Tampere
29 May, Wednesday
13° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen turvallisuus ja sen kehitys Saawassa



Kirjoittanut: Inka Tikkanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Johdanto: 

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Inka Tikkanen ja Atso Jaakkola tiimistä Saawa Osk. Opiskelemme Proakatemialla kolmatta vuotta yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Tiimimme muodostettiin kolme vuotta sitten Belbinin tiimiroolitestien perusteella sattumanvaraisesti. Emme ole päässeet valitsemaan kenen kanssa lähdemme tiimiin ja perustamaan yhteistä yritystä. Tahdomme reflektoida oman tiimimme matkaa ja tarkastella miten psykologinen turvallisuus on rakentunut ja kehittynyt Saawassa. Opintojemme tiimioppimishetket käydään dialogissa “paja” -tilanteessa. Näissä hetkissä psykologinen turvallisuus näkyy esimerkiksi siinä mitä uskalletaan jakaa ja miten puheenvuorot jakautuvat. Tulemme tarkastelemaan ensin teoriaa psykologisesta turvallisuudesta ja tarkastelemaan sen tilannetta Saawa Osk:ssa. Tämän jälkeen tarkastelemme vielä erikseen teoriaa dialogista ja miten se on meidän tiimissämme kehittynyt. 

 

Psykologinen turvallisuus:   

Mikä on Psykologinen turvallisuus? Työterveyslaitoksen (2021) mielestä se meinaa jaettua käsitystä tiimin tai ryhmän turvallisuudesta. Yksilö kokee olonsa turvalliseksi ja ei koe itseään naurunalaisena. Silloin yksilö voi kysyä hassuja kysymyksiä ja yksilö ei se jännitä. 

Nina Rinne Määrittelee Psykologisen turvallisuuden Psykologinen turvallisuus on tunne ja kokemus siitä, että jokainen voi tuoda esiin uusia ideoita, kertoa keskeneräisistä ajatuksista, kysyä kysymyksiä, pyytää apua, varmistaa asioita, haastaa ja kertoa epäonnistumisista ilman, että tarvitsee pelätä tulevansa nolatuksi.” (Rinne, 2021: 30.) (Lähde)sivu 32 

Psykologinen turvallisuus on siis kaikkea. Se on sitä kuinka avoimia tiimissä voi olla yksilöt. 

 

Miten Psykologinen turvallisuus näkyy tiimissä? 

Kun tiimissä uskalletaan olla erimieltä ja haastaa rakentavalla tavalla, Joka synnyttää hyviä ja parempia ajatuksia ja ideoita. Tämä hyödyttää sitä, että ei tarvitse vatuloida päätöksen teossa ja voidaan hallita tulevia riskejä paremmin. Tiimissä, jossa on psykologinen turvallisuus hyvällä tasolla näyttäytyy mahdollisesti seuraavilla tavoilla. Otetaan riskejä ja kokeillaan uutta, Pystytään myöntämään virheensä, Voi olla hyväksyttävästi erinlainen, Saa ja antaa palautetta rehellisesti, Pystytään esittämään ideoita ja mielipiteitä, Tekee yhteistyötä eri ihmisten kanssa. 

 

Entä jos tiimissä ei ole psykologista turvallisuuden ilmapiiriä? 

Tällöin ihmiset kokee olonsa turvattomiksi. tiimiläiset hiljenevät eikä sano omiaan mielipiteitään. Ja lopulta kun heitä ei kuulla he antavat periksi. 

Kirjassa kerrotaan. Kuinka hän on kuulut monia kertoja, kun motivoitunut työntekijä ei jaksa enää yrittää. Silloin hyvät tientekijät näyttävät ja ovat vielä hyviä työntekijöitä mutta kehittyminen on vain hitaampaa. ja tiedämme mitä se meinaa yritykselle. Yrityskin hidastuu. 

Näistä jutuista voit huomata, jos yrityksessäsi ei ole Psykologista turvallisuutta.  

Tunteet jätetään piiloon työpaikalla, Tilaisuudet ovat hiljaisia ja vain johtajat puhuvat ja kukaan ei kysy. Palavereissa ei keskustella, Porukka menee kuppikuntiin ja ne ei keskustele keskenään, ei synny uusia ideoita, Erieviä mielipiteitä ei sanota, Päätöksen tekoa pelätään tai lykätään, Ongelmista etsitään syylistä eikä ratkaisua. On paljon henkilöstö riitoja. Ihmiset väsyvät ja uupuvat, Välinpitämättömyys lisääntyy. Mikromanagerointi kasvaa. 

Jokaisen työpaikalla on varmasti jotain näistä haasteista. Ja monesti organisaatio on yhtä vahva kuin heikoin pelaaja. Yrityksessä voi olla hetkittäin, jolloin psykologinen turvallisuus laskee. Mutta se ei kerro koko totuutta. 

