Yrittäjyys on hieno asia, sen olen huomannut viime viikkoina. Keskustelu vastuullisista työnantajista käy kuumana mediassa, ja sairaanhoitajien sekä opettajien lakot täyttävät otsikot vallitsevan maailmantilanteen ohella. Olen ollut kuulolla keskusteluissa, joissa puhutaan siitä, millaista on olla yrittäjä – minä kysyn, millaista (ja kuinka hienoa) on olla yrittäjä ja työnantaja?

Yritysmuodot ja työnantajarekisteri – miten nämä liittyvät toisiinsa?

Yritysmuotoja on erilaisia, sen me tiedämme. Myös osuuskuntamuotoja on erilaisia, ja koen tärkeäksi mainita asiasta ennen kuin pääsen kirjoittamisessa vauhtiin. Osuuskuntamuodoista yleisimpiä ovat laskutus- ja työosuuskunnat. Laskutusosuuskunnaksi voidaan kutsua esimerkiksi kevytyrittäjäpalveluita, joista useat eivät perusta henkilölle omaa y-tunnusta, vaan perivät jokaisesta laskusta tietyn prosentin kattamaan palvelumaksunsa.

Kevytyrittäjyys on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjämääritelmän vuoden 2016 alusta lähtien (Yrittäjäkassa.fi). Esimerkiksi UKKO.fi -kevytyrittäjäpalvelu veloittaa laskutetusta työstä 5 %, jolla katetaan muun muassa laskujenkäsittely, lakisääteiset maksut ja ilmoitukset ja palkanlaskenta (UKKO.fi). Kevytyrittäjäpalveluissa voit helposti laittaa rastin ruutuun YEL-maksujen kohdalla, mikäli olet YEL-velvollinen. Kuinka sen tietää? Tiedät, kun tarkistat täyttyvätkö nämä viisi ehtoa:

• Olet iältäsi 18–67-vuotias
• Yritystoimintasi vähimmäiskesto on 4 kuukautta
• Työtulosi on vähintään 8 261,71 euroa vuodessa (vuonna 2022)
• Työskentelet yrityksessäsi
• Asut Suomessa

(Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.)

Työosuuskunta puolestaan on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio. Sellainen perustetaan, kun halutaan luoda puitteet palkkatyölle esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja asiakkuuksien hoitamisen sekä palvelujen tuotannon muodossa (ERTO 2015). Työosuuskunnissa työ ja sopimukset tehdään osuuskunnan nimen alla. Työosuuskunnat puolestaan tähtäävät nimensä mukaisesti jäsentensä työllistämiseen yhteisesti omistetussa yrityksessä (Ulmanen 2019). Työosuuskunnissa piilee suuri yhteisyrittämisen potentiaali, sillä niissä voitaisiin pyrkiä kollektiivisesti parantamaan osuuskunnan jäsenten työasemaa ja tarjota esimerkiksi työhyvinvointia tukevia etuja ja tukitoimia. Usein työosuuskunnissa kuitenkin työskentelee freelancereitä eli itsensä työllistäjiä. Freelancereistä koostuvalla työosuuskunnalla yhteisyrittämiset edut voivat jäädä vähäisiksi, jolloin yhteisöllisyyden tunne tekijöiden kesken ei pääse kasvamaan (Ulmanen 2019). Freelancer voi periaatteessa olla kevytyrittäjä tai esimerkiksi toiminimiyrittäjä. Toiminimellä yrittämisessä sinulla on oma y-tunnus ja arvonlisäverovelvollisuutesi riippuu siitä onko liikevaihtosi yli vai alle 15 000 euroa vuodessa. Voit kuitenkin vapaaehtoisesti ilmoittautua alv-velvolliseksi, vaikka liikevaihtosi jäisi alle 15 000 euron vuodessa. Itseasiassa, tästä voi olla toiminimiyrittäjälle myös hyötyä esimerkiksi alv-vähennysten muodossa (Koivupuro 2021). Toiminimiyrittäjä ei maksa liiketoiminnastaan itselleen palkkaa, vaikka hän voi kyllä maksaa muille palkkaa. Toiminimiyrittäjän tulot ovat yksityisnostoja yrityksen tililtä omalle henkilökohtaiselle tilille. Nostot voi käyttää omaan henkilökohtaiseen kulutukseen esimerkiksi lomamatkan maksamiseen. Yksityisnostot kuitenkin käsitellään verotuksessa ja kirjanpidossa eri tavalla kuin esimerkiksi palkka. (Talvitie 2017.)

