Tampere
20 May, Monday
16° C

Proakatemian esseepankki

Postailua vai sisältömarkkinointia?



Kirjoittanut: Jasmi Koskela - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sisältömarkkinoinnin työkalut
Iida Hakola, Ilona Hiila, Mikko Rummukainen
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Anni Tapio ja Jasmi Koskela 

 

Johdanto 

Sanotaan, että nykypäivänä meillä on koko maailma taskussamme. Tällä lauseella viitataan älypuhelimiin, hakukoneisiin ja internetiin, joiden tulo on muuttanut radikaalisti tapaamme elää ja tarkastella maailmaa. Lähes kaikki tieto maailmassa on saatavillamme käytännössä muutamalla napautuksella. Digitalisaatio on kaikkialla, ja sen mahdollistamat hyödyt ja näkyvyys eivät ole jääneet myöskään brändeiltä huomaamatta: Internet on muuttanut pysyvästi kuluttajien tapaa kuluttaa ja käydä kauppaa. Muutos vaatii brändeiltä kykyä mukautua alati muuttuviin markkinoihin ja sen trendeihin. Yksi näistä trendeistä on tullut jäädäkseen: Sisältömarkkinointi. 

 

Kuluneena syksynä Roiman alla on aloittanut uusi projekti. Jasmi ja Anni, eli me, perustimme sisältömarkkinointiin pohjautuvan projektin nimeltä Tupa Creative House. Tässä esseessä allekirjoittaneet syventyvät aiheeseen paremmin Sisältömarkkinoinnin työkalut (2019) -kirjan sekä asiantuntija-artikkeleiden avulla ja tutustumme mm. seuraaviin kysymyksiin:  

Mikä erottaa somepostailun sisältömarkkinoinnista? Miksi sisältömarkkinointi on kannattava sijoitus yritykselle? Miten sisältömarkkinointia tehdään suunnitelmallisesti?  

 

  1. Sisältömarkkinointi pähkinänkuoressa 

Yksi digitaalisuuden myötä valtavaksi suunnannäyttäjäksi noussut markkinoinnin työkalu on nimeltään sisältömarkkinointi. Sisältömarkkinointi on tarkoittaa nimensä mukaisesti strategista ja pitkäjänteistä markkinointia sisällöllä, toisin sanoen kuvilla, videoilla sekä tekstillä. Se on asiakkaan mielenkiinnonkohteisiin kohdistuvaa jatkuvaa markkinointiviestintää, jonka sisältö suunnitellaan asiakas mielessä pitäen. (Reivinen, 2022) Kuka on asiakkaamme? Mitä hän haluaisi nähdä? Mikä häntä ilahduttaa, innostaa ja inspiroi? Mitä hän haluaisi oppia?  

 

Nykypäivänä on hyvin tavallista seurata sosiaalisessa mediassa erilaisia sisällöntuottajia, jotka tekevät katsojaa puhuttelevaa ja viihdyttävää sisältöä. Instagram, Tiktok, LinkedIn & Youtube ovat oivallisia esimerkkejä erilaisista sisällöntuotannon kanavista, joissa vain luovuus on rajana. Sisältömarkkinoinnin toimintaperiaate kiteytyykin seuraavasti: Yritykset tuottavat tietyn tyyppistä sisältöä tietylle kohderyhmälle tietyssä kanavassa niin, että se tuottaa kohderyhmälle merkitystä, eli arvoa. Tämä arvo voi olla viihdettä, informaatiota tai inspiraatiota – Jotain sellaista, mikä saa kohderyhmän palaamaan sisällön pariin yhä uudelleen ja uudelleen, ts. sitoutumaan sisältöön. (Reivinen, 2022). Vain murto-osa sisältömarkkinoinnista on suoraa myyntiä, sillä sisällön tavoite on ennen kaikkea rakentaa luottamusta asiakkaaseen. Yritys, joka kykenee muodostamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa jo ennen myyntipäätöksen tekemistä, voittaa asiakkaan luottamuksen ja sitä kautta myös ostopäätöksen. (Hakola, Hiila & Rummukainen 2019, 33-34.)  

