Tampere
25 Apr, Thursday
4° C

Proakatemian esseepankki

Pitchaa, tyttö pitchaa!



Kirjoittanut: Eveliina Hakanen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pitch!: Innostavan tiivistämisen taito
100 faktaa myynnistä
Elsa Ervasti
Joonas Turunen
Andrei Koivumäki, Katleena Kortesuo
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittajat: Eveliina Hakanen ja Helmi Kaihlanen, Roima

Johdanto

Tämä essee käsittelee pitchaamista; mitä se tarkoittaa, miten sellaisen voi rakentaa ja mitä kaikkea siihen voikaan liittyä, niin sisällöstä esiintymiseen kuin omiin kokemuksiimmekin. Kiinnostuimme aiheesta, koska olemme Proakatemialla päässeet seuraamaan muiden pitchauksia mutta vielä emme itse ole lavalle asti päätyneet. Koemme myös, että emme vielä ole myynnissä vahvoja mutta haluamme siinä kovasti kehittyä ja saada rohkeutta, jotta mekin voisimme joskus olla lavalla pitchaamassa omia ideoitamme.

Innostuimme myös tänä syksynä järjestetystä Shark tankista, jossa projektit kilpailivat paikastaan vuoden 2023 myyntipäiville. Projekteja oli pitchauskilpailussa mukana yhteensä seitsemän (Somee.fi, Puhdistustiimi, Meliina, Kipinä Tales, Liidis, Armo ja Algocreate), joista Puhdistustiimi, Armo sekä Meliina valittiin lopulta myyntipäiville. Myyntipuheita oli todella mielenkiintoista kuunnella ja opimme pitchauksesta paljon pelkästään kuuntelemalla. Olemmekin ottaneet tähän esseeseen teorian lisäksi havaintoja ja ajatuksia, joita saimme kuuntelemalla yllä mainittujen projektien myyntipuheita.

Esseen lopusta löytyy pohdintaa, jossa mietimme oppeja, joita olemme esseetä kirjoittaessa saaneet. Kerromme myös omia ajatuksiamme siitä, miksi jokaisen yrittäjän olisi tärkeää osata kertoa napakasti omasta yrityksestään.

 

1 Mikä ihmeen pitchaus?

Pitchaukselle ei ole suoraa suomenkielistä käännöstä, mutta käytännössä se tarkoittaa lyhyttä myyntipuhetta, jolla esitellään tuote, palvelu tai liikeidea (Ervasti & Turunen 2020, 11). Oman kokemuksemme mukaan pitchaus kestää noin 2–10 minuuttia, Proakatemialla yleisimmin alle kymmenen minuuttia. Pitchauksen käsite on ennen kaikkea tuttu yritysmaailmasta, mutta myös luovien alojen tekijät, kuten vaikkapa elokuvaohjaajat voivat pitchata ideoitaan asiakkaille, tilaajille ja rahoittajille. Pitchauksen tarkoituksena on herättää kuulijan kiinnostus ja myyntipuheella rakennetaankin yhteyttä kuulijoihin. Sen lisäksi, että kuuntelija on kiinnostunut tietämään, miten puhujan liikeidea ratkaisee ongelman, voi hän lisäksi olla kiinnostunut saamaan vastauksen kysymyksiin (Ervasti & Turunen 2020, 11.):

  • Onko vastaavanlaisia ideoita jo markkinoilla?
  • Kuinka paljon kilpailua on?
  • Minkälaista tuottoa mahdollisesti sijoittava henkilö voi saada?

Pitchauksen lähtökohtana on kiinnostava sisältö, mutta onnistuneeseen pitchaukseen vaikuttaa lisäksi esiintymistaito. Ainutlaatuinen esitys, jolla on selkeä rakenne sekä sisältö, jää parhaiten kuulijan mieleen. Pitchaus on taito, jota kannattaa harjoitella sillä sitä tarvitsee etenkin yrittäjänä mutta myös vaikkapa työnhakutilanteissa. (Ervasti & Turunen 2020, 12.)