 

Työkaluja Psykologisen turvallisuuden rakentamiseen. 

työkaluja, jolla voit parantaa psykologista turvallisuutta tiimissä. Voit ottaa tiimisi kanssa vapaa muotoisia kahvittelu hetkiä. Jossa pystyt tutustumaan ihmisiin paremmin ja synnytätte luottamusta. tätä teemme akatemialla. esimerkiksi mökkipajoissa. Jossa vietetään aikaa ihan tolkun paljon. Siellä pääset tutustumaan ihmisiin paremmin ja tekemään asioita.  

Se miten synnytät luottamusta, saa saman aikaan psykologisesta turvallisuudesta. 

 

Säännölliset onnistumiset tiimin kanssa.  

Jakakaa ja nostakaa onnistumisia tai erittäin hyviä oppimis- tilanteita. Tällä saadaan jokainen puhumaan ja onnistumisista on helppo juhlia yhdessä saavutuksia. 

 

Millainen tilanne saawassa on psykologisessa turvallisuudessa? 

Tämä on ollut keskeisiä teemoja mistä olemme jutelleet koko Saawan ajan. Vaikkei sitä tiedostetusti ole tehty tai ainakaan ei olla puhuttu psykologisesta turvallisuudesta. Olemme puhuneet herkkyydestä ja ymmärtäväisyydestä ensimmäisestä keväästä saakka. Se näkyy siinä, että olemme ymmärtäneet ja halunneet ymmärtää tilanteita ja sen eri kulmia. Myös haluamme, että jokainen voi olla oma itsensä ja sen myös, että saa tuoda omaa persoonaa esille.  

 

Pohdintaa Psykologisesta turvallisuudesta. 

Uskon että dialogi on ollut isossa teemassa tässä. Myös olemme yrittäneet tuoda palaute kulttuuria Saawassa esille. Sen tuominen on ollut haastavaa. Ehkä pelko toisen mielenpahoittamiseen tai että sanoo liian jyrkästi oma mielipide. Olemme kuitenkin näistä peloista huolimatta puskenut asiaa eteenpäin. Ymmärrämme kuinka tärkeää. On saada jokainen puhumaan omalla sydämellä ja äänellä. Viime keväänä eli kevät 2023 olemme tehneet kyselyitä, jossa olemme kysyneet. Kuinka koetaan tiimin psykologinen turvallisuus.  Helmikuun kyselyssä vastaajia oli 15 henkeä. Kysymyksessä oli lineaarinen, jossa oli asteikko 1-5. Ja 1 on vähän ja 5 on paljon. Kysymys, jonka kysyttiin oli. Miten paljon koet psykologista turvallisuutta saawassa? Tähän vastasi 2 henkilöä 3. 8 henkilöä 4. ja 5 henkilä vastasi 5.  

On oltava tyytyväinen, että keskiarvo on yli 4 pisteen puolella. Se kertoo, että on monessa asiassa onnistuttu tässä saralla. Uskon kummisikin, ettei psykologinen turvallisuus ole ikinä valmis. Se vaatii aina todella paljon työtä ja sitä pitää olla koko ajan rakentamassa.  

 

Dialogi:  

Opiskelumme pohjautuvat hyvin pitkälti tiimioppimisen metodeihin. Pidämme kaksi kertaa viikossa neljän tunnin mittaisia “pajoja”, joissa käydään dialogin avulla läpi tiettyjä aiheita. Näissä oppimishetkissä istutaan ringissä ja käsitellään jotakin aihetta. Nämä ovat meille hetkiä, jossa pääsemme opettamaan muita tiimiläisiä ja samalla oppimaan muilta. Nämä ovat myös tilaa jakaa omia ajatuksia ja näkemyksiä, ja olla läsnä tiimin kanssa. Me Saawassa käymme myös tiimipalavereita välillä läpi dialogin keinoin. Dialogissa tärkeintä on pyrkiä puhumaan suoraan, kuuntelemaan, kunnioittamaan ja odottamaan puhevuoroaan (Laine. 2017.).  

Dialogissa pyritään välttämään depattia eli tilannetta, missä puolustetaan omaa näkökulmaa ja yritetään voittaa toinen. Dialogissa pyritään tarkastelemaan asiaa monesta eri näkökulmasta ilman arvoristiriitoja tai vastakkainasettelua. (Vilkman. 2023.) Tavoitteena on laajentaa yhteistä näkemystä asioista. 

 

On tärkeää, että asioista puhutaan avoimesti ja rehellisesti, koska näin esille nousee erilaisia näkökulmia. Se mahdollistaa uuden luomisen. (Vilkman. 2023.)  