 

  1. Mihin yritys kaipaa sisältömarkkinointia? 

Kuten aikaisemmassa kappaleessa sivusimme, sisältömarkkinointi on onnistunut digitalisaation ansiosta nousemaan viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäväksi osaksi markkinoinnin pelikenttää. Toisaalta sisältömarkkinointi on hyvinkin vanha markkinoinnin muoto (Lintulahti n.d.). Sen juuret ovat lähtöisin jo 1800-luvun lopulta, sillä oikeastaan kaikki markkinointi mitä on, on sisältömarkkinointia (Lintulahti n.d.). Digimaailmassa se monesti mielletään kuitenkin täysin uudeksi ja erilaiseksi tavaksi markkinoida omaa yritystään tekniikan kehittyessä koko ajan. (Hakola, Hiila & Rummukainen 2019, 40.) Syy, miksi kehityksessä kannattaa pysyä mukana, on se, että muutkin tekevät niin. Mikäli kukaan ei pyrkisi kehittymään, ei silloin markkinoillakaan olisi paineita suoriutua paremmin kuin toiset. Kun taas ajatellaan tilannetta niin, että oman yrityksemme kehitys pysähtyisi ja muut jatkaisivat kulkuaan, olisi selvää myös se, kenen myynti kasvaisi eniten. 

Sisältömarkkinointi mahdollistaa yritykselle kehityksen mukana pysymisen, sekä kilpailun uudenlaisilla markkinoilla. Nykyaikaisilla markkinoilla muutosta on tapahtunut esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: 

  • Ihmisten huomio kiinnittyy useampiin paikkoihin samaan aikaan 

Nykymaailmassa yritykset joutuvat kilpailijoidensa lisäksi kilpailemaan myös kaikkien sellaisten kanssa, jotka tuottavat sisältöä samasta aihepiiristä (Hakola ym. 2019, 35). Etenkin sosiaalisen median alustat sisältävät nykyään niin paljon sisältöä aihealueiden ympäriltä, että ihmisten huomio pystyy kiinnittymään niistä vain murto-osaan. 

  • Valeliikenne on lisääntynyt ja onnistumisten mittaus on vaikeaa 

Tekniikan kehityksen myötä robotiikka on kehittynyt. Ohjelmoidut robotit tekevät haittaa nykypäivän sosiaalisen median tuloksen seurannalle. Vaikka sivun klikkaukset näyttävät hyvältä, on mainosrahat saattaneet silti valua hukkaan. Klikkausten takana saattaa oikeasti olla ohjelmoitu robotti, jolloin mainostilaa tarjoava toimija on saattanut tienata vain lisää. (Hakola ym. 2019, 36.) Myöskin onnistumisten mittaaminen on vaikeutunut. Käyttäessämme useampaa markkinointitaktiikkaa samanaikaisesti on vaikeaa saada tarkkaa dataa siitä, mikä kauppa on syntynyt minkäkin markkinointitavan ansiosta. Myöskin orgaanisen markkinoinnin tulokset syntyvät pidemmällä aikavälillä, jolloin kauppa ei synny heti ensikosketuksesta.  

  • Orgaaninen markkinointi on merkityksellisempää 

Yritys tarvitsee orgaanista yritysmarkkinointia siihen, että se olisi asiakkaita varten aina, eikä vain silloin, kun on tarve tehdä kauppaa. Ihmisläheinen markkinointi on askel sitoutuneita asiakkaita kohti. Kuten aikaisemmin kirjoitimme, jos sosiaalisen median sisällöt antavat asiakkaalle oikeita hyötyjä, hän saattaa pidemmällä aikavälillä ostaa myös itse tuotteen markkinoinnin takana. Esimerkiksi Facebookin algoritmi suosii sellaisia yrityksiä, jotka onnistuvat sitouttamaan asiakaskuntansa sisältöönsä ja pitää heitä aktiivisena. (Hakola ym. 2019, 37.) 

