Esseen on kirjoittanut  Empirian Lauriina Matilainen, Susanna Kankaanpää, Sade Elo sekä Kipinän Arto Ala-Seppälä 

PIM!-ahtanutta porukkaa osa 2.0
– Luovuus yritysmaailmassa- 

Johdanto 

Tämä essee on jatkoa meidän edelliseen luovuus esseeseemme PIM!-ahtanutta porukkaa osa 1, jossa käsittelimme luovuutta käsitteenä, sen tuomia etuja ja mahdollisuuksia sekä luovuuden aiheuttavia haittoja. Louhivaara sekä Brown puhuivat molemmat omissa teksteissään siitä, kuinka työelämässä ei pärjää enää ilman luovuutta ja tässä esseessä keskitymmekin luovuuteen yrityksissä. Koronan myötä opimme, kuinka nopeasti yrittäjät joutuvat muutosten edessä hyödyntämään luovuuttaan sekä tarvittaessa kehittämään liiketoimintaansa. Nähdäänkö yrityksiä luovina? Kuinka paljon yritykset uskaltavat erottua joukosta ja miten yritykset hyödyntävät luovuutta esimerkiksi brändäyksessä? Pohdimme, miten luovuus näkyy tiimeissä ja osaammeko hyödyntää luovuutta niissä sekä pystymmekö tuomaan luovien tiimiläisten taitoja näkyville?  

Mitä on yrityksen luovuus ja miten sitä voidaan hyödyntää?  

Luovuus nähdään usein yrityksen logossa ja käytetyissä väreissä eli yritysilmeessä, kun oikeasti se kaikki on vain luovuuden loppulukema. Todellisuudessa varsinainen yrityksen luovuus piilee henkilöstön yhteisessä toiminnassa sekä yhdessä ymmärretyssä viestinnässä.  Usein yrityksen vahvuus onkin yhtä kuin sen heikoin lenkki. Tämä on myös nähtävissä henkilöstön yhteisessä ajattelussa ja luovuudessa. Ryhmän asennoitumisella olemassa olevaan tehtävään ja yhteiseen ajatteluun on valtava merkitys lopputuloksen kannalta. Heikki Toivanen kuvailee kirjassaan Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja, että jos yksikin tiimin jäsen tulee 80 % asenteella tiimiin mukaan, on tiimin tulos 80 % (2013, 39). Sen vuoksi yritysjohdon ihmissuhde-, motivointi- ja innostustaidot ovat avainasemassa tiimin menestymiselle. Nämä taidot korostuvat erityisesti yrityksen arjen innovointien äärellä, missä uuden tiedon synnyttäminen tapahtuu olemassa olevan tiedon avulla. 

Tiimimestarivalmennuksessa kuluneen vuoden aikana Arto oivalsi yhdessä valmennusryhmänsä kanssa, että aina valmiiksi suunniteltu hyväkin idea, ei välttämättä ole tiimiä tai toista yksilöä motivoiva ratkaisu. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että ideaan ei synny omistajuussuhdetta. Yritysjohdolle on tärkeää huomata heti alkuun ennen uuden idean tai ratkaisun esittämistä, että raakileena idea voi olla helpommin myytävissä henkilöstölle, koska heille on tärkeää antaa mahdollisuus päästä vaikuttamaan tulevaan. Voi olla, että näin uudesta keksinnöstä tulee parempi, vaikka olemassa oleva ratkaisu odottaisi vain jalkauttamista. Yrityskulttuurin tavoitteellinen ajatus olisikin parhaimmillaan minun ideastani yhteiseksi ideaksi. Luovaa ideointia voidaan käyttää synnyttämään uusia keksintöjä yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, mutta myös muutosjohtamisen työvälineenä. Ketterä johtaja tuo muutoksen osaksi tiimin innovointia. 

Miten Kipinä sekä Empiria tavoittelevat luovuutta? 