Mielestäni puhumme kyllä Saawassa avoimesti ja suoraa pääsääntöisesti. Olemme olleet hyvin ymmärtäväisiä ja ottaneet mielestäni hyvin vastaan ihmisten avautumiset. Mielestäni meillä välittyy dialogissa se, että haluamme kaikki toisillemme hyvää. Tämä varmasti madaltaa kynnystä suoraan puhumiseen, vaikka aihe olisikin itselle arka. Mielestäni olemme myös vaatineet avoimuutta, koska kyselemme toistemme perään, jos joku ei esimerkiksi ole paikalla ilman syytä. 

Välillä suoraan puhumista rakoiluttaa se, että jotkut asiat saatetaan ottaa henkilökohtaisesti. Se saattaa omien havaintojeni mukaan rakoiluttaa kyseisten henkilöiden avoimuutta tiimille. He joskus sulkeutuvat eivät välttämättä uskalla jakaa omaa mielipidettään/näkökulmaa käsiteltävään aiheeseen. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun omia mielipiteitä ei olla sanottu ääneen, päätöksiä on vaikeampi hyväksyä. Välillä meillä on ollut tilanteita, joissa en ole ollut varma ovatko kaikki varmasti sanoneet ääneen näkemyksensä ennen kuin tehdään päätös.  

 

Aito kuuntelu ja pyrkimys ymmärtää toisen sanoma sellaisena kuin se on mahdollistaa jaettujen kokemusten ja merkityksen syntymisen (Vilkman. 2023.). 

Mielestäni tässä meillä on Saawassa kehitettävää. Huomaan, että monesti turhautuneisuus tai asian meneminen tunteisiin tai läsnäolovireyden mataluus vähentää aitoa kuuntelua. Tunteet ja ärtyneisyys estävät monelta mahdollisuuden pyrkiä ymmärtämään toista. 

Kärsimättömyys vaikeuttaa selkeästi mahdollisuutta aidolle kuuntelulle. Dialogissa on mielestäni välillä turhauttavaa oman puheenvuoron saaminen. Yritän samalla antaa muille tilaa jakaa omat näkemyksensä, ja samalla tahtoisin jakaa itse omani. Lopulta aihe on ehtinyt jo vaihtua ja en enää tiedä onko dialogin kannalta tärkeää palata aiheeseen. Samalla, kun odotan kärsimättömänä tilaa omalle puheenvuorolleni, en malta keskittyä kunnolla muiden puheenvuoroihin. 

Huomaan, että Saawassa erilaiset tahdit aiheuttavat turhautumista. Osa haluaa edetä nopeammin uuteen aiheeseen ja osa taas haluaisi pureskella aiheen kunnolla hitaampaan tahtiin. Aina mennään toista tahtia ja toiset saattavat turhautua. Olen huomannut, että Saawassa turhautuminen vähentää keskittymistä aiheeseen ja huomaan, että turhautuneet eivät enää kuule/kuuntele kunnolla. 

 

Arvostus ja luottamus antavat kaikille oikeuden omaan mielipiteensä. Pyrkimyksenä ymmärtää toisiamme mahdollisimman hyvin ja antaa tilaa myös omista mielipiteistä ja näkemyksistä poikkeaville ajatuksille. (Vilkman. 2023.) 

Mielestäni olemme hyvin ymmärtäväinen ja empaattinen tiimi, mikä näkyy dialogissa. Jos joku jakaa itselle aran asian, kiitämme siitä, että hän uskalsi jakaa sen tiimille. Kohtaamme tiiminä pehmeästi tällaiset tilanteet. Sen takia mielestäni luottamuksen tila tiimissämme on yleisesti hyvä. 

Tunteet ovat asia, minkä olen huomannut Saawassa vaikuttavan monen ihmisen kykyyn pyrkiä ymmärtämään muiden puheenvuoroja. Ymmärtäähän sen, että itselle merkitykselliset tai pelottavat asiat herättävät tunteita. Olen kuitenkin huomannut sen sumentavan monen halua ymmärtää toista, mikä saattaa näkyä vahvana reaktiona tai alas ampuvana kommenttina. Tämä taas saattaa horjuttaa toisen luottamusta siihen, että omalla näkemyksellä on yhtä suuri merkitys. 

 

Näkökulmien laajentaminen edellyttää halua oppia ja kykyä kyseenalaistaa, epäillä ja muuttaa omia käsityksiä. Asioiden läpi käyminen yhdessä vahvistaa jaettuja kokemuksia. (Vilkman 2023.) 