Suomen Yrittäjien tekemässä myyntipuheoppaassa puhutaan pitchauksen sijaan hissipuheesta. Hissipuheella tarkoitetaan lyhyempää myyntipuhetta (n. 30 sekuntia) eli nimensä mukaisesti se on hissimatkan kestoinen pitchaus. Sen tarkoituksena on kertoa, millaista arvoa yrityksesi asiakkaalle tuottaa ja siten perustella, miksi siitä tulisi olla kiinnostunut. Lyhyesti sanottuna hissipuheessa kerrotaan yrityksen nimen lisäksi puheen pitäjän nimi sekä rooli yrityksessä. Lisäksi kerrotaan myyntipuheelle ominaisesti, minkä ongelman yritys ratkaisee ja kenelle. Hissipuhe avaa myös, mikä erottaa yrityksen muista sekä millainen bisnesmalli on eli mistä tulot tulevat. (Suomen Yrittäjät, n.d.)

 

2 Kuinka rakennan pitchauksen?

Osa onnistunutta pitchausta on tarinankerronta, mutta kyse on paljon muustakin. Pitchauksella pyritään herättämään tunteita mutta klassisesta tarinankerronnasta se poikkeaa rakenteeltaan. Mike Bradshaw on valmentaja, joka on vaikuttanut suomalaisessa startup-kulttuurissa pitchauksen rakenteeseen. Bradshawin luomassa mallissa on yksinkertaisimmillaan viisi vaihetta. Jos pitchaukselle on enemmän aikaa voit rakentaa esityksesi käymällä läpi kaikki 10 kohtaa läpi. (Ervasti & Turunen 2020, 48.)

Ajallisesti lyhyempään esitykseen 5 kohtaa:

  1. Kiteytys
  2. Ongelma
  3. Ratkaisu
  4. Arvo ja vaikuttavuus
  5. Kutsu toimintaan

Kaikki 10 kohtaa pidempää esitystä varten:

  1. Kiteytys
  2. Ongelma
  3. Ratkaisu
  4. Arvo ja vaikuttavuus
  5. Liiketoimintamalli
  6. Toimintaympäristö
  7. Tiimi
  8. Houkuttelevuus
  9. Kutsu toimintaan
  10. Kiitokset

Alla olevasta kuvasta (kuva 1.) saa toisenlaisen ohjeen, kuinka rakentaa 9 kohtaan kiteytetty myyntipuhe. Nordean Pitchaa eli myy bisnesideasi artikkelissa painotetaan, kuinka tärkeää yrittäjälle on osata kertoa mitä yritykselläsi ja sinulla on tarjota. Vaikka ei etsisi sijoittajia on tärkeää pystyä tiivistämään yrityksesi tarkoitus.

Kuva 1. Pitchauksen rakentaminen. (Nordea n.d.)

Katleena Kortesuo nostaa kirjassa 100 faktaa myynnistä (2019) tärkeitä huomioita. Sillä, mitä sanoja käytetään (pitchaus, hissipuhe jne.) tai hyödynnetäänkö mitä tahansa mallia näiden rakentamiseen, kyse on lopulta kiteytyksestä. Kiteytys puolestaan on kaiken myynnin ja vaikuttamisen ydin. Myyntipuheen on lisäksi oltava sellainen, jonka takana seisoo niin puhuja yksilönä kuin myös koko organisaatiokin. Tällä tarkoitetaan sitä, että pitchauksessa ei voi olla jotain haavekuvia, joita ei oikeasti kukaan voi allekirjoittaa. (Koivumäki & Kortesuo 2019.) Ymmärrämme tämän niin, että Roimassa voimme haluta olla tiimiyritys, josta löytyy erityisen sitoutunutta väkeä, joilta päätöksenteko sujuu mutkattomasti. Emme tätä kuitenkaan nyt ole, joten emme myöskään silloin voisi pitchauksessamme näin sanoa.

Katleena Kortesuo (2019) tuo esiin, että riippuen siitä, missä hän kertoo itsestään, hän käyttää hieman eri sanoja. Esimerkiksi ministeriössä, jossa hän uskoo akateemisesti koulutettujen ihmisten arvostavan tietokirjoja, hän kertoo: “Mä olen Katleena Kortesuo ja teen työkseni tietokirjoja ja koulutan kriisiviestintää. Mun tavoitteena on tänään olla teille mahdollisimman paljon hyödyksi.” Jos hän taas esiintyy televisiossa, hän kokee, että voi kuulostaa kuvitteellisen tittelin avulla kuulostaa nasevammalta ja hän sanoo asiansa näin: “Mä olen Kortesuon Katleena, tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Suomen kallein siivooja.” (Koivumäki & Kortesuo 2019.)