Arton tiimiyrityksessä Kipinässä luovuutta ja yhteisiä ideoita tavoitellaan yhdessä ajattelun äärellä. Tiimiyritys on oivaltanut, että yksi tärkeimmistä tarpeista ja tiimiä yhdistävistä voimavaroista on pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen. Psykologista turvallisuutta pajoissa tavoitellaan pienryhmien keskusteluilla ja tehtävillä. Pienryhmien tehokkuus piilee siinä, että niissä on enemmän tilaa keskusteluille ja yksilönä luovia ideoita on helpompi esittää ensin muutamalle tutulle ryhmän jäsenelle, kahdenkymmen hengen sijaan. Näin yksittäiset, alkuun ehkä hieman hullunkurisetkin ideat eivät jää ryhmältä kuulematta. Usein näiden hullunkuristen ideoiden joukosta löytyy timanttinen idea ja siksi on tärkeää, että jokainen uskaltaa esittää oman keskeneräisen ideansa tiimille tavalla tai toisella. Pienryhmissä ideat jalostuvat entisestään muille yhdessä esitettäväksi kokonaisuudeksi, yhteisessä pajaosuudessa. 

Yhteisen ymmärryksen tavoittamiseksi Kipinässä on alettu käyttämään dialogin apuna erilaisia visualisoinnin menetelmiä. Näistä yksi käytetyimpiä työkaluja ovat perintein tussi- tai piirtotaulu. Toivanen korostaa kirjassaan, että kaikki ihmiset ovat jollain tapaa visuaalisia oppijoita ja piirustelu on ehkä kaikkein nopein tapa ottaa visuaalisuus osaksi arkea, sillä se ei vaadi taitelijan lahjoja, eikä siihen tule suhtautua liian vakavasti (2013, 19). Kuitenkin tämän piirustelun avulla voidaan havainnoida nopeasti ja tehokkaasti, sitä mitä yritämme viestiä toisillemme luovuutemme parissa. Kaiken lisäksi tämä on vielä erittäin kustannustehokas tapa tehostaa yhteistä viestintää ja ymmärrystä. Sivutuotteena piirustelun ohessa saattaa syntyä yrityksen uusi markkinointilogo tai muu visuaalinen hyödyke. 

Empiriassa luovuuden valjastaminen käyttöön sekä siitä saatavan hyödyn ymmärtäminen on vielä osittain työn alla. Monet Empirialaiset ovat luovia ja luovuus näkyy parhaiten innovointihaasteissa, jolloin tiimiläiset ovat rohkeita heittäytymään. Luovuus on tähän asti näyttäytynyt parhaiten yhteisölle, kun kyseessä on ollut jokin yhteinen tekeminen tai tempaus, joka pitää tuoda tiimin ulkopuolelle esille. Tiimin sisällä yksilöiden luovuus jää helposti passiivisuuden alle ja olemme ajautuneetkin sen suhteen ikävään oravanpyörään, josta pyristelemme irti.  Olemme useasti saaneet hyviä projekti-ideoita, mutta usein ideat jäävät vain ajatuksen tasolle ja meidän tulisikin enemmän harjoitella luovuutta auttavia keinoja, sillä jatkokehittäminen tarvitsee tiimin osalta ponnisteluja. Olisikohan Kipinän toteuttama visuaalisuus sekä pienryhmätyöskentely Empirialle seuraava askel kohti oikeaa suuntaa? 

Claremontin Yliopiston professori Mihaly Csikszentmihalyi totesi, että “Luovuus ei tapahdu ihmisten päässä, vaan vuorovaikutuksessa henkilön ajatusten ja sosiokulttuurillisen kontekstin välillä.” (Järvilehto & Järvilehto 2019, 44.) Tämä osoittaa meille sen, että kuinka iso merkitys sosiaalisella turvallisuudella sekä ympäröivillä ihmisillä onkaan meidän luovuuteemme. 

Miten yritykset hyödyntävät luovuutta brändäyksessä? 