Sisältömarkkinointi on avannut uudenlaisen markkinoinnin väylän viime vuosikymmeninä ja tämä väylä odottaa käyttäjäänsä. Sisältömarkkinoinnista tekee yritykselle tärkeän se, että se antaa paljon uutta, luovaa ja mielikuvituksellista tilaa markkinoimiselle perinteisten keinojen sijaan. Markkinointi onkin toimivinta silloin, kun siihen yhdistyvät monipuolisesti erilaiset keinot. 

 

  1. Sisältömarkkinointia vai somepostailua? 

Sisältömarkkinoinnin yksi keskeisin ero tavalliseen somepostailuun on se, että sen takana seisovat tavoitteet ja suunnitelmallisuus. Siinä missä postaisit normaalin kuvan Instagramiin sen suurempia miettimättä, tarkastellaan sisältömarkkinoinnissa julkaisun merkitystä pidemmällä aikavälillä. 

 

3.1. Tavoitteet ja suunnitelmallisuus 

Onnistunut sisältömarkkinointi alkaa tavoitteiden ja suunnitelman luomisesta. Tavoitteita luodessa on hyvä suunnitella alkuun sitä, mitä halutaan oikeastaan saavuttaa. Kaikkien tavoitteiden taustalla on vähintäänkin epäsuorasti myynti, sillä yritys ei voi olla olemassa ilman myyntiä. Sisältömarkkinoinnilla voidaan kuitenkin tavoitella esimerkiksi brändimielikuvien luomista ja asiakaskokemuksen parantamista, tai vaihtoehtoisesti kohdentaa tavoitteet suoraan myyntiin (Hakola ym. 2019, 75). Brändiin liittyvillä tavoitteilla pyritään vahvistamaan brändiviestiä esimerkiksi silloin, kun yritys tai brändi on uusi ja halutaan kasvattaa tunnettuutta. Myös silloin, kun alan kilpailu on kovaa, on tarvetta välittää vahvempaa brändiviestiä kuin kilpailevilla yrityksillä. (Hakola ym. 2019, 76.)  

 

Tällä hetkellä akatemialla olemme työstäneet esimerkiksi projektimme Tupa creative housen brändiä, sillä rakennamme jotain uutta tyhjästä, mutta sisältömarkkinoinnin alalla on kuitenkin kilpailua, jolloin myös meidän pitää panostaa omaan brändiimme. Jos haluamme tulevaisuudessa tarkastella brändisanomamme leviämistä, sitä voi tarkastella postausten tavoittavuuden (reach) avulla tai esimerkiksi brand tracker -työkaluilla. 

 

Digimarkkinoinnissa asiakastyytyväisyys liittyy eri asioihin kuin perinteisessä kivijalkaliikkeessä. Jos putiikilla on oma sosiaalinen media, täytyy siellä palvella asiakkaita erilaisilla asioilla kuin perinteisellä asiakaspalvelumallilla. Netissä asiakaskokemus liittyy esimerkiksi verkkosivujen käyttökokemuksiin, latausnopeuteen ja ostopolun helppouteen (Hakola ym. 2019, 78). Jos siis sivut ja ostaminen on liian vaikeaa, jää kauppa syntymättä. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa myös se, kuinka yritys huomioi asiakkaitaan sosiaalisessa mediassa. Ovatko asiakkaat sitoutuneita sisältöösi? Vai ovatko yhteydenotot vähentyneet? Helpon sisällön ei tarvitse kuitenkaan olla tylsää. Se voi olla myös mielenkiintoista ja mielekästä. 