Kuvitellaan tilanne, jossa Roima hakisi ulkopuolista vierasta pajaan A) Proakatemian alumneista koostuvasta ryhmästä tai B) Business Tampereen edustajilta. Esimerkit ovat kärjistettyjä. Proakatemian alumneja voisimme lähestyä näin: ” Hei! Me olemme Roima Team, Tirrin valkkutiimi. Tirri sanoi, että teihin voisi olla yhteydessä, kun haluttaisiin pitää paja vakuutuksista! Pääsisittekö mukaan?”

Business Tampereen edustajia lähestyisimme jokseenkin näin: ” Hei! Olemme joukko yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opiskelijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta, Proakatemiasta. Me olemme perustaneet 20 henkilön voimin osuuskunnan nimeltä Roima Team Osk. Meillä oppiminen tapahtuu dialogiringissä eli ”pajoissa”, pajat ovat neljän tunnin mittaisia oppimistilanteita. Meillä on aiheena vakuutukset, ajattelimmekin että teiltä löytyisi osaamista aiheeseen, pääsittekö te paikalle?”

 

3 Esiintyminen on tärkeä osa pitchausta

Pitchaamista harjoitellessa kannattaa erottaa puheen sisältö ja esiintyminen omiksi elementeiksi. Ervasti ja Turunen (2020, 32) kertovat porrasmallista, joka auttaa esiintyjää hahmottamaan oman esiintymisen tasoja ja siten edistymään niissä. Porrasmalli esittää viisi porrasta, joiden avulla voi lähteä kehittämään esiintymistaitojaan (Ervasti & Turunen 2020, 33).

1. Esiintymisen perusasiat (tekninen puoli, kehonkieli, äänenkäyttö, esiintyjän energia)
2. Esityksessä on selkeä rakenne (alku, keskikohta ja loppu)
3. Esiintyjä on rakentanut tarinan kiinnostavalla tavalla (wau-efektien hyödyntäminen)
4. Esiintyjä on vuorovaikutuksessa yleisön kanssa
5. Esiintyjä ilmaisee tunteita (luottamus, vakuuttavuus, helppous)

Näitä portaita hyödyntämällä voi kehittää esiintymistaitojaan niin sanotusti pala palalta. Uskomme kyllä, että äänenkäyttöä ja kehonkieltä voi harjoitella, mutta mitä enemmän esiintyy, sitä varmemmaksi kokonaisuudessaan tulee. Toisaalta olemme kokeneet myös, että muiden pitchausten kuuntelemisesta on omaankin kehitykseen hyötyä, kun näkee esitykset ja niiden saamat palautteet. Lisäksi olemme kokeneet, että oman esiintymisen kuvaaminen voi olla hyvä tapa kehittyä – siinä näkee, miten itse tyypillisesti esiintyy. Heiluttaako liikaa käsiä, puhuuko liian nopeasti tai liian hiljaa.

Esimerkiksi kohdasta kolme meille tuli mieleen, shark tankissa nähty Meliinan pitchaus joka alkoi äänettömällä videolla, jota seurasi slogan ”lämmitämme kotisi tunnelman yksi liekki kerrallaan”. Olisimmekin kaivanneet videoon slogania mukailevan kynttilän puusydämen tunnelmallisen rätinän. Tämä olisi tuonut esitykseen lisää wau-efektiä.

3.1 Äänenkäyttö ja artikulaatio

Puhuminen niin kuin laulaminen on lihastyötä, jossa hengityslihasten lisäksi vatsa-, selkä- ja kylkilihakset ovat aktiivisia. Turhat jännitykset kehossa vaikeuttavat äänen kulkemista ja siksi koko keho tulisi saada rennoksi ennen puheen pitämistä. Lisäksi kannattaa kokeilla, mihin kaikkeen oma ääniala taipuu, esimerkiksi kuinka korkealle tai matalalle pääsee sekä kuinka oma ääni kantaa. (Ervasti & Turunen 2020, 36.)