Aloimme pohtimaan, miten yritykset hyödyntävät luovuutta yritysilmeessä ja ensimmäisenä tuli mieleen, miten yrityksien luovuus näkyy esimerkiksi brändäyksessä sekä yritysten nimessä tai logossa.  Monet yritykset brändäävät itsensä tunnistettaviksi, jolloin ne pystyvät jäämään ihmisten mieleen sekä herättämään mielikuvia pelkästään logon tai nimen perusteella. Folcan.fi sivustolla brändäystä kutsutaan kokonaisnäkemykseksi. Brändäyksellä pyritään vetoamaan tunteisiin sekä tuomaan asiakkaalle luotettavuuden tunnetta. (Folcan n.d.) Brändätäkseen itsensä erilaiseksi ja erottuvaksi yritykset tarvitsevat luovuuden kanssa rohkeutta ja ymmärrystä, että kaikkia ei voi, eikä tule miellyttää. Hyvä esimerkki rohkeasta yritysbrändistä on Tom Of Finland. He ovat ottaneet suuren riskin tuotteensa kanssa, tiedostaen, että se on mielipiteitä jakava ja sille on oma asiakaskuntansa. Markkinoilta ei löydy vastaavaa brändiä, mutta selkeästi heille on ollut kysyntää ja sopiva rako. Tom of Finlandin kuosit ovat jo itsessään huomiota herättäviä, mutta lisäksi räikeät värit korostavat brändin luovuutta ja rohkeaa otetta. 

Yritys voi hyödyntää luovuutta myös esimerkiksi kuvioilla. Otetaan esimerkiksi varmastikin monelle tuttu Apple.  Rob Janoff on suunnitellut Applen logon vuosiksi 1977–1998. Hän kertoo logon tarinasta omilla nettisivuillaan, miten alkuperäinen identiteettikehys kehittyi saman aikaan kuin brändin ensimmäinen henkilökohtainen tietokone Apple II esiteltiin. Ensimmäisen palaverin jälkeen Janoff ryhtyi kehittämään Applen kuvaketta oikeiden omenoiden fyysisten poikkileikkausten perusteella. Tämän jälkeen luotiin yksi hahmotelma sateenkaariraidallisesta omenasta. (Janoff n.d.)  

Applen logon värit ovat muuttuneet vuosien varrella useasti. Vuoden 1998 jälkeen logon väri vaihtui turkoosin sävyyn sateenkaaren väristä. Tämän jälkeen logon väriksi vaihtui musta vuosiksi 1998–2000.  Vuosina 2001–2007 he käyttivät läpinäkyvää logoa ja viimeisin logon väri on ollut vaalean harmahtava, niin kutsuttu “Chrome version”. (Janoff n.d.) Vaikka Applen logon väri on muuttunut vuosien varrella monesti ja hyvin radikaalistikin, heidän kehityksensä liikevoitollisesti on vain kasvanut (Macrotrends n.d.). Tämä osoittaa sen, että brändäyksellä on vahva vaikutus yrityksen tulokseen, vaikka itse logon värit vaihtuisivatkin, sillä taustalla pysyy sama tunnistettava kuvio.
 

Millaisen merkityksen värit luovat logoon? 

Isabella Eskola kertoo hyvin Logosi.fi sivustolla, kuinka paljon logolla ja logojen väreillä on vaikutusta yrityksen tunnistettavuudessa. Toistoa? Eskolan mukaan logo on yrityksen punainen lanka, sillä se usein jää asiakkaiden mieleen. Värit logossa eivät ole vain visuaalisia elementtejä, vaan väreillä on myös psykologinen vaikutus ihmisiin. Seuraavaksi näemme listauksen väreistä ja niiden luomista tunteista. (Eskola n.d.) 

Listaus väreistä ja niiden luomista tunteista: 

Keltainen: optimistinen, lämmin, selkeä 

Oranssi: ystävällinen, itsevarma, hyväntuulinen 

Punainen: jännitys, nuorekas, rohkea 

Violetti: luova, viisas, mielikuvituksellinen 

Sininen: luotettava, voimakas, jämpti 

Vihreä: rauhallinen, kasvu, terveys 

Harmaa: tasapainoinen, neutraali, rauhallinen 

(Eskola n.d.) 

Eskola painottaa logojen yksinkertaisuutta, sillä usein yksinkertaiset logot jäävät paremmin mieleen. Logot saattavat olla tarina jostakin, joka luo yritykselle brändin. Esimerkiksi Ikean logossa teksti on kirjoitettu isoilla keltaisilla kirjaimilla ja logon taustavärinä on käytetty sinistä. Ikean logon värien käytöstä on kerrottu Ikea.comin sivustolla, että sininen väri kuvastaa huomiota ja keltaisen värin sanotaan kuvastavan optimistista sekä positiivista vaikutelmaa. (Ikea n.d.) Toki Ikean väreihin vaikuttaa myös vahvasti ruotsalaisuus, josta yritys onkin hyvin ylpeä. Ikean logossa ei ole kauheasti käytetty luovuutta, sillä teksti on hyvinkin yksinkertainen, paksuin kirjaimin kirjoitettu sana. Silti siitä on etenkin värien perusteella saatu luotua hyvin tunnistettava yritys. Tähän vaikuttaa varmasti Ikean onnistunut brändäys. Tämä saikin pohtimaan, tarvitseeko yritys värikästä ja huomiota herättävää logoa tai nimeä. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yksinkertaista luovuutta voi hyödyntää brändäyksessä. 