Tämä vaatii mielestäni hirveästi avoimuutta, rehellisyyttä, ääneen puhumista, kuuntelua, yritystä ymmärtää ja muiden kohtaamista läsnä. Täytyy uskaltaa olla haavoittuvainen ja muuttaa omia mielipiteitä. Mielestäni meillä on Saawassa ollut tilanteita, joissa tämä toteutuu. Ei kuitenkaan aina. Jossakin hetkessä saattaa olla yleisesti hyvinkin vastaanottavainen ilmapiiri ja toisessa hetkessä ei. Tämän osalta sanoisin, että meillä on vielä kehitettävää. Tunteiden ei pitäisi antaa vaikuttaa niin paljoa dialogiin ja keskusteluun. 

 

Pohdintaa dialogista: 

Dialogi on mielestäni kehittynyt paljon tiimimme aikana. Alussa meillä jakautui dialogihetket selkeästi niin, että osa oli selkeästi enemmän äänessä ja osa keskittyi kuuntelemaan ja seuraamaan keskustelua. Tässä nämä enemmän äänessä olijat veivät tilaa muilta. Jo alussa joku taisi sanoa, että on “hiljaiset” ja “äänekkäät”. Tässä tilanteessa “äänekkäiden” pitäisi keskittyä antamaan muille tilaa ja “hiljaisten” keskittyä siihen, että puhuu suoraa ja ääneen. Kaikkien vastuu on tuoda dialogiin jotain. Nykyään mielestäni Saawassa ei ole selkeitä “hiljaisia” ja “äänekkäitä”. Edelleen on ihmisiä, jotka puhuvat lähtökohtaisesti enemmän pajassa ja joskus se saattaa viedä muilta tilaa. Mielestäni he eivät ole enää kuitenkaan liian dominoivia. Jos joku pysyy enemmän hiljaa pajassa, häneltä voidaan kysyä, että mitä ajatuksia hänellä on. Tietysti sen hetkinen tunne- ja vireystila vaikuttaa kaikilla dialogiin osallistumiseen. Myös käsiteltävät aiheet herättävät toisilla ajatuksia enemmän, kuin toisilla. Mielestäni keskustelun tempo meillä on myös hidastunut niin, että kuka vain pystyy ottamaan puheenvuoron halutessaan. 

Suuren haasteen aiheuttaa se, että meitä on niin monta. 16 henkilöä + valmentaja. Suuri ihmismäärä tarkoittaa myös yhtä montaa näkemystä ja mielipidettä asioista sekä yhtä montaa tuntemusta eri tilanteissa, jolloin psykologinen turvallisuus ja sen rakentaminen on haastavaa. On vaikeaa sopia aikatauluja, kun kaikilla on omat kalenterit. Varsinkin, jos aika ei mahdu tiimipalaveriin tai pajaan, jotka meillä on viikoittain kaikilla kalenterissa. Kaikki eivät pääse näihin tilanteisiin esimerkiksi sairaustapausten takia. Moni on harmitellut pajojen alussa, jos moni on ollut poissa. Nämä ovat harvoja tilanteita, kun koko tiimi on yhdessä jonkin asian ääressä. Se vaikuttaa olevan monelle merkityksellistä. Olemme joskus pohtineet, että milloin voi sanoa tiimin olevan psykologisesti turvallinen. Entä jos joku ei koe näin ja joku kokee? 

Toinen suuri haaste dialogille meillä tiimissä on aika. Jos meillä olisi loputtomasti aikaa psykologinen turvallisuus ja dialogi tiimissämme olisi varmasti ihan eri tasolla. Meillä on monesti käynyt niin, että olemme alkaneet keskustella loppuajalla jostain ajankohtaisesta tärkeästä ja mahdollisesti paljon luottamusta vaativasta aiheesta. Lopulta keskustelu päättyy, koska aika loppuu. Päätämme, että keskustelemme tästä aiheesta myöhemmin lisää. Kun käsittelemme asiaa myöhemmin, on vaikeaa päästä yhtä syvälle aiheeseen kuin aikaisemmin. Voi olla, että olen ainoa, mutta minusta tuntuu välillä, että asiaa ei käsitellä lopulta kunnolla. Osa aiheista jää käsittelemättä kokonaan. Haasteena ajallisesti on se, että meillä kaikilla on omat aikataulut ja hirveästi tekemistä. Kun käsiteltäviä aiheita kasaantuu, niille on haastavaa löytää aika. Aikaa myös tarvittaisiin paljon varsinkin aroille asioille, jotta siihen hetkeen ehditään rakentaa psykologisesti turvallinen tila. 

 

Lähteet: 

Laine, J. 2017. Reveiller. Opi toisilta! Blogi. Viitattu 2.5.2023. https://www.reveiller.fi/opi-toisilta/ 

Vilkman, U. 2023. Timanttia.fi Testaa, oletko sinä aito dialoginen johtaja? Verkkosivu. Viitattu 24.4.2023. https://timanttia.fi/testaa-oletko-sina-dialoginen-johtaja/ 

Aho, T. 2023. Kokeilukulttuuri. Alma Talent. Helsinki. 

 

Kommentoi