Tampere
02 May, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Paranoidin optimistin opit



Kirjoittanut: Anni Minkkinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Risto Siilasmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Onko hyvä juttu, että epäilee aina jokaista uutta asiaa ja miettii jokaiselle tulevalle tapahtumalle kaikki mahdolliset tapahtumaskenaariot etukäteen? Kyllä, jos sen tekee optimistisella asenteella.

 

Paranoidi optimismi on sitä, että osaa epäillä ja kyseenalaistaa asioita optimistisella sävyllä. Ei pessimistisesti niin, että miettii miten kaikki voi epäonnistua, vaan että käy läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot niin hyvässä kuin pahassa ja osaa valmistautua niihin tarvittavalla tavalla. Risto Siilasmaa johti Nokiaa sen murroskautena juuri paranoidin optimismin avulla ja se auttoi Nokiaa selviämään vaikeuksista. Poimin Siilasmaan kirjasta muutaman vinkin paranoidin optimistisesta ajattelusta, jotka varsinkin tiimiyrittäjän on hyvä pitää mielessä.

 

Ratkaise ongelmat osissa

 

Usein isojen ongelmien ja vaikeuksien äärellä saattaa lamaantua ongelman moniosaisuuden edessä. Isoinkin ongelma on kuitenkin aina selvitettävissä. Siilasmaan mukaan kaikki ongelmat voidaan selvittää, kun ne pilkkoo sopiviin osiin ja ratkoo ne pieninä palasina. Ongelmanratkaisua voi myös delegoida helpommin useammalle henkilölle, kun jakaa ongelman eri osa-alueet useammalle ratkojalle.

 

Listat avuksi

 

Itse rakastan listoja ja myös Risto Siilasmaa tunnustautuu listojen ystäväksi. Listat selkiyttävät tehtävänä olevia asioita ja konkretisoivat sen, mitä pitää tehdä ja millä aikataululla. Itse teen työpäiväni alussa aina viiden kohdan listan siitä, mitkä ovat viisi tärkeintä asiaa, jotka minun täytyy tehdä tai viedä eteenpäin sen päivän aikana. Myös Siilasmaa on hyödyntänyt tällaista listatyöskentelyä elämässään ja voin myös lämmöllä suositella sitä kaikille.

 

Yrittäjämäinen asenne työelämässä

 

Lähes kaikki, jotka omistavat auton, haluavat hoitaa autoaan hyvin ja esimerkiksi pesettää sen säännöllisesti. Mutta ne, jotka käyttävät vain vuokra-autoja, eivät hoida ja pesetä vuokra-autoaan koskaan. Tämä johtuu siitä, että he eivät koe omistajuudentunnetta autoa kohtaan, eivätkä siksi halua huoltaa sitä, se on jonkun muun tehtävä. Sama tilanne toistuu työmaailmassa – työntekijät eivät tunne omistajuudentunnetta työskentelemäänsä yritystä kohtaan, jolloin he eivät halua ajatella aina firman parasta. Hehän ovat vain töissä siellä, eivät omista paikkaa.

 

Tulevaisuuden työmaailma tarvitsee enemmän yrittäjämäistä asennetta työpaikoille. Olisi hyvä, että työntekijät tuntisivat omistajuutta työskentelemäänsä yritystä kohtaan. Silloin yritys pystyisi kehittymään, kun yrityksen työntekijät haluaisivat kehittää yritystä työnsä myötä. Omistajuudentunnetta on joissain paikoissa lisätty esimerkiksi antamalla työntekijöille yrityksen osakkeita, mutta myös kouluttamalla yrittäjämäiseen asenteeseen.

 

Kun oppiminen loppuu, elämä loppuu

 

Siilasmaa painottaa jatkuvan oppimisen merkitystä elämässä. Jos ihmisen opinjano sammuu, loppuu myös elämä. Uuden oppiminen on kaiken kehityksen ja edistyksen alku ja juuri. Ilman sitä maailma kuihtuu ja lakkaa olemasta. On tärkeää kannustaa esimerkiksi työntekijöitä uuden opin pariin ja järjestää säännöllisesti erilaisia uusiin asioihin keskittyviä koulutuksia ja workshopeja. Oppiminen on yksi harvoista asioista, jota ei voi delegoida jonkun muun tehtäväksi, se jokaisen ihmisen on itse osattava tehdä ja toteuttaa.