Ympäristön vaikutus luovuuteen 

Viittasimme ensimmäisen esseen ensimmäisessä kappaleessa siihen, että luovuus on ihmisissä synnynnäistä, mutta ympäristöllä sekä ihmisillä on suuri vaikutus siihen, miten luovuus kehkeytyy sekä pääsee kukoistamaan kullakin yksilöllä. Ympäristö sekä ihmiset keiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa aktiivisesti, määrittävät hyvinkin paljon millaisiksi muodostumme, sekä millaisia piirteitä meissä alkaa tulemaan esiin ja vastavuoroisesti millaiset piirteet jäävät taka-alalle. Kutsutaan tätä ympäristön vaikutusta “sosiaaliseksi turvallisuudeksi”, vaikka sosiaalisen turvallisuuden määritelmä onkin paljon laajempi. Sosiaalinen turvattomuus voi syödä luovuutta sekä luovien ihmisten rohkeutta toteuttaa itseään, mikäli on luotu liian paljon rajoitteita ja määritteitä toiminnalle. Jos ulkopuolelta tai esimerkiksi tiimin sisältä alkaa tulemaan liian paljon vaatimuksia asioiden toteuttamiselle, aikatauluille, liikevaihtotavoitteille tai mille vaan muulle vastaavalle, voi se aiheuttaa paineen sekä suorittamisen tuntua. Tällöin luovuuteen auttava vapauden tunne saattaa jäädä taka-alalle ja henkilö pyrkii vain selviytymään kaikista muista annetuista tehtävistä sekä vaatimuksista, jolloin luovuudelle ei ole tilaa.  

Ympäristön vaikutus luovuuteen on erittäin merkittävä myös siinä mielessä, että ympäristön passiivisuus herkästi aiheuttaa myös luovien henkilöiden passivoitumista. Koemmekin, että muiden ongelmien ohella Empiria on myös kampaillut tänä syksynä tiimin luovien sekä tekevien henkilöiden passivoitumisella. Kun tiimin tekevimmät ja helposti innostuvat ihmiset passivoituvat, vaipuu tiimi ikään kuin tahmeaan horrokseen, jossa asioita ei tapahdu muuta kuin pakon edessä ja pienellä panoksella. Esimerkiksi tiimin asettamaan liikevaihtotavoitteeseen ei tulla millään yltämään, koska ei ole projekteja tai edes suunnitelmia, mitkä meidät sinne saisi pääsemään. Pohdimme mitä toimia tiimeissä tulisi tehdä, jotta yllä olevasta esimerkistä päästäisiin eroon ja passivoitumisen sijaan tiimi oppisi innostumaan ja rohkeasti tarttumaan keskeneräisiinkin ajatuksiin sekä alkaisi työstämään ideoita ja projekteja eteenpäin. Ensimmäiset askeleet tätä kohti tulisi olla yrityskulttuurin muuttaminen sekä sosiaalisen turvallisuuden rakentaminen.   

Toivanen nostaakin esille kirjassaan turvallisen ja kannustavan yrityskulttuurin merkityksen jokaiselle tiimiyrittäjälle (2013, 17). Onko tiimiyrityksissä syytä kenties pohtia yhdessä, että onko päämäärästä tullut matkaa tärkeämpi asia? Se mitä tarkoitamme, on että mikäli odotamme täydellistä ideaa yhteiselle matkalle lähtemiseen, emme koskaan pääse liikkeelle. Aika menee yllättävän nopeasti, eikä Roomakaan rakennettu päivässä. Yritysten tuotteet sekä palvelut harvoin ovat kerralla valmiita ja usein ensimmäiset ratkaisut ovat pilottieriä. Logot ja brändikin saattaa muuttua matkanvarrella useaan kertaan niin kuin edellä mainitussa Applen tapauksessa. Mikäli Applekin olisi odottanut vain nykyaikaista olomuotoaan, niin matka olisi jäänyt tekemättä.  