Äänenkäyttöön liittyvä toinen erittäin tärkeä asia on artikulaatio – pitchauksen sisällöllä ei ole väliä, jos puheesta ei saa mitään selvää. Hyvä artikulaatio on tärkeää myös siksi, että varmasti haluat, että yrityksesi nimi muistetaan. Selkeä artikulaatio tarkoittaa, että kirjaimet sekä sanat erottuvat toisistaan. Jokaisesta puheäänestä löytyy erilaisia sävyjä ja äänenpainoja, joita kannattaa opetella käyttämään omassa pitch-puheessaan. Mieti vaikkapa pääministeri Sanna Marinin äänenkäyttöä. Hänen äänenkäyttönsä on päättäväistä ja hän painottaa melkeinpä jokaista sanaa sekä pitää sanojen välissä taukoja. Lisäksi Marin käyttää politiikasta sanoja, jotka ovat helpommin ymmärrettävissä meille tavallisille kansalaisille. Lisäksi hänellä on tapana käyttää lauseita, kuten “me selviämme tästä yhdessä”. (Ervasti & Turunen 2020, 37–38.)

Kirjassa Pitch! Innostavan tiivistämisen taito annetaan vinkkejä äänenkäytön harjoitteluun (Ervasti & Turunen 2020, 41):

• Ennen puhumista pyörittele hartiat ja ota rento, mutta aktiivinen asento
• Lämmittele äänilihaksia – jumppaa kieltä ja kasvojen lihaksia
• Mieti, miten voit säädellä äänenkäyttöön tarvittavaa energiaa
• Kiinnitä huomiota, mitä tunnetta ilmaiset äänelläsi

 

3.2 Kehonkieli

Kehonkielesi ja äänesi vaikuttavat siihen, millä tavalla puhumasi viesti otetaan vastaan. Tapa, jolla kannattelet itseäsi, pidät käsiäsi vaikuttavat miten toiset meidät näkevät. Omat tunnetilamme vaikuttavat myös itsevarmuuteemme ja se näkyy ulospäin. Kehonkieli on kokonaisuus, johon omat tunnetilasi vaikuttavat. On hyvä lähteä seuraamaan ja hieman analysoimaan muiden ihmisten kehonkieltä, etenkin esiintyessä. (Ervasti & Turunen 2020, 43–44.)

Kirjassa Pitch! Innostavan tiivistämisen taito käytetään esimerkkiä antiikin Rooman patsaista ja Oscar-gaalan esiintyjistä. Millä tavalla patsaat seisovat ja voisiko niistä ottaa esimerkkiä omaan kehonkieleen? Millä tavalla seisoisit yleisön edessä, jotta näyttäisit patsaalta. Millä tavalla Oscar-gaalan esiintyjät kävelevät lavalle? (Ervasti & Turunen 2020, 43–44.)

Lähdetään miettimään kehonkielen vaikutusta pitchaukseen ja millä tavalla valmistautua sen osalta.
Yleisön edessä tulee olla rento, mutta lavalla ei näytä hyvältä, jos nojailet tai pidät käsiä ristissä. Lavalla tulee olla rento mutta ei löysä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kehosi ei ole sisäänpäin kääntynyt vaan polvet ovat hieman koukussa, ja kehosi on avoin sekä valmiina tuleviin muutoksiin. Avoin elekieli yleisön suuntaan antaa mahdollisuuden myös vuoropuhelulle. Kehonkieli viestittää yleisölle, että esiintyjä on halukas kuulemaan kommentteja ja vaihtamaan ajatuksia. Esiintyjän monologin sijaan voi rakentua hyvää esiintyjän ja yleisön välistä dialogia. Yleisö innostuu sekä tuntee olevansa osallistettu ja näin ollen on myös vastaanottavaisempi esitykseen. (Ervasti & Turunen 2020, 43–44.)

