Tampere
25 Apr, Thursday
3° C

Proakatemian esseepankki

Kunnioita kuuntelemalla



Kirjoittanut: Emilia Joki - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Et taida kuunnella
Kate Murphy
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ihmiset kuuntelevat mielellään sellaisia henkilöitä ja lähteitä, jotka tukevat heidän omaa näkökantaansa kertoo Kate Murphy kirjassaan Et taida kuunnella (2020). Noh, kukapa ei haluisi kuulla vain itselle mieluisia mielipiteitä ja asioita. Itselleni se ainakin luo turvallisuuden tunnetta. Mutta miksi eriävien mielipiteiden kuuleminen olisi kuitenkin kannattavaa ja miten pystymme siihen ilman, että aivomme siirtyvät taistele tai pakene tyyppiseen mielentilaan?

Valikoitujen mielipiteiden ja lähteiden kuunteleminen edistää ahdasmielistä ajattelua (Murphy 2020) ja luo helposti oman vaihtoehtotodellisuuden eli ”kuplan” jonkin asian ympärille. Useimmat jättävät eriävien mielipiteiden kuulemisen, sillä pelkäävät omien kantojensa heikentyvän siitä. Todellisuudessa ilman omaa kantaa yhtään haastamatta, miten voisit edes tietää sen olevan oikea. Ei sillä, että uskoisin mihinkään sellaiseen kuin ainoa oikea mielipide, mutta kuinka vahvasti omiin arvoihin tai faktoihin pohjautuva ajatuksesi on, jos se ei kestä kyseenalaistamista. Toimivassa kommunikaatiossa ei ole mielestäni olennaisinta tietää mitä mieltä toinen on, vaan miksi hän on juuri sitä mieltä. Mitä enemmän pyrit ymmärtämään toisen lähtökohtia ja mahdollisia syitä erilaiselle ajattelulle, sitä helpompaa keskustelu ja asioista sopiminen tulee olemaan. Et voi ymmärtää toisia ilman, että todella kuuntelet heitä.

Itsevarma ihminen ei ärsyynny toisenlaisista mielipiteistä tai hyökkää heti niitä esittävän kimppuun. Vaatii henkistä vahvuutta antaa tilaa mahdollisuudelle, että oletkin itse väärässä tai et ainakaan täysin oikeassa (Murphy 2020). Tässä huomiona, että esimerkiksi rasistisista tai seksistisistä puheista ärsyyntyminen on asia aivan erikseen, sillä kummankin tyylisen kommentoinnin voi laskea vain huonoksi käytökseksi eikä varsinaiseksi mielipiteistä keskusteluksi. Toki voit olla tästä kanssani eri mieltä, kuuntelen mielelläni perustelusi. Juuri kuuleminen ja kuunteleminen auttaa muiden kantojen ymmärrystä lisää mahdollisuutta, että tulet itse myös kuulluksi eri tavalla kuin aiemmin.

Erimielisyydet kuuluvat osaksi tiimityöskentelyn arkea ja varsinkin nykyään tuntuu, että monissa mielipidekysymyksissä asiat yritetään kärjistää mustavalkoiseen kaksijakoisuuteen. Jos et ole jonkin puolesta, olet sitä vastaan. Pitäisi kuitenkin pystyä ymmärtämään mielipiteiden erilaisia nyansseja ja sellainen taito ei kehity ihmiselle kuin kuuntelemalla. Tiimien vahvuudesta kertoo myös keskimääräistä korkeampi sosiaalinen herkkyys eli taito aavistaa toisten tunteita sanattomista vihjeistä (Murphy 2020). Sanomatta tai kuulematta jääneet mielipiteet voivat velloa pinnan alla ja epäsensitiivinen tiimi ei huomaa sitä toisistaan tai joku tiimin jäsenistä voi jatkuvasti jyrätä muiden yli kuuntelemattomuudellaan. Tämä aiheuttaa tiimeissä epätasapainoa, sillä tuotteliaimmissa tiimeissä jäsenet puhuvat suunnilleen yhtä paljon. Kuuntelua ei ole vain sanojen kuuleminen, vaan ymmärrys siitä mitä toinen tarkoittaa.