Nyt, kun olemme hieman paremmin kartalla laskutus- ja työosuuskuntien eroista sekä toiminimiyrittäjyydestä, voimme heittää soppaan vielä hetkellisesti työnantajarekisterin. Mikä se on ja tarvitseeko siellä olla?

Mikäli yritys on säännöllisesti toimiva työnantaja, sen tulee rekisteröityä työnantajarekisteriin. Säännöllisesti toimiva työnantaja on esimerkiksi sellainen yritys, joka maksaa säännöllisesti palkkaa kahdelle tai useammalle työntekijälle. Mikäli yritys maksaa palkkoja satunnaisesti, sen ei tarvitse eikä kannata rekisteröityä työnantajarekisteriin, sillä tällöin yritys joutuu antamaan ilmoituksen tulorekisteriin myös niiltä kuukausilta, jolloin palkkaa ei makseta. Simppelisti selitettynä, mikäli yritys, esimerkiksi työosuuskunta, ei maksa palkkaa, mutta on työnantajarekisterissä, joutuu se kuukausittain käyttämään aikaansa tulorekisterin ilmoituksen antamiseen. (Verohallinto.)

Jos tiimiyritys koostuu toiminimellä laskuttavista freelancereistä, voi yritys miettiä miksi ylipäätään olla työnantajarekisterissä. Toisaalta, jos tiimiyritys koostuu tällä hetkellä toiminimellä laskuttavista freelancereistä, mutta ovat esimerkiksi uuden talousmallin äärellä, voi asiaa tarkastella uudesta ja erilaisesta näkökulmasta, jossa osuuskunta toimisikin jäsentensä työnantajana.

Mitä ovat työnantajamaksut ja mitä niillä saa?

Olit sitten freelancer, toiminimi- tai tiimiyrittäjä, sinun tarvitsee laskea itsellesi tuntipalkka. Kestävään yritystoimintaan kuuluu sekä yrityksesi toimeentulon että sinun oman toimeentulosi takaaminen hinnoittelua tehdessä. Hinnoitteluun kuuluu olennaisesti kulujen huomioon ottaminen, mutta myös oman palkkasi laskeminen – kuinka paljon rahaa haluat, että tästä työstä jää käteen?

Olen törmännyt erääseen harhaluuloon, että asiakkaalta laskutettava summa on yhtä kuin sinun palkkasi yrittäjänä. Näinhän ei kuitenkaan ole. Mikäli haluat maksaa itsellesi palkkaa tai palkata itsellesi työntekijän, tulee sinun ymmärtää mitä maksuja sinun tulee maksaa ja miksi.

Palkan sivukulut koostuvat seuraavanlaisista maksuista:

• Työeläkemaksu eli tutummin TyEL-maksu
• Tapaturmavakuutusmaksu
• Työttömyysvakuutusmaksu
• Ryhmähenkivakuutus
• Sairausvakuutusmaksut

Esimerkiksi työntekijä, jonka kuukausipalkka on 2000 euroa maksaa sivukuluineen työnantajalle noin 2 644,34 euroa (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen).

Kohta kysyt: ”Miksi luettelet työntekijän palkan sivukuluja, kun kyse on yrittämisestä ja minä olen yrittäjä enkä työntekijä?”. On totta, että yrittäjätyöhön ei liity samoja lakisääteisiä palkan sivukuluja kuin työntekijän tekemään työhön. Sivukulut riippuvat paljon yrittämisen muodosta. Siksi onkin tärkeää ymmärtää se kokonaisuus, missä yrittäjyyttä harjoitetaan. Katsotaanko sinut esimerkiksi työosuuskunnassa työntekijäksi vai tulkitaanko harjoittamasi toiminta yksinyrittämiseksi? Jos olet tiimiyrityksessä, joka on työnantajarekisterissä, millainen tilanne on silloin? Jos pakkaan lisätään se näkökulma, että opiskelet yrittäjyyttä eli mahdollisesti ”työnantajuutta”, eikö sinun etenkin silloin tulisi ymmärtää työnantajamaksujen vaikutus palvelusi hinnoitteluun?