 

Vaikka kaikenlaiset tavoitteet jossain määrin pohjautuvat toiveille lisämyynnistä, voi myynti itsessään olla myös markkinoinnin tavoite. Siinä missä bränditietouden lisääminen voi olla markkinointia ostopolun alkupäässä, on myynti ostopolun markkinoinnin tavoitteiden loppupäässä (Hakola ym. 2019, 76). Myyntitavoitteita voivat olla erilaiset kampanjat, tarjoukset ja alennuskoodit, joiden toimivuutta voimme seurata lisääntyneiden yhteydenottojen, kuponkien lunastamisen ja ostojen lisääntymisen kautta. Myynnin tavoitteiden ei kuitenkaan tarvitse aina liittyä vain tarjouksiin ja alennuksen antamiseen. Myyntiä tehdessä saa ja pitää olla luova, sillä sen kenttä on niin laaja. Voimme sisältömarkkinoinnin avulla vedota esimerkiksi asiakkaan tunteisiin ja tarpeisiin, sekä myydä ratkaisua ongelmaan.  

Sisältömarkkinoinnin tavoitteiden tulisi aina olla sidonnaisia yrityksen strategiaan, jotta se oikeasti vie yritystä eteenpäin ja oikeaan suuntaan. 

 

3.2. Asiakaspersoonat & ostopolut  

Yksi markkinoinnin kriittisimmistä tekijöistä on oman kohderyhmän tunteminen. Jos yritys ei tunne omaa kohderyhmäänsä, on mahdollista, että yritys keskustelee sisältömarkkinoinnin kautta väärille ihmisille vääristä asioista. Jos yritys tekee viestintää “jollekin”, se näkyy helposti esimerkiksi sakkaavana myyntinä, sosiaalisen median alustojen kehnona sitoutumisprosenttina tai hiljaisena yhteydenottolomakkeena. Jotta yritys kohdistaisi viestinsä oikein, tulisi tämän kartoittaa yrityksen tuotteita tai palveluita ostavat asiakaspersoonat, toisin sanoen yrityksen tärkeimmät & potentiaalisimmat asiakasryhmät, ja muotoilla markkinointiviestintä palvelemaan heidän tarpeitaan. (Hakola ym. 2019, 89–91) Kysymykset, joihin yrityksen tulisi kartoittamisen myötä löytää vastaus, ovat: 

– Ketkä ovat yrityksen tärkeimmät asiakkaat? Ketkä haluamme saavuttaa? 

– Millaisia ihmisiä he ovat? Mitä he tarvitsevat ja ajattelevat? 

– Mitkä ovat heidän suurimmat haasteensa? Mihin ongelmiin he haluavat ratkaisun? 

(Hakola ym. 2019, 91)  

Luotujen asiakaspersoonien avulla yritys saa siis vastauksia siihen, minkälaisia ajatuksia ja toiveita asiakkaan päässä liikkuu ja millaisiin ongelmiin hän haluaisi ratkaisun. Asiakaspersoonien kartoittaminen sekä niiden kuvittaminen esimerkiksi visuaaliseen muotoon auttaa yritystä suhtautumaan kohderyhmään empaattisemmin, kun inhimilliset piirteet ja ajatukset on kirjattu ylös eikä tieto ole vain raakaa dataa. Asiakkaille suunnattua viestintää on helpompi toteuttaa, kun yritys ymmärtää, kenen kanssa se keskustelee ja millä tavoin se voi ratkaista asiakkaan ongelmat (Hakola ym. 2019, 91–21). Esimerkiksi koirien luksusvarusteita myyvän myymälän on paljon helpompi tuottaa sisältöä kanavilleen, jos heillä on tiedossa myymälässä asioivien asiakkaiden sisimmät toiveet, ajatukset ja tarpeet. Hyvin määritellyt asiakasprofiilit antavat siis todistetusti tehoa tulokselliseen markkinointiviestintään (Hakola ym. 2019, 89).  