Kun mietitään kehonkielen vaikutusta esiintymiseen, voidaan puhua puhujan sosiaalisesta asemasta suhteessa yleisöön tai toiseen ihmiseen. Sosiaalisella statuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä puhujan valta-asemaa. Sosiaalista statusta voi ilmaista elekielellä, hitaat ja vakaat liikkeet kertovat korkeasta statuksesta, nopeat liikkeet taas matalasta statuksesta. Voit harjoitella esiintymistä kummallakin tavalla ja miettiä kumpi sopii sinulle paremmin. Jos esiintyjä ei osaa leikitellä kehollisen statuksen ilmaisullaan, tulee esityksestä jämähtänyt. Statuksella voi leikitellä, jotta esityksestä tulisi reaktiivisempi jämähtäneen sijaan. (Ervasti & Turunen 2020, 43–45.)

Esitys voi olla rennompi, mutta ei pidä unohtaa, että kehonkielen viestit voivat olla todella voimakkaita ja saada esityksen näyttämään, että ei ole valmistauduttu huolella. Lavalla sählääminen voi näkyä kehonkielessä sekä sanallisessa ulosannissa negatiivisesti.

Lavalla esiintyjän kehollinen ilmaisu on todella oleellinen elementti esitykselle, yleisön näkökulmasta. Emme ole olleet vielä sellaisessa tilanteessa, jossa olisimme voineet arvioida sosiaalista statusta. Tulevaisuudessa varmasti kiinnitämme huomiota valta-asetteluun esiintyjän ja yleisön väillä. Itse esiintyessä otamme huomioon sen, kuinka kehonkielellämme viestimme.

3.3 Vuorovaikutuksen merkitys

Pitchaus on niin sanotusti valmis vuorovaikutuksen malli, jossa osapuolille on selvää, milloin kukakin puhuu. Yleensä ensin on esiintyjän puhe ja sitten kuuntelijat saavat esittää kysymyksiä. Vuorovaikutuksessa on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta – esiintymisessä puhujalla on varsinaisten kuuntelijoiden lisäksi usein yleisö, jonka kanssa tapahtuma jaetaan. Pohtia kannattaa, haluaako luoda mahdollisuuden vuorovaikutukselle ja kenen kanssa oikeastaan keskustellaan. Entä, mitä halutaan, että vuorovaikutuksen seurauksena tapahtuu? (Ervasti & Turunen 2020, 55–56.)

Esityksen jälkeen seuraa uudenlainen vuorovaikutuksen tilanne, kun kuuntelijat esittävät kiperät kysymyksensä puhujalle. Kysymysten kohdalla paljastuu, kuinka hyvin esitykseen on valmistauduttu ja onko esiintyjä osannut varautua kysymyksiin. Toki usein voi tulla yllättäviä kysymyksiä, joihin ei ole valmiiksi mietittyjä vastauksia. Vuorovaikutus on myös kykyä reagoida näihin, kuin muihinkin muutoksiin esiintymistilanteessa. (Ervasti & Turunen 2020, 55–57.)

Shark tankissa huomasimme eroja siinä, miten tuomariston kysymyksiin vastattiin. Jotkut vastasivat suoraan kysymyksiin ja toiset puolestaan kertoivat, mistä tieto löytyy. Osasta esityksistä huokui se, että valmistautuminen kysymysten vastaamiseen oli jäänyt niukaksi. Koemme, että kuuntelijan kysymyksiin pitäisi osata edes jossain määrin vastata vakuuttavasti, vaikka et olisikaan juuri siihen kysymykseen valmistautunut. Silti pitäisi pystyä antamaan sellainen vastaus, jolla et paina itseäsi tai yritystäsi alas. Mielestämme voi myös rehellisesti sanoa, että ”en valitettavasti osaa vastata, mutta selvitän asian ja palaan mahdollisimman pian asiaan”.

