Jokainen meistä pelkää. Vaikka olisit kuinka rohkea ja ulospäin näyttäisit kuinka pelottomalta tahansa, niin jokaisessa meissä on pelkoja. Koulun aloitettuani olen huomannut näkyvämmin minussa olevia pelkoja ja kuinka ne minuun sekä tekemiseeni vaikuttavat. Itselläni on tullut sosiaalinen jännittäminen viimeisen vuoden aikana huomattavasti vahvemmaksi osaksi elämääni, mikä on ollut minulle suuri yllätys, koska olen aina luullut ja olettanut, että minä ihmisenä olen todella introvertti ja että pitäisin kaikista sosiaalisista tilanteista. Kuitenkaan näin asia ei ole, sillä kokemusten kautta olen tajunnut, etten todellakaan pidä sen kaltaisista tilanteista, joissa minulla on riski tulla nolatuksi muiden ihmisten silmissä. Kuitenkin pidän sitä terveenä jännityksenä/ahdistuksena ja pieni jännitys pitää meitä valppaana sekä auttaa meitä toimimaan tilanteissa paremmin (Mielenterveystalo.fi). Nautin siitä, kun saan olla ihmisten kanssa ja rakastan uusiin ihmisiin tutustumista, mutta kuitenkin tulee tilanteita, joissa minua ahdistaa. Se on enemmän häpeän tunteen pelkoa kuin pelkoa siitä, että joudun kohtaamaan ihmisiä. Tunnistan heti muutamia esimerkkejä päässäni. Olen oppinut pitämään itseni reflektoinnista sekä asioiden pohtimisesta ja on mukavaa huomata oppivansa itsestään asioita. Kuuntelin Ilona Rauhalan podcastia aiheesta, kuinka pelot vaikuttavat meihin ja tämän esseen kautta yritän selittää itselleni omia pelkojani sekä sitä, miten ne näyttäytyvät elämässäni.

Mitä voi tehdä? Ira Lange oli vieraana puhumassa Rauhalan jaksossa ja kertoi asioita, joita hän tekee, kun hän haluaa tarkastella pelkoaan. Hän tietoisesti pysähtyy enemmän ja on enemmän läsnä itsensä kanssa. Hän alkaa katsomaan enemmän itseään ja miettii sitä pelkoa, mistä se johtuu ja mistä se kertoo. Hektinen arki vaatii sitä, että kuuntelemme itseämme ja pysähdymme sekä tutkimme itseämme. Mitä tarpeita meillä on. Mietin tässä itseäni ja muistin juuri vuoden takaisen prosemman, jossa puhujana oli motivaatiovalmentaja Minna Lahnaoja, joka puhui siitä, kuinka meidän on hyvä tuntea sekä tunnistaa omat motiivimme ja tarpeemme. Perustarpeet minulle ovat aika selviä, mutta kuitenkin tiimityöhön peilaten minulla on suhteellisen kova tarve vallan tunteelle, sosiaalisiin kontakteihin sekä voittamiseen. Koen, että nämä tarpeet ovat minulle enemmän mahdollisuuksia kuin häiriöitä. Jos mietin pelkojani, osaan tunnistaa vain muutaman.

Minä pelkään häpeän tunnetta. ”Häpeä on kokemus ihmisarvon romahduksesta. Se on tunnetta siitä, että olet kokonaan arvoton, paha ja huono”, määrittelee kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten. (Kirkko ja kaupunki, 2019). Kuitenkin häpeällä on tapana saada muutosta aikaan. Jos mokaan, niin kadun ja korjaan virheeni, jotten joudu samaan tilanteeseen uudelleen. Minä olen kehittynyt siinä, että puhun tiimissäni ja muidenkin kuullen avoimesti häpeästä ja minua säätelevistä ongelmista, sillä haluan kehittyä ja parhaassa tapauksessa oppia niistä pois. Kerron epävarmuuksistani ja minua estävistä peloistani ääneen, jotta ne tuntuisivat vain asioilta muiden joukossa. Olen käyttänyt paljon aikaa tunnelukkojeni pohtimiseen ja se on varmaa, etten ainakaan itse omalla tekemiselläni halua aiheuttaa niitä itselleni enempää, vaan enemmin päästä niistä eroon. Hellsten sanookin artikkelissaan, että jos pystyt tunnistamaan itsessäsi häpeää, keskeneräisyyttä ja heikkoutta, olet kasvamisen tiellä. (Kirkko ja kaupunki, 2019). Pelkään epäonnistua, koska en halua tuntea häpeän tunnetta, sehän on ihan kamalaa.

”Häpeään sidottu ihminen uskoo, että kaikki, mitä teen, on huonoa.”

Pelkään pettymyksen tuottamista ja itse pettymyksiä, joten en välttämättä edes uskalla yrittää. Haluaisin mennä pelkojani kohti ja voittaa niitä, olla rohkea ja uskaltaa tehdä asioita, vaikka ne pelottavat. Ira Lange mainitsee kirjassaan pelon kohtaamiseksi 5 ydintaitoaluetta: ihmisenä kasvu, itsereflektio- ja tietoisuus, kohti meneminen, epävarmuudessa lepääminen sekä läsnäolo ja luottamukseen perustuva toiminta sekä pelon läpimeno. Tällöin ihminen pääsee kasvamaan ja käymällä näitä vaikeita asioita läpi yhdessä toisten kanssa luodaan luottamusta. Piilevä ja piilotettu pelko on kapula menestyksen rattaissa. Kun tämä tabu kohdataan rohkeasti, uuden luominen voi alkaa (Lange, I. 2019). Voisi siis sanoa, että tiimityössä erityisen tärkeää olisi käydä läpi jokaisen pelkoja ja ottaa ne huomioon. Otetaan esimerkiksi, vaikka kuukauden takaiset myyntipäivämme. Minun sosiaalinen jännittämiseni ja tunne häpeästä sekä itseni nolaamisesta estää minua tarttumasta puhelimeen. Jos tiimissäni se asia hyväksyttäisiin ja minulle annettaisiin mahdollisuus toimia itselleni parhaalla mahdollisella tavalla sen sijaan, että minulta vaaditaan jotain, johon en koe pystyväni uskon, että mahdollisuuteni onnistumiseen kasvaisi suuresti ja parhaassa tapauksessa onnistumisien kautta pääsisin pikkuhiljaa irti näistä minua estävistä tekijöistä. Ajatuksiin ja käytökseen vaikuttamalla voi saada muutosta aikaan. Toimintatapoja muuttamalla ja tilanteisiin totuttelemalla pelon tunne vähenee (Mielenterveystalo.f).

Minulle kohti meneminen ei ole helppoa. Olen useissa tilanteissa selvästi väistelijä. Minulla on todella paljon harhaturvia. Kun tilanne on vaikea tai olen hieman epävarma, välttelen asioita luomalla itselleni harha turvaa, mutta haluan ja parhaani yritänkin tässä kehittyä, jotta rohkaistuisin olemaan enemmän kohti menijä. Haluan oppia tekemään asioita asenteella ”meni miten meni”. Mikä se on mitä minä väistelen, vaikka tiedän, että sinne minun pitäisi mennä tai sitä minun pitäisi tehdä. Rauhalan podcastissa Lange kertoo, että meissä ihmisissä on luontainen sisään rakennettu systeemi, jolla me vältellään kipua. Me ihmiset haluamme pois epämukavuudesta. Kohti meneminen riisuu meidät ja tekee meidät haavoittuvaisiksi sekä vaatii meiltä pysähtymistä, peiliin katsomista ja itsemme tutkimista ja silloin tunnemme kipua. Me vältämme tätä kipua harha turvalla, väistelemällä niitä asioita. Tämä oma turvamme tuottaa meille lohtua, mutta pidemmällä tähtäimellä se tuottaa meille pettymystä ja ahdistusta. (Rauhala, I. podcast).

Kuinka saisin itseni rohkaistumaan? Mitä toimintatapoja tulisi muuttaa, jotta pelon tunteet vähenisivät ja sosiaalinen jännitys katoaisi. Miksi minä keksin usein itselleni tekosyitä ja niin sanottuja harhaturvia, jottei tarvitsisi kohdata pelkoja. Onko epämukavuusalue vain tunne, pelko jostain vai onko se jotain muuta. Onko tekemättömyyden taustalla vain pelko, joka estää meitä suorittamasta. Pidän asioiden reflektoinnista, mutta välillä kun pysähdyn ja yritän löytää ratkaisuja ja vastauksia, tuntuu etten löydä niitä. Nyt kun asioille yrittää löytää yhteyksiä, ymmärrän itseäni paremmin ja tajuan, mistä osa ongelmistani johtuu ihan selkeästi. En halua antaa peloille tilaa viedä elämästäni resursseja, joita haluan saavuttaa. Haluan hoitaa pelkojani, jotta voin saada elämässäni niitä resursseja, jotka koen tärkeiksi. Pelot rajoittavat elämäämme ja huoltamalla niitä teemme asioiden saavuttamisesta itsellemme helpompaa (Särki, J. 2018). Suurimmat pelkoni ovat epäonnistuminen, häpeä, syrjäytyminen ja pettymyksen tuottaminen toisille. Näistä epäonnistuminen ja häpeän tunne ovat niitä, jotka estävät minua suorittamasta, mutta tavoitteeni on hoitaa näitä kahta pelkoa parhaani mukaan. Nämä kaksi pelkoa ovat muutenkin naimisissa keskenään ja haluan oppia kääntämään ne voimavaraksi. Mitä enemmän kokeilee, sitä vähemmän pelkää epäonnistumista. Vain kokeilemalla voi tietää syntyykö yrityksestä jotakin. (Ilmarinen, 2017).

”Kun aikani loppuu, en halua miettiä asioita, joita pelko esti minua tekemästä. Haluan muistella asioita, joita tein pelosta huolimatta.” (Torsti, I. 2020).

Hidasta elämää, Ilari Torsti, 05.08.2020. Joskus pelko on merkki siitä, että olet tekemässä jotain tärkeää ja itsellesi oikeaa. Luettu 21.11.2020

https://hidastaelamaa.fi/2020/08/joskus-pelko-on-merkki-siita-etta-olet-tekemassa-jotain-tarkeaa-ja-itsellesi-oikeaa/#457ae84d

Ilmarinen. Terhi Paavola, 22.8.2017. Marko Bjuström- Älä pelkää epäonnistumista. Luettu 10.11.2020.

https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/yrittaja—ala-pelkää-epäonnistumista/

Ilona Rauhala Podcast. Julkaistu 2.11.2020. Näin pelot vaikuttavat meihin. Kuunneltu 09.11.2020

https://www.youtube.com/watch?v=QogLLXcDfpE

Järvinen, K. Lange, I. 2019. Pelko pois. Kohti rohkeaa johtamista. Alma Talent. Helsinki.

Kirkko ja kaupunki, Anssi Rauhala, 02.07.2019. Hyvästi häpeä. Luettu 12.11.2020

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/hyvasti-hapea-tunnistamalla-hapeasi-voit-vapautua-sen-tuhoavasta-voimasta-ja-loytaa-tien-rakkauteen#f4fcad3e

Mielenterveystalo.fi. Mistä sosiaalisessa jännityksessä on kyse? Luettu 22.11.2020.

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/sosiaalisen_jannituksen_omahoito/Pages/mista_sosiaalisessa_jannittamisessa_on_kyse.aspx

Youtube, Jevgeni Särki, 24.03.2018. Elämä on vaikeaa, jos pelkojaan ei hoida. Kuunneltu 22.11.2020

https://www.youtube.com/watch?v=jPl_RWUbsZs&feature=emb_logo