Asiakasprofiilien luominen on hyvä esimerkki tavoitteellisesta sisältömarkkinoinnista, sillä jos yritys tekee kaikenlaista sisältöä kaikille, eli somepostailee, jää tulos todennäköisesti melko laihaksi. Kuten kappaleessa 3.2 kirjoitimme, ostopolku on kriittinen osa myyntiä: Jos asiakas ei löydä tarvitsemaansa tietoa, yrityksen viestintä on sekavaa tai verkkosivut ovat liian monimutkaiset, asiakkaan ostopolku katkeaa. Edellä mainitut asiakaspersoonat auttavat yritystä kartoittamaan ja muotoilemaan kunkin asiakastyypin ostopolun vaiheet niin, että ne tukevat asiakkaan ajatuksia ja tarpeita. Nämä asiakaspersoonittain luodut ostopolut auttavat yritystä tekemään kohdennettua ja asiakaslähtöistä viestintää, joka puolestaan tukevat yrityksen markkinoinnillisia tavoitteita. (Hakola ym. 2019, 98 & 102) Sisältömarkkinoinnin kirja siteeraakin asiakaspersoonia ja heidän ostopolkujaan hienosti: “Tunne asiakkaasi, niin löydät tien.” (Hakola ym. 2019, 88) 

 

3.4. Ydintarina & Sisältötyypit 

Tarinankerronta sekä tarinallisuus on yksi toimivimmista sisällöntuotannon nikseistä. Oletko koskaan miettinyt, miksi vakuuttava puhuja aloittaa puheensa usein kertomalla itsestään? Meitä ihmisiä kiinnostavat kokemukset ja tarinat, sillä etsimme ympäriltämme samaistumispintaa ja ihmisiä, joiden kanssa koemme yhteneväisyyttä. Moni menestynyt sisällöntuotannon julkaisu onkin ottanut tuulta alleen, kun sisällöntuottaja on avoimesti kertonut kokemuksistaan johonkin ajankohtaiseen asiaan liittyen. Myös yritykset hyödyntävät tarinallisuutta brändäyksessä: monesti yritysten sivuilta löytyy sen arvot, tavoitteet sekä tarinat niiden taustalla. Tarinat koskettavat meitä ja jättävät meihin tunnejälkiä ja muistoja, jonka takia ne ovat erityisen tehokkaita työkaluja markkinoinnissa.  

Tarinallisuus auttaa yritystä myös tuottamaan tehokasta viestintää: Jos yrityksellä on olemassa ydintarina, eli markkinointiviestinnän pohjimmainen tarkoitus ja sanoma, pysyy brändin viestintä yhteneväisenä kanavasta riippumatta ja asiakkaan on helpompi muistaa brändin persoonallinen ääni. Brändin ydintarina tulisi vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Mistä brändi on syntynyt ja minkä puolesta se taistelee? 2. Mikä on brändin tavoite ja haaste? 3. Miten brändi voittaa haasteen ja miltä maailma näyttää sen jälkeen? (Hakola ym. 2019, 104-106).  

Kun brändin tarina on yhteneväinen ja ydintarina hiottu kuntoon, sisältömarkkinoijan olisi hyvä piirtää raamit myös sisällöntuotannolle. Tapoja tuottaa sisältöä on lukemattomia, joten vaikka ydintarina olisi kunnossa, voi sisältöjen kokonaisuus silti olla asiakkaan silmissä sekava ja hajanainen. Jotta sisältö olisi linjassa keskenään, brändin olisi hyvä luoda markkinointiviestintää varten sisältötyyppi, eli formaatti, joka mahdollistaa eri ideoiden ja sisältöaiheiden toteuttamisen yhteneväisesti. Sisältötyyppi on ennalta määritelty muoto ja tyyli, jonka puitteissa sisältöä tuotetaan yhteneväisen lopputuloksen saavuttamiseksi. (Hakola ym. 2019, 108-109) Selkeä sisältötyyppi on hyvä työkalu Tupa Creative Housessa, jossa meitä sisällöntuottajia on kaksi. Jos asiakkaan sisällöntuotannon konsepti ja raamit ovat meille molemmille selkeitä, pystymme tuottamaan laadukasta ja yhtenevää sisältöä itsenäisesti, ilman pelkoa siitä, että kokonaisuus olisi sekava. 