Kuuntelun merkityksen oivaltaminen ei yksinään riitä, jotta se saataisiin käytännöksi (Murphy 2020). Kuuntelussa on pystyttävä luopumaan keskustelun kontrolloinnista ja luotettava siihen, että tulee kyllä itsekin lopulta kuulluksi. Tuntuu, että ainakaan meidän tiimissämme ei aina tule. Uteliaisuus toisten ajatuksia ja mielipiteitä kohtaan auttaa. Aitoa uteliaisuutta ei ole se, että kärtetään omaa vuoroa tai esitetään johdattelevia kysymyksiä. Pelkkä kysyminen ei ole uteliaisuutta, vaan kysyjällä täytyy olla todellinen halu kuulla vastaus kysymykseensä ilman ennakko-oletuksia siitä mikä vastaus on. Omaan ajatukseen rakastuminen ja kiintyminen aikaansaa haluttomuutta kuulla muiden ajatuksia, jolloin saattaa hakea ajatukselleen vahvistusta kysymyksillä, jotka on aseteltu vastaajan mielipidettä kunnioittamatta.

Kirjassaan Kate Murphy (2020) esittää kuuntelun harjoitteluun työkaluksi improvisaation kokeilua. Laadukasta improvisaatiota kun ei voi tehdä ilman tarkkaa kuuntelua, sillä jos täytät pääsi ennakkoon ajatelluilla suunnilla ja ajattelet koko ajan vain tulevaa vuoroasi, on sinun vaikea seurata mitä muut tekevät. Olisi mielenkiintoista kokeilla tällaista harjoitusta tiimeissä jo ihan alkuvaiheessa. Itse en pidä improvisaatiosta, sillä karsastan esiintymistä, mutta olisin kiinnostunut kokeilemaan miten se vaikuttaa dialogiin ja kuunteluun.

Taitava kuuntelija luottaa puhujaan. Tiimeissä pitää pystyä rakentamaan sellaista kunnioitusta, jossa kaikkien ajatuksia kuullaan tasavertaisina. Jos joku on jatkuvasti äänessä, voi se johtaa muiden kokemukseen siitä, ettei heidän sanomisillansa ja ajatuksillaan ole merkitystä. Tämä heikentää molemminpuolista kunnioitusta ja kuuntelua. Kuuntelemattomuus ei ole eduksi psykologisen turvallisuuden tunteen ylläpidossa. Eriävien mielipiteiden ja ideoiden kunnioittaminen on sitä, että niitä ei torjuta ennen tarkempaa tarkastelua tai ilman kysymyksiä siitä miksi joku on tätä mieltä. Kuulluksi tulemisen tunne lisää luottamusta ja joustavuutta tiimissä.

Kunnioituksen tai uteliaisuuden puuttumisen lisäksi kuuntelua voi haitata huomionhakuisuus. Improvisaatiossa esimerkiksi hetkellisten naurunpyrskähdysten tavoittelu vie pohjan suuremmalta hauskemmalta lopputulokselta. (Murphy 2020). Samaan tapaan vaikkapa dialogissa omaan itseen kohdistuvan huomion ja selkään taputtelujen janoaminen estää kuuntelua. Dialogissa on kuitenkin jokaisen vastuulla, että kaikkien ääni saadaan kuuluviin. Huomionhakuisuus johtuu useimmiten epävarmuudesta ja riittämättömyyden pelosta (Murphy 2020). Todellisuudessa kuunteleminen tuo valtaa ja vahvuutta omaan minuuteen, jolloin huomaatkin riittäväsi ja pystyt antamaan muille tilaa loistaa.

Kommentoi