Johdanto

Paljasjalkakengät ovat tänä päivänä yleistyvä trendi. Niiden käyttäminen nähdään usein tuki- ja liikuntaelimistölle hyödyllisenä ja terveellisenä, ja niiden uskotaan korjaavan monenlaisia kehon kiputiloja ja ongelmia liikkuessa. Kengillä on suuri vaikutus jalkojen ja alaraajojen linjaukseen sekä koko kehon asentoon. Kenkien tulee olla tilanteeseen sopivat, ja tukea jalkoja ja asentoa tilanteeseen sopivalla tavalla. Paljasjalkakenkien käytön vaikutuksista terveydelle ei ole juurikaan tutkimusnäyttöä, ja näin ollen kenkien valinta ja paljasjalkakenkien käyttöönotto ei olekaan niin yksinkertaista ja helposti perusteltavaa.

Kengät vaikuttavat paljon kävelytapaamme ja jalan asentoon liikkuessa. Mikäli jalassa on jo entuudestaan toimintahäiriöitä tai rakenteellisia erilaisuuksia, jotka aiheuttavat jonkinlaista vaivaa, on erityisen tärkeää pohtia, millaista tukea kenenkin jalka yksilöllisesti kaipaa ja millaisessa tilanteessa tai liikunnassa kengät tulevat käyttöön.

On tärkeää ottaa huomioon liikkumisen turvallisuus, tuen tarve sekä oireiden esiintyminen. Mikäli yksilön erilaiset jalan ominaisuudet eivät aiheuta vaivaa ja oireita, ei ole erityistä tarvetta lähteä muuttamaan mitään totuttuun nähden. Mikäli taas oireita ilmenee, on hyvä pohtia ammattilaisen kanssa, millaista tukea jalka tarvitsee ja millainen kenkä kannattaa valita. Kaikki ei toki toimi kaikille ja näin ollen myös erilaisten vaihtoehtojen kokeileminen yksilöllisesti on tärkeää.

Kävelyn vaiheet

Oikeanlaisten kenkien merkitys korostuu kävellessä ja liikkuessa, sillä tällöin henkilöllä useimmin on kengät jalassaan. Kävely on ihmiselle luontaista perusliikkumista ja se vaatii keholta lihasten oikea-aikaista aktivoitumista, tasapainoa ja koordinaatiota sekä kykyä mukautua kävely-ympäristöön. Kävely jaetaan tuki- ja heilahdusvaiheisiin, joista tukivaiheen osuus on noin 60% kävelystä ja heilahdusvaiheen noin 40%. (Terveyskylä nd.)

Kävely alkaa tukivaiheella, joka koostuu alkukontaktista, painonvarausvaiheesta, keskitukivaiheesta sekä kannankohotusvaiheesta. Alkukontaktilla tarkoitetaan sitä vaihetta, kun kantapää osuu alustaan. Sitä kutsutaan myös kantaiskuksi, mutta alkukontakti on tätä kuvaavampi termi, sillä ensimmäinen kontakti alustaan voi tapahtua myös muulla jalan osalla kuin kantapäällä. Tämän jälkeen tapahtuu painonvaraus, jonka aikana paino alkaa siirtyä koko jalkapohjalle. Tätä seuraa keskitukivaihe, jonka aikana paino on koko jalkapohjalla. Lopuksi tapahtuu kannankohotusvaihe, jonka aikana painopiste siirtyy eteenpäin. Kantapää irtoaa alustasta ja paino siirtyy toiselle jalalle. (Kauranen 2018.)

Heilahdusvaihe puolestaan koostuu varvastyöntövaiheesta, alkuheilahduksesta, keskiheilahduksesta ja loppuheilahduksesta. Tämän vaiheen aikana alaraaja on melko lailla passiivisena ja se heilahtaa rennosti takaa eteen. Heilahduksen aikana varpaat irtoavat alustasta, jalka heilahtaa toisen alaraajan ohi, ja siirtyy eteen. Tämän jälkeen alkaa uusi askelsykli, joka alkaa alkukontaktista. (Kauranen 2018.)

Oikeanlaisten kenkien valinta

Kenkien käytölle on monia tarkoituksia, jotka vaikuttavat myös oikeanlaisten kenkien valintaan. Kenkiä käytetään yleisesti ottaen kävellessä tai muuten liikkuessa ja niiden tehtävänä on tukea jalkaa tilanteeseen, yksilön ominaisuuksiin ja alustan ominaisuuksiin sopivalla tavalla sekä lisätä liikkumisen turvallisuutta. Lisäksi ne suojaavat jalan ihoa kylmyydeltä sekä erilaisten alustojen ominaisuuksilta, kuten kosteudelta ja teräviltä reunoilta pinnoilla. (TULE-tietokeskus 2019.)