 

3.5. Analytiikka ja tulosten mittaaminen 

Kuulimme joskus sanonnan, jonka mukaan tavoitteet, joita ei voida mitata, ovat pelkkiä haaveita. Sisältömarkkinoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelma, tavoitteet ja työ ovat yhdentekeviä, jos niiden tehokkuutta ei ole mitattu, saati tarkasteltu. Jos brändi ei analysoi sisältömarkkinoinnin tavoitteiden toteutumista tai kannattavuutta tai luottaa sokeasti pelkkään suunnitelmaan, ei se pysty tarkastelemaan realistisesti sisältömarkkinoinnin hyötyjä eikä tekemään tarvittavia korjausliikkeitä. Ilman työn laadun analysointia koko sisältömarkkinointiin satsattu työ saattaa valua hukkaan – Miten mittaat onnistumista ja ohjaat työn laatua, jos et datalla ja pomminvarmalla näytöllä?  

Markkinoinnin digitalisoituminen on mahdollistanut sen, että työtä ja sen tuomia hyötyjä voidaan mitata sekä esittää konkreettisesti, ja olisi suorastaan hupsua olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Menestys sisältömarkkinoinnissa syntyykin siitä, miten hyvin sisältömarkkinoija osaa hyödyntää työstä kertyvää dataa markkinoinnin kehittämisen työkaluna. (Hakola ym. 2019, 115-116) Esimerkkejä hyödynnettävästä datasta on esimerkiksi verkkosivuille palaavien asiakkaiden määrä, jo aikaisemmin mainittu sitoutumisprosentti sekä sisällön parissa vietetty aika. Jos numerot eivät ole tavoitteen mukaisia, brändin tulisi miettiä, missä kohtaa markkinointiviestintä mättää. 

 

3.6. Kanavien roolittamisen tärkeys ja sisällön jakaminen 

Somepostailu eroaa sisältömarkkinoinnista myös siinä, että mietimme, millaista sisältöä on järkevintä luoda minnekkin. Arkisessa käytössä esimerkiksi Instagramia ja Facebookkia tulee käytettyä yhteydenpitoon tuttujen kanssa. Sisältömarkkinoinnissa nämä sosiaaliset mediat erotellaan kuitenkin toisistaan, sillä niissä on erilainen kävijäkunta, eli kohderyhmä.  

Kanavien roolittamisella tarkoitetaan sitä, että mietitään mikä kanava palvelee missäkin tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Roolittamista tehdessä voi syventyä kohderyhmään ja asiakasprofiileihin, kanavien auditointiin ja priorisointiin, sekä esimerkiksi siihen, kuka on vastuussa mistäkin osa-alueesta (Hakola ym. 2019, 133).  

 

Kun myymme Tupa-projektissa sisältömarkkinoinnin palveluita, täytyy meidän ensin tehdä kartoitusta siitä, mikä on kyseisen yrityksen kohderyhmä ja mikä viestintäkanava palvelee sitä parhaiten. Myöskin nykytilanteen kartoituksista on hyötyä varsinkin siinä, kun asiakkaiden toimiala ja brändi saattavat olla vieraita itselle. 

Roolittamisen jälkeen sisältöä jaetaan kanaviin niin, että ne palvelevat yrityksen strategiaa mahdollisimman hyvin. Sisältömarkkinoinnissa on olemassa kaksi jakeluväylää: passiivinen sisältö ja aktiivinen sisältö.  