 

Sanat ovat valtaa

 

Risto Siilasmaa muistuttaa, miten tärkeitä oikeat sanavalinnat ovat. Esimerkiksi heillä oli todella tärkeä osata muotoilla tarjouksiin kauppaehdot todella hyvin, sillä ne parhaimmissa tapauksissa säästivät rahaa useita kymmeniä tuhansia. Olen tässä aivan samaa mieltä. Ei ole aivan sama, mitä tärkeisiin papereihin kirjoittaa, vaan on hyvä käyttää pari ekstratuntia tärkeän asian ilmaisuun. Jos esimerkiksi hyvin muotoiltu tarjouspyyntö säästää sinulta sievoisen summan rahaa, on siihen käytetty aika silloin sen arvoista.

 

Kysy enemmin miksi kuin mitä

 

On aidosti kehittävämpää kysyä aina ”miksi” sanan ”mitä” tai ”mikä” sijaan. Miksin kysyminen haastaa ajattelua enemmän ja tarjoaa mahdollisuuden vastata kysymykseen laajemmin ja pohtia oikeasti asiaa. Miksi-kysymykseen vastaaminen ei ole niin helppoa. Se vaatii selityksiä ja syvempiä syitä paljon enemmän, kuin mitä sanaan vastaaminen. Mitä tai mikä vaatii rinnalleen vain kuvailun asiasta, miksi tarvitsee syvemmän selityksen, miksi asiat ovat niin kuin ovat. Se tarjoaa kysyjälleen enemmän informaatiota ja auttaa myös vastaajaa ymmärtämään asioita paremmin.

 

Tartu toimeen

 

Kuulen todella usein ympäriltäni valitusta tietyistä asioista ja usein keskusteluun eksyy lause ”kunpa joku voisi tehdä tälle asialle jotain.” Olen myös itse syyllistynyt tähän ajatukseen, myönnän. Siilasmaan mukaan ei kannata jäädä odottamaan, että kohtaamansa ongelma ratkeaa jonkun muun toimesta tai itsestään. Parempi on vain tarttua itse toimeen ja pyrkiä etsimään ratkaisua ongelmaan. Yrittäjyys syntyy itse asiassa yleensä juuri tästä lähtökohdasta. Joku ihminen on kohdannut jonkinlaisen ongelman ja keksinyt siihen ratkaisun. Ajatusleikkinä onkin hauska miettiä, jos kaikki maailman ihmiset olisivat yrittäjiä, olisiko meillä niin paljon ongelmia?

 

Muista ilo

 

Risto Siilasmaan mukaan sellainen kokous, jossa ei naureta, on epäonnistunut. Työ ilman hauskuutta ei palvele ketään. Ei koskaan saisi unohtaa hauskanpitoa ja iloa töitä tehdessä. Nauru lisää positiivisuutta ja positiivisuus auttaa meitä tekemään parempia suorituksia. Olen ottanut varsinkin tämän ohjenuoren korvani taakse ja pyrin seuraamaan naurun ja riemun määrää esimerkiksi Mielan palavereissa. En tällä hetkellä muista yhtään meidän palaveriamme, jossa emme olisi jossain vaiheessa nauraa räkättäneet jollekin asialle. Ja mielestäni palaverimme ovat aina olleet todella hyviä ja inspiroivia. Uskon, että meidän kykymme pitää hauskaa ja nauraa tehdessämme työtä on yksi osa syy menestykseemme.

 

Älä unohda unelmoida

 

Rakastan unelmointia ja teen sitä joka päivä. Unelmointi on tulevaisuuden suunnittelua ja uusien tapojen ja asioiden keksimistä. Se on yksi tapa luoda erilaisia uusia skenaarioita ja testata niitä mielessä ajatuksen tasolla. Unelmointi on uuden luomista parhaimmillaan. Ilman sitä, mitään uutta ja innostavaa tuskin tapahtuisi. Unelmointi mahdollistaa uuden paremman maailman syntymisen. Siksi, ei koskaan saa unohtaa unelmointia tai lopettaa sitä.

Kommentoi