista turvallisuutta. Ollessaan mukana jossain itseään suuremmassa, yksilön kokema merkityksellisyys kasvaa suuresti.

”Merkitysvetoisuus vaimentaa yksilöiden korostumisen tarvetta ja lisää yhteenkuuluvuutta. Merkityksen määritelmän löytyminen ei ole avain, vaan jatkuva uudelleenmäärittely.” (Viljanen&Purokuru, Humap.com)

Neljäntenä sivustolla nostettiin vielä turvallisuuden työkalut. Siitä ei ole mitään hyötyä, jos asiat ymmärtää ja tiedostaa, mutta ei kuitenkaan tee mitään käytännön toimenpiteitä asioiden edistämiseksi. Tänään Promisian pajasta innostuneena haluan vielä naputtaa muutamia oivalluksia, mitä tiimissämme koettiin työkaluiksi psykologisen turvallisuuden lisäämiseksi.

KUVA 1. Psykologisen turvallisuudentunteen lisääminen Promisiassa.

POHDINTAA

Jos vain tunnistaisimme toistemme tarpeet paremmin ja osaisimme itse viestiä paremmin, suuri kehitysaskel tapahtuisi. Jokainen meistä on arvokas ja lahjakas yksilönä, mutta se, mitä tiiminä voimme olla, on jotain paljon suurempaa. Jos haluamme tehostaa toimintaamme ja luoda vielä lopputaipaleelle vallitsevan uudenlaisen psykologisen turvallisuudentunteen, viimeisestä puolesta vuodesta tulee varmasti aivan huippu. Meillä on ollut tiiminä pitkä matka, mutta mieletön ja opettava matka.

Kuten alussa kirjoitinkin, asiat muuttuvat nykyään niin nopeissa sykleissä, että sopeutuminen on ehdottoman tärkeätä. Psykologinen turvallisuus luo pohjan ketterille ja kokeiluihin perustuville käytännön muutostoimenpiteille. Vaikka sanotaankin, että viimeinen puoli vuotta Proakatemialla on yksilöiden aikaa, yhdessä koettu oppi tulee varmasti näyttelemään vielä suurta roolia Promisian arjessa. Luotetaan toisiimme, ja uskalletaan nostaa niitä kipeitäkin asioita ylös. Mietitään tarkasti, miten koemme reaktiomme erilaisissa tilanteissa, ja keskustellaan niistä reaktioista. Tulkitsemme asiat hyvin usein omasta näkökulmastamme. Välillä unohdamme että kaikki eivät koekaan asioita juuri sillä samalla tavalla, ja tällöin väärinymmärryksiä ja ristiriitoja syntyy. Kysytään, jos ei ymmärretä. Ja mikä tärkeintä, nähdään jokaisen arvo ainutlaatuisena promisialaisena.

Lähteet:

http://www.presdom.fi/blogi/2018/2/25/psykologinen-turvallisuus-ennen-kaikkea

Psykologinen turvallisuus ennen kaikkea. Presdom.fi. Viljanen, 25.2.2018.

Luettu 7.5.2020.

http://reinventingorganizationswiki.com/Safe_Space

Safe Space. Reinvent Organizationwiki.com.

Luettu 7.5.2020.

https://www.humap.com/blogi/2019/02/miten-kehittaa-tyoyhteison-psykologista-turvallisuutta/

Miten kehittää työyhteisön psykologista turvallisuutta. Humap.fi. Viljanen&Purokuru, 12.2.2019.

Luettu 7.5.2020.

Promisian paja 12.5.2020.