Yllättäviä haasteita, joita pitchauksen aikana voi tulla, ovat esimerkiksi edes takaisin kulkevat ihmiset, itkevä lapsi tai vaikkapa kaatuva kahvi yleisössä. Ainakin Proakatemian Stage-tilassa keskeytyksiä voivat aiheuttaa neuvotteluhuoneista tulevat, ja niihin menevät ihmiset sekä keittiöstä kantautuva melu. Tällaiset keskeytykset vaikuttavat yleensä myös yleisöön ja heidän huomionsa saattaakin herpaantua näissä tilanteissa pois puhujasta. Näkisimme, että sujuvaa ja kokenutta puhujaa ei tällaiset muuttujat hetkauta mutta ujomman pitchaajan kannattaa etukäteen valmistautua tällaisiin tilanteisiin. Itse uskomme, että jo sekin, kun on hyvin valmistautunut ja harjoitellut puhettaan tuo itsevarmuutta omaan esiintymiseen. Esimerkiksi lokakuussa pidettävässä Shark tankissä tuli tilanne, että mikrofoni lakkasi toimimasta, seuraava esiintyjä hoiti tilanteen erinomaisesti eikä antanut sen häiritä esityksen alkua.

3.4 Esiintymispelko

Harjoittelu auttaa valmistautumaan erilaisia tilaisuuksia varten. Henkilöllä, jolla on esiintymispelkoa, menee valmistautumiseen enemmän aikaa ja pitää kehitellä itseään auttavia keinoja, jotka helpottavat esiintymispelkoa. Koska esiintymisessä perusasioita ovat äänenkäyttö ja kehokielen hyvä hallinta, on esiintymispelkoisen hyvä tehdä erilaisia harjoituksia, että saa ilmaistua itseään hyvin ja selkeästi. Tärkeintä harjoittelussa on toisto. Otetaan kirjasta Pitch! Innostavan tiivistämisen taito kirjasta harjoitus, joka voi olla hyvä työkalu, jotta saat kehosi hallintaan ja lievitettyä esiintymispelkoasi. (Ervasti & Turunen 2020, 177–183.)

Esiintymispelkoa kokeneina sanoisimme, että harjoittelemalla ensin yksin ja sen jälkeen tutulle yleisölle niin pääsee askel askeleelta purkamaan omaa jännitystä. Palautteen saaminen tutuilta ihmisiltä esityksesi jälkeen auttaa kasvattamaan itseluottamusta. Pikkuhiljaa kun itseluottamusta lähtee kerääntymään, ja oppii itselleen parhaat tavat työskennellä ja esiintyä, alkaa jännitys toivottavasti vähenemään. Kun lähtee syvemmin miettimään, niin olemme kaikki ihmisiä ja kaikkia varmasti välillä jännittää. Jos olet itse yleisössä ja lavalla esiintyy joku, jota selkeästi jännittää, miten reagoisit?

Harjoitus 1: Pura jännitystä kehostasi

Ravistele raajat rennoiksi, heiluttele käsiä ja jalkoja. Ensin kädet ja sitten jalat. Tällainen harjoitus vapauttaa jännitystä ja stressiä. Tämä harjoitus kannattaa tehdä juuri ennen esiintymistäsi, jotta saat ravisteltua itsesi rennoksi. (Ervasti & Turunen 2020, 179.)

Harjoitus 2: Äänenvoimakkuus

Kuvittele käteesi pallo ja heitä joitain metrejä eteenpäin. Käytä ääntäsi samaan aikaan kun heität pallon, esimerkiksi ääntä liu’uttaen: morooooo! Voit kuvitella yleisön takarivin, jonne heität pallon ja äänesi pitää kantaa sinne asti. Niin kuin alussa sanottu. Tärkeää on toisto, toista tätä tehtävää viisi kertaa, jotta löydät energiaa ääneesi. (Ervasti & Turunen 2020, 180.)

 

Pohdinta

Lähdimme tekemään tätä esseetä ajatuksena oppia lisää itsensä, osaamisensa sekä liikeideansa esittämisestä ja myymisestä. Ajattelemme, että yrittäjänä on hyvä ymmärtää, minkälainen palvelusi tai tuotteesi on, jotta tiedät millä sanoin haluat kertoa siitä. Aiheeseen tutustuttuamme ja opiskeltuamme ymmärsimme aiheen merkityksen sekä tärkeyden. Ennen tätä esseetä pitchaus tuntui meistä vakavien pukumiesten hommalta ja tuhansista ihmisistä koostuvan yleisön edessä pidettävältä esitykseltä. Nyt kuitenkin olemme ymmärtäneet, että sehän onkin arkipäivää täällä Proakatemialla ja kyse voikin olla niinkin yksinkertaisesta aiheesta kuin “mennäänkö Zarilloon vai Frenckelille syömään”. Myös näissä arkisissa tilanteissa pitää osata vakuuttaa, että oma idea on paras idea.