Toivanen huomauttaakin, että missio on syy, miksi olemme ylipäätään lähteneet yhteiselle matkalle (2013, 40). Sen vuoksi on erityisen tärkeää antaa positiiviselle luovuudelle ja hauskalle hulluttelulle tilaa innovoidessamme yrityksemme tulevaisuutta. Sitäkin tärkeämpää on lähteä rohkeasti kokeilemaan yhteisiä ideoita. Meillä on aina mahdollisuus palata takaisin pajapenkkeihin toteamaan, että idea ei toiminutkaan halutulla tavalla ja meillä on jälleen mahdollisuus kokeilla jotain uutta. Loppupeleissä on aivan sama alkuun, minkälaista liiketoimintaa yhdessä tehdään; luodaan lunta, leikataan nurmikkoa tai lasketaan muttereita. Kunhan vain ylipäätään aloitetaan ja tehdään yhdessä. Siinä arjen sivussa useimmiten tähti-ideat ja innovoinnit syntyvätkin. 

Pohdintaa 

Proakatemialla luovuutta näkyy ympärillämme kaikkialla, pelkästään ympäristönä sekä tilana se on luova ja innostava. Lisäksi luovuus heijastuu ihmisissä sekä ihmisten välisissä suhteissa. Proakatemian kaltaisessa tiiviissä yhteisössä on ties minkälaista yritystä sekä yritysideaa olemassa ja mehukkaita keskusteluja käydään päivittäin eri henkilöiden välillä. Vaikka olemme ammattikorkeakoulu, teemme asiat omalla tavallamme ja persoonallisesti. Valmentajien kanssa syntyy jopa ystävyyssuhteita, koulun yhteiset tapahtumat ovat mukaansatempaavia, niissä saa heittäytyä ja tylsät puheet sekä diaesitykset loistavat poissaolollaan. Myös hyvä esimerkki luovuudesta ihmissuhteissa oli Arton päätyminen kirjoittamaan näitä esseitä kanssamme.  

Kuten yllä olemme todenneet, luovuus kukoistaa keskusteluissa ja ihmisten välisissä ajatusten vaihdoissa sekä luovina ihmisinä näkee vain mahdollisuuksia, ei esteitä. Emme oikeastaan edes tunteneet Arton kanssa, mutta keskustelut, joita puolivahingossa aloimme käymään luovuudesta, inspiroivat meitä ja loivat uudenlaista merkityksentunnetta koko esseiden kirjoittamisille. Pystymme jokainen omalla tavallamme samaistumaan esseessä kirjoitettuihin asioihin sekä opimme tästä itse todella paljon. Esseeprosessi kokonaisuudessaan muistutti meitä antamaan sattumalle mahdollisuuden sekä avoimuudelle ympäristöä ja ihmisiä kohtaan kaikessa tekemisessämme.  

Lähteet:  

Eskola, I. N.d. Logon merkitys. Viitattu 8.11.2022.  

https://www.logosi.fi/blogi/logon-merkitys/ 

Florida, R.  2006. Luovan luokan pako. Helsinki: Talentum. 

Folcan. n.d. Mitä on brändäys ja miksi sinunkin pitäisi hyödyntää sitä? Viitattu 8.11.2022. 

 https://folcan.fi/mita-on-brandays/ 

Ikea. n.d. The IKEA logo- history and design. Viitattu 8.11.2022.  

https://www.ikea.com/ph/en/this-is-ikea/about-us/the-ikea-logo-history-and-design-pub55d85f50 

Janoff, Rob. N.d. Apple logo story. Viitattu 8.11.2022. 

https://robjanoff.com/applelogo/ 

Järvilehto, P. Järvilehto, L. 2019. Pim! Olet luova. Jyväskylä: Tuuma kustannus. 

 Macrotrends. N.d. Apple Revenue 2010-2022. Viitattu 8.11.2022.  

https://www.macrotrends.net/stocks/charts/AAPL/apple/revenue 

Toivanen, H. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Vaasa: Oy Farm Ab