Näin ollen kenkien valinnassa tulee ottaa huomioon se, mihin tarkoitukseen niitä tullaan käyttämään. Esimerkiksi sääolosuhteilla, vuodenajalla, käyttöpaikalla ja liikuntatavalla on vaikutusta siihen, millaisia ominaisuuksia kengiltä vaaditaan. Toisaalta myös henkilön yksilölliset ominaisuudet ja terveydentila vaikuttavat siihen, miten paljon tukea jalat tarvitsevat ja millaisilla kengillä on turvallista kävellä.

Kenkiä valitessa tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon se, että kenkä mahdollistaa jalkaterän mahdollisimman normaalin toiminnan sekä sen, että jalkaterä pystyy mukautumaan epätasaisuuksiin, joita alustassa saattaa esiintyä. Oikeanlaisessa kenkävalinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia: kantaosan tukevuus, päkiän kohdan taipuisuus, kiertolöysyys, eli kengän sallima jalan normaali kiertoliike, kärjen leveys, lesti, nilkan tukevuus sekä käyttötarkoitukseen sopiva kiinnitys ja pohjan pitävyys. Jalan kuormitus lisääntyy vääränlaisia tai epäsopivia kenkiä käytettäessä. Mikäli jalka on pitkään vääränlaisessa kuormituksessa, voi siitä aiheutua erilaisia oireita ja virheasentoja, jonka aiheuttamana jalan toiminta muuttuu. (TULE-tietokeskus 2019.)

Millainen kenkä on paljasjalkakenkä?

Paljasjalkakengillä tarkoitetaan ohutpohjaisia, kevyitä kenkiä. Kengän pohjan paksuus on yleensä noin 1-3mm. Ne ovat hyvin erilaiset verrattuna esimerkiksi normaaleihin juoksukenkiin, jotka ovat hyvin tuetut. Paljasjalkakengät pyrkivät simuloimaan liikkumista paljain jaloin. Niissä ei ole kantapään kohdalla korotusta ja ne ovat hyvin joustavat. (Väyrynen 2016.)

Paljasjalkakenkiä käyttämällä jalkojen kuormitus pyritään pitämään tasaisena ja toiminta mahdollisimman luonnollisena. Jalkaterän pienet lihakset aktivoituvat, kun jalkapohja saa alustasta tuntoaistimusta. Paljasjalkakenkiä käyttämällä pyritään siihen, että jalkapohja pystyy tuntemaan ja tunnistamaan alustan pinnassa erilaisia muotoja ja materiaaleja. Tämä kehittää jalkaterän koordinaatiota ja asentotuntoa sekä lihasvoimaa. Näin pyritään saamaan avojaloin kävelystä saatavat hyödyt jalan ja ylipäätään kehon toimintaan, ja niitä saatetaankin käyttää jalkaterän lihasten vahvistamiseksi tai rasituksesta palautumisen tukena. (Väyrynen 2016.)

Muutamissa pienemmissä tutkimuksissa on todettu paljasjalkakenkien käytöstä hyötyä erityisesti lasten käytössä. Quinlan, Sinclair, Hunt & Fong Yan (2022) huomasivat tutkimuksessaan paljasjalkakenkien käytöstä olevan lapsille hyötyä erityisesti tasapainon ja jalkaterän lihasten voiman kehittämisessä. Aikuisilla vastaavanlaista tutkimusnäyttöä ei ole todettu.

Petersen, Zech & Hamacher (2020) vertailivat tutkimuksessaan avojaloin kävelemistä sekä paljasjalkakengillä kävelemistä. Tutkimuksen mukaan paljasjalkakengillä kävely oli parempi vaihtoehto kuin avojaloin kävely. Tutkimuksessa tuotiin myös esille tämän tuloksen myötä, että paljasjalkakengät eivät ole täysin verrattavissa avojaloin kävelyyn, sillä kengät antavat kuitenkin enemmän tukea, vaikka ne olisivatkin ohutpohjaiset. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tällaiset yksittäiset pienellä otoksella tehdyt tutkimukset eivät ole yleistettävissä luotettavasti.

Paljasjalkakenkien käytön vasta-aiheet

Paljasjalkakenkien käytöllä on useita jalan rakenteisiin ja vaivoihin liittyviä vasta-aiheita, eli kenelle tahansa ne eivät sovi. Ehdottomia vasta-aiheita niiden käytölle ovat merkittävät toiminnalliset tai rakenteelliset poikkeamat jalkaterässä, jalan tuntoon vaikuttavat neuropatiat, joita esiintyy esimerkiksi monilla diabeetikoilla, rikkoutunut iho jalkapohjissa sekä aktiivinen tulehdusvaihe reumaa sairastavalla henkilöllä. (Väyrynen 2016.)