  • Passiivisella sisällöllä tarkoitetaan sellaista sisältöä, jonka asiakas löytää itse etsimällä. Asiakkaalla voi olla tarve esimerkiksi jollekin tutoriaalille, jollaista hän lähtee etsimään netistä. Esimerkiksi hakukoneoptimoinnilla pyritään vaikuttamaan juuri tähän – Ihminen hakee tietyillä sanoilla hakukoneesta tietoa. Yritykset voivat vaikuttaa siihen, kenen sisältö sieltä tulee ensimmäisenä vastaan. Passiivista sisältöä voivat olla esimerkiksi hakukoneet, blogitekstit ja Youtube. (Hakola ym. 2019, 127.) 
  • Aktiivista sisältöä ovat kaikki sellainen, joka osuu asiakkaan tielle hänen selatessaan jotain aivan muuta, tai sellainen, jota asiakas jo valmiiksi seuraa. Tällaista voivat olla esim. Maksetun markkinoinnin sisällöt ja yrityksen omat sosiaalisen median kanavat. (Hakola ym. 2019, 127.) 

 

Passiivinen ja aktiivinen sisältö muodostavat yhdessä yrityksen oman median. Kun nämä toimivat sujuvasti yhdessä yrityksen tavoitteiden ja strategian mukaisesti, markkinointi toimii oikein.  

Yrityksen kannattaa miettiä markkinoinnin alkutaipaleella myös jonkin näköistä budjettia markkinoinnin kokeilemiseen, jos oikeasta kanavasta ei ole täyttä varmuutta (Hakola ym. 2019, 133).  

 

3.6. Työn toimitusprosessi 

Sisältöstrategian toimitusprosessin vaiheessa tehdään konkreettinen suunnitelma siitä, että kuka alkaa tehdä ja mitä. Suunnitelmassa mainitaan kaikki vaiheet suunnitelmasta tuotannon kautta toimitukseen ja jälkiseurantaan. Jotta prosessi olisi mahdollisimman toimiva, kannattaa työryhmä jakaa eri vastuutehtäviin, jolloin kaikki tietävät paikkansa tiimissä.  

Toimitustiimin voi jakaa esimerkiksi seuraaviin vastuutehtäviin: 

  • Päätoimittaja: Tyylin suuntaaminen ja ylläpito, vastuussa lopulta päätöksistä 
  • Toimituspäällikkö: niin sanottu Ensimmäinen kommentoija 
  • Sisällönsuunnittelijat: Suunnitelman mukainen sisällönsuunnittelu ja -tuotanto 
  • Analyytikko: Kerää datan ja analysoi sitä. 

(Hakola ym. 2019, 143.) 

Tupa-projektiin peilatessa työmäärää ja rooleja riittäisi useammallekin kuin vain meille kahdelle. Palvelua myydessä joudummekin siis ottamaan huomioon, että meidän tulee kahdestaan osata ja ymmärtää jokaista sisältömarkkinointiin liittyvää työtehtävää. Voimme myöskin työllistää projektimme kautta muita ja siten keventää omaa työmääräämme, mutta lähtökohtaisesti on myös tärkeää ymmärtää sitä, miten kaikki liittyy kaikkeen.  

  1. Hyvän sisällön anatomia 

Kuten aikaisemmin kirjoitimme, sisällöntuotannolla ohjataan asiakasta välittömästi tai välillisesti kohti haluttua lopputulosta, oli se sitten bränditietoisuuden kasvattaminen tai tuotteiden ja palveluiden myynti. Kertauksen vuoksi sisällöntuotanto on siis strategista ja systemaattista markkinointiviestintää tarkasti määritellyn asiakkaan sitouttamiseksi ja houkuttelemiseksi. Olemme kirjoittaneet tässä esseessä erilaisia tekijöitä ja rakennuspalikoita ammattimaisen sisältömarkkinoinnin takana. Mutta millaista on ennen kaikkea onnistunut ja koukuttava sisältö näin katsojan näkökulmasta? 