Pohdinta

Sen sijaan, että vertailisimme kevytyrittäjäpalveluja ja laskutusvaihtoehtoja, joissa on pienimmät kulut, tulisi meidän keskittyä siihen, mitä erilaisilla maksuilla saa ja miten ne pyörittävät yhteiskuntaamme. Kevytyrittäjäpalvelua käyttämällä et väistä työnantajamaksuja kuitenkaan, sillä ne katetaan palvelumaksulla, joka vähennetään sinulle maksettavasta palkasta. Työnantajamaksujen ja verojen väistely ei pidemmän päälle tuota mitään muuta kuin hetkellistä pientä voittoa sinulle itsellesi. Esimerkiksi Suomessa sosiaaliturva rahoitettiin vuonna 2018 seuraavasti:

• työnantajien maksuilla 31,0 prosenttia
• vakuutetut maksavat 13,9 prosenttia
• valtion rahoituksesta 26,8 prosenttia
• kuntien rahoituksella 22,4 prosenttia

(Sosiaali- ja terveysministeriö.)

Sosiaaliturvahan tarkoittaa Suomessa sitä, että turvataan ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Se koostuu erilaisista palveluista sekä rahallisista etuuksista. Myös opintotuki, jota useat korkeakouluopiskelijatkin saavat, kuuluu sosiaaliturvan piiriin. (Kansaneläkelaitos 2019.)

Toivon jokaisen kevytyrittäjän, itsensä työllistäjän ja yrittäjän miettivän yrittämistä Suomessa. Miksi Suomessa työnantajamaksut ovat mitä ovat, ja sitä hienoa mahdollisuutta, mitä maksuilla tarjotaan muille sekä sinulle itsellesi. Maksujen suuruuksista voidaan olla ja tullaan varmasti aina olemaan eri mieltä, mutta fakta on, että kestävään ja vastuulliseen yrittämiseen kuuluu sivukulujen, menojen ja verojen huomioiminen – ei niiden välttely.

Lähteet:

Kansaneläkelaitos. Suomen sosiaaliturva. Luettu 15.4.2022. https://www.kela.fi/suomen-sosiaaliturva#:~:text=Suomessa%20sosiaaliturvan%20tarkoituksena%20on%20turvata,ei%20pysty%20siit%C3%A4%20itse%20vastaamaan.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Kevytyrittäjä ja YEL-vakuutus. Luettu 15.4.2022. https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/kenelle-ja-milloin-yel-vakuutus/kevytyrittaja-yel/

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Työnantajamaksut – Työnantaja, tiedätkö työntekijän palkan sivukulut? Luettu 15.4.2022. https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/2020/tyonantajamaksut-tiedatko-palkan-sivukulut/

Koivupuro, E-R. 2021. Miksi toiminimen kannattaa ryhtyä alv-velvolliseksi? Holvi Payment Services Oy:n verkkojulkaisu. Luettu 15.4.2022 https://blog.holvi.com/fi/miksi-toiminimen-kannattaa-ryhtya-alv-velvolliseksi

Ukko.fi. Hinnasto. Luettu 15.4.2022. https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/hinnasto/

Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalimenot ja rahoitus. Luettu 15.4.2022. https://stm.fi/talous-ja-toiminta/sosiaalimenot-ja-rahoitus

Talvitie, A. 2017. Aloittavan toiminimen palkka, verotus ja alv-velvollisuus. Holvi Payment Services Oy:n verkkojulkaisu. Luettu 15.4.2022. https://blog.holvi.com/fi/toiminimen-palkka-verotus-alv-velvollisuus#:~:text=Toiminimen%20palkka%20ja%20verotus,k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4%20henkil%C3%B6kohtaiseen%20kulutukseen%2C%20esimerkiksi%20lomamatkaan.

Toimihenkilöliitto ERTO ry. Osuuskunnat ja työttömyyspäiväraha. Luettu 15.4.2022. https://www.erto.fi/tietoa-ertosta/tiedotteet/tyottomyyskassan-tiedotteet/1668-osuuskunnat-ja-tyoettoemyyspaeivaeraha

Ulmanen, J. 2019. Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu. Luettu 15.4.2022. https://www.tuni.fi/alustalehti/2019/04/08/tyoosuuskunnat-ovat-yritys-vastata-yksinyrittamisen-ongelmiin/

Verohallinto. Työnantajarekisteri. Luettu 15.4.2022. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/yritys_tyonantajana/tyonantajarekisteri/

Yrittäjäkassa. Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät YEL:in ja yrittäjän työttömyysturvan piiriin 1.5.2017 lähtien. Luettu 15.4.2022. https://yrittajakassa.fi/tag/laskutusosuuskunta/