Jalkaterässä esiintyvä rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeama aiheuttaa virheellistä toimintaa jalassa, ja näin ollen siitä voi aiheutua ylimääräistä rasitusta niin nivelille ja lihaksille kuin sidekudos- ja hermostorakenteillekin. Nämä ongelmat voivat vaikuttaa myös muun kehon asentoon ja toimintaan haitallisesti. (Kemppainen & Nissinen 2018: 34.) Neuropatiat puolestaan voivat heikentää jalan tuntoa ja toimintaa niin, että niihin tulee helpommin haavoja, jotka sitten parantuvat hitaasti. Tulehdusvaihe reumassa puolestaan vaikuttaa nivelen normaaliin toimintaan, eikä tällöin ole hyvä kuormittaa jalkaterää lisää tukemattomalla kengällä.

Muutoinkaan erilaisista nivelvaivoista tai nivelrikosta kärsiville henkilöille ei ole suositeltavaa käyttää paljasjalkakenkiä sen lisäämän kuormituksen ja heikon iskunvaimennuksen vuoksi. Jalan virheasennoista korkeakaarinen, sisäänpäin kiertynyt jalka tai lattajalka eivät ole täysin vasta-aiheita paljasjalkakenkien käytölle, mutta tällaisia virheasentoja omaava jalka voi oireilla enemmän käytettäessä paljasjalkakenkiä, kun jalat eivät saa oikeanlaista tukea ja iskunvaimennusta niistä. Jalkaterän ulkoreuna, jalkapöydän luut ja jalkaterän keskiosa voivat kuormittua haitallisesti erilaisissa virheasennoissa olevissa jaloissa käytettäessä paljasjalkakenkiä.  Myöskään tasapainon haasteista kärsiville henkilöille paljasjalkakenkiä ei suositella. (Kemppainen & Nissinen 2018: 34.)

Yhteenveto

Kenkien valinnassa tulee ottaa huomioon monia yksilön tilanteeseen ja kenkien käyttötarkoitukseen liittyviä seikkoja. Kenkien tulee tukea jalkaa riittävästi, mutta kuitenkin mahdollistaa jalan mahdollisimman luonnollinen asento ja toiminta. Erilaisista jalkaterän vaivoista kärsivillä henkilöillä jalkaterän toiminta ei lähtökohtaisestikaan ole täysin optimaalista, jolloin on erityisen tärkeää harkita tarkoin paljasjalkakenkien käyttöönottoa, jotta jalkaterälle ei aiheuteta turhaan lisäkuormitusta tai lisätä oireita ja ongelmia.

Epäterve tai virheasennossa oleva jalkaterä tarvitsee tukea toimiakseen mahdollisimman normaalisti ja liikaa kuormittumatta, jolloin enemmän tukea tarjoava kenkä on tässä tilanteessa parempi valinta. Tässä tulee kuitenkin muistaa myös yksilöllisyys, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei välttämättä ole.

Paljasjalkakengille voikin siis sanoa olevan aikansa ja paikkansa terveiden jalkojen terveyden ylläpitämisessä, mutta niitä ei kannata yksiselitteisesti nostaa muiden kenkien yläpuolelle vaivoja ja oireita korjaavina kenkinä. Yksilölliset ominaisuudet, toiminta ja tarpeet vaikuttavat aina sopivan kengän valintaan. On tärkeää osoittaa tervettä kritiikkiä uusia trendejä ja muiden mielipiteitä kohtaan, ja kuunnella oman kehon merkkejä siitä, tuntuuko jokin sopivalta vai ei. Jos oireet lisääntyvät, voi päätellä, että muutos kenkävalinnassa ei ole ollut parempaan päin, kun taas oireiden väistyessä valinta on todennäköisesti oikeamman suuntainen.

Lähteet:

Kauranen, K. 2018. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kemppainen, S. & Nissinen, N. 2018. Jalkaterveyteen vaikuttavat ominaisuudet kenkäsuunnittelussa. Kirjallisuuskatsaus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. https://docplayer.fi/116132234-Jalkaterveyteen-vaikuttavat-ominaisuudet-kenkasuunnittelussa-kirjallisuuskatsaus.html.

Petersen, E., Zech, A. & Hamacher, D. 2020. Walking barefoot vs. with minimalist footwear – influence on gait in younger and older adults. BMC Geriatrics (2020) 20:88. https://bmcgeriatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12877-020-1486-3.

Quinlan, S., Sinclair, P., Hunt, A. & Fong Yan, A. 2022. The long-term effects of wearing moderate minimalist shoes on a child’s foot strength, muscle structure and balance: A randomized controlled trial. Gait & Posture Vol. 92 February 2022 p. 371-377.  https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0966636221006378?via%3Dihub.

Terveyskylä. nd. Kävely. Viitatty 19.11.2022. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/liikunta/k%C3%A4vely-ja-juoksu-opas-liikkumiseen/k%C3%A4vely.

TULE-tietokeskus. 2019. Jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät. Viitattu 19.11.2022. https://tule.fi/_jalkterveys/.

Väyrynen, P. 2016. Paljasjalkakenkien käyttö liikunnassa. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 18.11.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/tju00324.