Kokoamme tällä hetkellä Roiman osaamisportfoliota kirjalliseen muotoon ja kun portfolio on valmis, koemme tärkeäksi sen, että osaamme muotoilla osaamisemme myös sanallisesti. Pitchausta ei kannata aina miettiä yleisön edessä pidettävänä esityksenä, vaan se voi olla myös spontaani keskustelu kenen tahansa kanssa. Oli kyseessä sitten opiskelukaveri tai sijoittaja, meidän tulee osata vakuuttavasti kertoa osaamisestamme tai Roimasta yrityksenä. Varmasti jokainen meistä haluaa jättää ammattimaisen ja hyvän vaikutelman.

Roimana otimme uuden toimintamallin käyttöön, lähdemme siirtymään omista korvamerkityistä rahoista enemmän tiimiyttävämpään malliin, jossa rahat vapautetaan kaikkien käyttöön. Eli jos jollain tulee erinomainen liikeidea, mutta omista korvamerkityistä rahoista ei ole laittaa uuteen projektiin, voit esitellä idean tiimille ja saada rahat käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että tulemme tulevaisuudessa pitämään omia pitchauksia tiimille, koska se on keino, jolla saada rahaa lainaan projektia varten. Tämä onkin loistava mahdollisuus harjoitella turvallisessa ympäristössä oman liikeidean tiivistämistä ja esiintymistä. Roimassa on ollut myös paljon puhetta palautteen annosta ja jokaisen pitchauksen jälkeen onkin mielestämme hyvä aika antaa esiintyjälle palautetta ja lisäksi yhdessä reflektoida esiintymistä. Voisimme esimerkiksi pohtia, kokiko yleisö (tiimi), että esiintyjä elekielellään osallistutti yleisöä ja sai kiinnostumaan sekä esittämään kysymyksiä. Esiintyjä voi myös kysyä yksityiskohtaisempia kysymyksiä, kun ollaan oman tiimin kesken.

Koemme, jos esittämäsi asia on intohimon kohteesi, on esiintyminen luontevampaa. Innostumisesi näkyy esiintymisessä hyvänä energiana, joka inspiroi yleisöä ja herättää enemmän kiinnostusta. Persoonallisuutesi saa näkyä, olitpa sitten ilopilleri tai hieman vakavampi henkilö. Ole oma itsesi ja pidä esityksesi aitona, koska jos yrität liikaa olla jotain muuta, niin se kyllä paistaa läpi. Pitchaus tulisi suunnitella yleisö/kohderyhmä edellä, kuitenkin unohtamatta tunnelmaa, jota haluat esitykselläsi välittää. Esimerkiksi Puhdistustiimi ei ole se seksikkäin yritys, niin kuin heidän projektipäällikkönsä Aleksi Stoilov itse sanoi, joten heidän shark tank pitchauksensa oli todella asiapitoinen, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

 

Lähteet:

Ervasti, E. & Turunen, J. 2020. Pitch! Innostavan tiivistämisen taito. Helsinki: S&S kustantamo.

Koivumäki, A. & Kortesuo, K. 2019. 100 faktaa myynnistä. Bisneskirjasto. Vaatii käyttöoikeuden. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 3.11.2022. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/JADBGXDTEB#kohta:((20)Sata((20)faktaa((20)myynnist((e4)/piste:t1

Nordea. n.d. Pitchaa eli myy bisnesideasi. Verkkosivu. Luettu 4.11.2022.
https://www.nordea.fi/yritysasiakkaat/yrityksesi/yrityksen-perustaminen/pitchaus.html

Suomen Yrittäjät. n.d. Myyntipuheopas. Verkkosivu. Luettu 31.10.2022. https://me.yrittajat.fi/myyntipuhe/myyntipuhe-opas/

Shark tank 5.10.2022. Proakatemialla järjestetty pitchauskilpailu koskien vuoden 2023 myyntipäiviä.

Kommentoi