Uskomme, että hyvin suunniteltu ja toteutettu markkinointi herättää tunteita ja reaktioita. Sama teoria pätee mielestämme myös sisältömarkkinoinnissa – Vaikka julkaisuja satelisi tasaiseen tahtiin mutta kukaan ei reagoi, onko sisältö tällöin onnistunutta? Kuten kirjoitimme, onnistunut sisältömarkkinointi on strategian, säännöllisyyden, tarinallisuuden sekä analytiikan hyödyntämisen yhteenlaskettu summa, mutta sisällössä kuin sisällössä vaaditaan luovuutta sekä pelisilmää sille, mikä kohderyhmää kiinnostaa ja koukuttaa. Tietämällä brändin kohderyhmän ja raamit, yritys voi kokeilla rohkeasti erilaisia sisältöjä ja testata sitä, mikä toimii ja mikä ei. 

Mikä kuluttajia sitten kiinnostaa? Millaista on lähtökohtaisesti hyvä sisältö? Keskustelimme Saawan pajassa (2022) siitä, minkälainen sisältö kiinnittää huomion ja saa kuluttajan pysähtymään tiedon äärelle. Saimme karkeasti listattua ylös seuraavat tekijät: 

  • Sisältö on ajankohtaista, eli se ottaa esimerkiksi kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin sekä ilmiöihin ja herättää sitä kautta keskustelua. 
  • Sisältö on viihdyttävää, eli sitä on koukuttava katsoa. 
  • Sisältö on opettavaista tai hyödyllistä, eli sen opit ovat hyödynnettävissä heti käytäntöön. 
  • Sisältö herättää tunteita – Niin positiivisia kuin negatiivisiakin. 
  • Sisältö inspiroi, eli siitä saa uusia ideoita sekä innostusta kuluttajan mielenkiintoja ja harrastuksia kohtaan. 

Listaa tarkastellessa onkin hauska huomata, että lähes jokaisesta nykypäivänä ‘trendaavasta’ julkaisusta löytyy vähintään yksi yllä mainittu tekijä. Ja ilmainen suosio – Se se vasta sisältömarkkinoijaa ja brändiä ilahduttaa.  

 

Pohdinta 

Sisältömarkkinoinnin työkalut (2019) antoi paljon uusia ja hyviä ohjenuoria tekemisellemme. Syventyminen omaan mielenkiinnon kohteeseen oli mielekästä ja tuntui, että tämä essee tulee viemään projektiamme paljon eteenpäin.  

Tämän syksyn tavoitteemme on saada perustat kuntoon, jotta keväällä voimme pureutua kunnolla myynnin maailmaan. Oli tärkeää pohtia jo nyt hieman syvällisemmin, että miksi palvelumme on tärkeä ja mikä on sen todellinen arvo tuleville asiakkaillemme. Tämä helpottaa niin tarjouksen tekemistä, kuin hinnan ja palvelun perustelua. 

Sisältömarkkinointi on tulevaisuuden ala, jonka toiminta on välttämätöntä, mikäli yritys haluaa pysyä modernin markkinoinnin aallon harjalla. Kehityksen mukana pysyminen on tärkeää, jotta yritystoiminta pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin. Haluammekin projektin myötä olla mahdollistamassa asiakkaille sen, että he pysyvät asiakkaiden mielessä myös muutoksen tyrskyissä. 

 

LÄHTEET: 

Hakola, Hiila & Rummukainen. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Alma Talent: Helsinki 

Lintulahti, M. N.d. Mitä on hyvä sisältömarkkinointi. Kubo Creative Agency. Blogiteksti. https://www.kubo.fi/mita-on-hyva-sisaltomarkkinointi/ 

Osuuskunta Saawa. 2022. Sisällöntuotanto. Paja-dialogin muistiinpanot oppimistilanteesta 6.10.2022. Viitattu 6.12.2022. 

Reivinen, R. 2022. Mitä on sisältömarkkinointi ja miten siinä onnistuu? Blogikirjoitus. Luettu 6.12.2022. Viitattu 6.12. 2022. https://www.kiva.fi/blogi/hakukoneoptimointi/sisaltomarkkinointi-mita-on-sisaltomarkkinointi-ja-miten-siina-onnistuu/  

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi