Akateeminen essee, 3ep.

Johdanto

Kukaan ei ole hyvä kuuntelija aina. On ilmeistä, että meillä kaikilla on kuuntelemisen haasteita ajoittain. Arjen kiireet, ajatuksia kuormittavat yksityiskohdat, omat vankat mielipiteet tai vaikkapa huonosti nukutut yöunet haastavat meitä etenkin niinä hetkinä, kun meidän tulisi erityisesti pysähtyä, kuunnella ja ymmärtää, kohdata toinen toisemme uteliaasti. Erinäisten erilaisten häiriötekijöiden lisäksi oma asenne vaikuttaa varmasti kunkin kykyyn arvostaa ja kunnioittaa. Ei ihmekään siis, että kuunteleminen on ajoittain vaikeaa emmekä aina onnistu todella tuottamaan toisillemme kokemusta kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta.

Viestintä

Ihmiset tyypillisesti viestivät sanallisesti, joko kirjoituksen tai puheen muodossa. Välitämme keskinäisessä viestinnässämme kuitenkin viestejä niin sanallisesti kuin sanattomasti, eli nonverbaalisti, tiedostettujen sekä tiedostamattomien viestien kautta. Koska nonverbaali viesti voi täydentää verbaalista viestiä, painottaa sitä, korvata sen tai kumota sen täysin on tärkeää ymmärtää sen rooli viestinnässä. Ristiriitatilanteessa nonverbaali viesti on usein sanallista viestiä vahvempi (Kupias, Peltola & Saloranta 2013, Sanaton viestintä).

Nonverbaalin viestinnän osa-alueet

Nonverbaalilla viestinnällä tarkoitetaan viestinnän sanatonta muotoa, joka voidaan jakaa osa-alueisiin sen mukaan, miten viestintä ilmenee. Nonverbaalisen viestinnän osa-alueita ovat (Kauko, Metelinen, Niemi, Nyyssönen, Sulonen, Myllymäki & Vesanen 2022):

Kinestiikka – ilmeet, eleet, asennot, liikkeet

Paralingvistiikka – äänen ominaisuudet, kuten sen tempo, rytmi, voimakkuus jne.

Proksemiikka – tilankäyttö

Fyysinen olemus – ulkoasu, fyysinen koko, pukeutuminen

Kronemiikka – ajankäyttö

Haptiikka – fyysinen kontakti esim. kättely, halaaminen, kannustaminen

Tulkitsemme saamiamme nonverbaalisia viestejä eri tavoin. Tähän vaikuttaa oma taustamme, niin kulttuurisidonnaisesti kuin henkilökohtaisesti. Psykoterapeutti Teemu Ollikaisen mukaan kasvuympäristömme vaikuttaa paljon kuuntelun ja keskustelun tapoihin (Tuomaala 2022). Sen lisäksi, että kuunteleminen tuppaa olemaan ajoittain haastavaa on väärinymmärretyksi tuleminen erilaisten tulkintojen ja oletusten vuoksi valitettavan todennäköistä, väärinymmärryksiä kun sattuu helposti puolin, jos toisin.

Onnistuneen keskustelun malli

Kuuntelu yhdistetään usein puhumiseen. Koska keskusteluun kuuluu kuitenkin myös hiljaisuus ja läsnäolo muita varten ei kuuntelu rajoitu vain kuulemiseen. Psykologi Ilona Rauhala (2020) on kehittänyt onnistuneen keskustelun mallin OK5, jossa keskustellaan viiden vaiheen avulla. Keskustelun virittämisvaiheessa avataan ovi keskustelulle. Kuunteluun keskitytään huolellisesti niin sanoin, teoin, kuin ilmein. Keskustelun aihetta tutkitaan kysymyksin. Tämä tekee keskustelusta kiinnostavan ja auttaa tunnistamaan, mitä kaikkea asiaan liittyy. Keskustelua myös jäsennetään, jotta kaikki osapuolet ovat selvillä siitä mistä on keskusteltu ja mihin valintoihin sen perusteella sitoudutaan. Lopuksi keskustelu viedään siltä erää päätökseen unohtamatta kuitenkaan vahvistaa toiveikkuutta.

Tiivistettynä nämä vaiheet ovat:

1. Viritä:       Mitä kuuluu?
2. Kuule:      Kerro lisää.
3. Tutki:       Mistä tässä on kysymys?
4. Jäsennä: Mikä on sinulle tässä kaikkein tärkeintä juuri nyt?
5. Sulje:        Laitetaanpa tähän piste.

Kuuntelu

”Kuunteleminen mahdollistaa sen ymmärtämisen, mikä on toiselle totta (Leppänen & Rauhala 2012, 336).

Kuuntelu on vaativaa työtä, joka on välttämätöntä luottamuksellisen suhteen syntymiselle (Ristikangas, Lönnroth, Ristikangas & Ristikangas 2021, 65).  Kuuntelun tavoite ymmärtää edellyttää useimmiten ponnistelua ja kaikkien aistien käyttöä (Rinne 2021, 182). Ei ihmekään, että kuuntelua sanotaan yhdeksi ihmisyyden tärkeimmistä ja samalla haasteellisimmista taidoista (Ristikangas ym. 2021, 157).

Kuuntelun roolit

Meillä kullakin on erilaisia kuuntelun puolia. Viisi päivitettyä kuuntelun roolia (Ristikangas ym. 2021, 157–158) ovat:

1. Kuuro ei kuuntele. Hän on paikalla muttei läsnä.
2. Tietäjä muka-kuuntelee vastatakseen. Hän kuuntelee puhetta päästäkseen itse vastaamaan.
3. Tuomari kuuntelee arvioidakseen. Hän kuuntelee arvioidakseen mikä siinä on oikein ja mikä väärin.
4. Oppija kuuntelee jatkaakseen omaa kehittymistään. Hän kuuntelee tavoitteenaan soveltaa kuulemaansa johonkin, minkä hän jo tietää.
5. Tulkki kuuntelee ymmärtääkseen. Hän kuuntelee, mutta pyrkimys aktiivisesti ymmärtää kuultua vaatii pinnistelyä.
6. Ymmärtäjä kuuntelee ollakseen läsnä yhteisessä oppimisprosessissa. Hän kuuntelee antautuen kuulemalleen pyrkimättä heti muodostaa selvää mielikuvaa toisen tarkoituksesta tai omasta suhtautumista aiheeseen.

Näistä erityisesti oppijana oleminen on merkityksellistä, koska ilman sitä täysipainoinen kuuntelijana kehittyminen on mahdotonta. Itse kullakin meillä on myös varaa kehittyä kuuntelijana. (Ristikangas ym. 2021, 158).

Aktiivisen kuuntelun oppimisen prosessi

Sen lisäksi, että kuuntelemme toisiamme korvillamme, kuuntelemme myös katseellamme ja koko kehollamme (Rauhala 2020, 191). Ei ole epätavallista, että keskustelun sujuessa hyvin keskustelijat matkivat toistensa kehonkieltä ja ilmeitä. Aivojen peilisolujärjestelmän avulla koemme, mitä toinen ihminen on tekemässä, miltä hänestä tuntuu ja millaisia tarkoitusperiä hänellä on (Kauko ym. 2022). Esitietoisen peilisolujärjestelmän käytön kautta tunteet tarttuvat herkästi. Kuuntelun syvän yhteyden kautta ihmisten aivoaallot kirjaimellisesti tahdistuvat.

Toimiessamme tahattomasti samalla tavalla kuin toinen peilaamme heitä huomaamattamme. Havainnoiminen ei kuitenkaan merkitse oikeutta hypätä johtopäätöksiin vaan kuunnellessa on parasta pitäytyä ihmettelijän ja tutkailijan roolissa. Vaikka teemme helposti tulkintoja esimerkiksi kehonkielestä ja katsekontaktista ovat tulkinnat vaarallisia. Siksi ymmärtämisen varmistaminen kysymyksin on tärkeää. Kysymällä ja keskustelemalla lisää voimme kehittyä edelleen kuuntelijoina. Ristikangas ym. (2021, 158) mukaan jokaisessa keskustelu- ja kohtaamishetkessä on mahdollista oppia jotakin uutta tai palauttaa mieleen vanhaa, mikä auttaa olemaan jatkossa parempi kuuntelija ja toisten pallotteluseinä. Heidän mukaansa aktiivisen kuuntelun oppiminen on viisiosainen prosessi (158–160):

1. Aktivoi itsesi kuuntelun tilaan. Pysäytä itsesi, myös fyysisesti.
2. Tarkista asenteesi. Tee tietoinen päätös arvostaa toisen ihmisyyttä.
3. Osoita, että kuuntelet. Hyödynnä kymmentä aktiivisen kuuntelun keinoa.
4. Siirrä huomio omaan ajatteluun. Miten kuultu vaikuttaa sinuun? Mitä ajatuksia, fiiliksiä kuulemasi sinussa herättää?
5. Aktivoidu dialogiin. Jäsennettyäsi omaa ajatteluasi valitse mitä haluat sanoa tai kysyä sekä se, mitä et halua toiselle jakaa.

Kolmannessa kohdassa mainittu kuuntelemisen osoittaminen onnistuu kymmentä aktiivisen kuuntelun keinoa hyödyntämällä. Tiivistettynä ne ovat:

• Toista mielessäsi mitä kuulit toisen sanovan.
• Toista omin sanoin mitä kuulit.
• Peilaa toisen puhetta toistamalla hänen sanomansa samoin sanoin.
• Varmista ymmärryksesi tarkentamalla omaa tulkintaasi kuulemastasi.
• Tiivistä kuulemastasi olennainen.
• Nosta esiin pääkohdat puheesta.
• Anna tilaa ajatella laveammin sanomalla ”Kerro lisää”.
• Vahvista kuulemaasi myönteisellä huomiolla.
• Haasta toista ajattelemaan laajemmin.
• Kerro vaikutelmasta, jonka toisen non-verbaalinen viesti synnytti sinussa.

Pohdinta

Viimeistään viimeisten kolmen vuoden ajalta kerätyt omakohtaiset kokemukset vahvistavat näkemyksen siitä, että kuuntelu vie energiaa ja on ajoittain raskasta. Onneksi voimme kaikki kuitenkin tietoisesti kehittää kuuntelemisen kykyä ja ajan myötä harjaantua siinä edelleen paremmiksi. Panostamalla aktiiviseen kuunteluun voimme kehittyä myös paremmiksi keskustelijoiksi ja ylipäätänsä kommunikoijiksi.

Lähteet:

Tuomaala, E. 2022. Kuuntelemisen jäljillä psykoterapeutin matkassa. Mieli ry. asiantuntijahaastattelu. Muokattu 7.11.2022. Luettu 25.4.2023.  https://mieli.fi/asiantuntijahaastattelut/kuuntelemisen-jaljilla-psykoterapeutin-matkassa/

Kauko, Metelinen, Niemi, Nyyssönen, Sulonen, Myllymäki & Vesanen. 2022. Sanaton viestintä on tärkeää verkkotapaamisissakin. Talk verkkolehti. Julkaistu 25.02.2022. Luettu 24.04.2023. https://talk.turkuamk.fi/hyve/sanaton-viestinta-on-tarkeaa-verkkotapaamisissakin/

Kupias, P., Peltola, R., & Saloranta, P. 2013. Onnistu palautteessa. Alma Talent Oy. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/GABBBXXTBBAED#kohta:ONNISTU((20)PALAUTTEESSA((20)/piste:b0

Leppänen, M. & Rauhala, I. 2012. Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Helsinki: Talentum. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. Suomalainen Plus.

Rauhala, I. 2020. Keskustelun voima. Kustannusosakeyhtiö Otava. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. Suomalainen Plus.

Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio. Turvallinen työyhteisö menestyy. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/DACBDXETEB#kohta:Rohkea((20)organisaatio

Ristikangas, M-R., Lönnroth, A., Ristikangas, V., & Ristikangas, V. 2021. Valmentava tiimin johtaminen. Yhdessä ohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/HACBDXETEB#kohta:Valmentava((20)tiimin((20)johtaminen/piste:t1ZA

Photo by Aarón Blanco Tejedor on Unsplash