Tampere
29 May, Wednesday
12° C

Proakatemian esseepankki

PALAUTE JA AVOIN KOMMUNIKOINTI, AVAIN KEHITYKSEEN



Kirjoittanut: Susanna Kankaanpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Suorat sanat
Anna Perho
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Palautteen anto, pelottavaa vai kehittävää? Olemme puhuneet tiimimme kanssa palautteen antamisesta ja vaikeiden asioiden puhumisesta kevään mittaan jonkin verran. Pikkuhiljaa huomaa, että ihmiset vapautuvat ja luottavat toisiinsa paremmin, uskaltaen tuoda rohkeammin mielipiteitä ja kehityskohteita esille. Pidimme tiimimme kesken keväällä palaute pajan, jossa menimme aika paljon siihen, että pelkästään kehuimme toisiamme, onhan hyvää palautetta helpompaa antaa ja vastaanottaa. Hyvän palautteen saaminen on tärkeää motivaation ylläpitämisen kannalta, mutta konkreettisen palautteen myötä kuitenkin ihmiset saavat paremmat avaimet kehittymiseen. Tämän myötä on herännyt ajatuksia siitä, että miksi ”huonon” eli rakentavan palautteen antamista pelätään ja se koetaan vaikeaksi? Olisiko avain avoimessa kommunikoinnissa? Voisiko ajatusmaailmaansa muuttaa sen suhteen ja ottaa siitä kaikki hyödyt irti, ajatellen kehittymistä?

 

Erilaisuus on rikkaus

Tiimissämme on paljon erilaisia persoonia, joista osa uskaltaa antaa palautetta paremmin tiimin asioista kuin toiset, ja tätä pitäisi kaikkien opetella, jotta voisimme kehittyä ja kasvaa tiiminä. Ihmisten erilaisuus on hyvästä, varsinkin kun ajatellaan tiimityöskentelyä, sillä jokainen voi oppia toinen toisiltaan paljon. Hyvä tiimi koostuu erilaisista ihmisistä, jossa hyödynnetään jokaisen osaamista ja erilaisuutta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää syvemmin ihmisten erilaisuutta ja pyrkiä mukauttamaan omaa toimintaansa niin sanotusti tiimin “rytmiin” sopivaksi. Tämä on avainasemassa luodessa luottamusta ja helppoutta yhteiseen kommunikointiin. (Perho 2019.)

Itse olen palautteen antajana ja saajana suhteellisen huono, eli oiva aihe kirjoittaa siitä missä itsellä on kehitettävää. Hyvän palautteen saaminen itselläni toimii motivaationa, niin sanottuna polttoaineena tekemiselle. Kuitenkin sitä kuullessaan usein vähättelee suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan, kun voisi olla ylpeä siitä mitä on tehnyt sekä hyvän palautteen saamisesta. Koen että itselläni on hyvät vuorovaikutustaidot, mutta usein on ollut vaikeaa muotoilla etenkin kehittävää palautetta toisille, koska olen halunnut miellyttää muita välttääkseni turhia konflikteja.

”Siellä missä on inhimillistä vuorovaikutusta, on myös konflikteja.”
-Anna Perho

Miksi vaikenemme?

Usein vaikeista asioista vaietaan, eikä uskalleta välttämättä nostaa kehityskohteita esille. Taustalla voi olla pelkoa ja häpeää sanoa asioita ääneen, koska niistä voi syntyä konflikteja. Kehittymisen näkökulmasta mietittynä voidaan todeta, että jos ei viihdytä vaikeissa tilanteissa ja niitä vältellään, ei päästä huipulle. Erittäin tärkeää on avoin kommunikointi tilanteessa kuin tilanteessa ja rohkeus tunteiden näyttämiseen, ihmisiähän tässä vain ollaan. Suorat sanat -kirjassa sanottiin hyvin, että yritysten ylivoimaisesti isoin este on juuri emotionaalisen rohkeuden puutteessa. (Perho 2019.)

Paljon puhutaan, että meidän pitäisi olla rohkeita, mutta sisäinen vaistomme usein kehottaa välttelemään vaikeuksia ja vaikeita tilanteita. Vuorovaikutustilanteissa herkästi vältellään ottamasta epämiellyttäviä aiheita esille, koska haluamme vältellä niistä koituvia ikäviä tuntemuksia. Fakta kuitenkin on se, että vaikeisiin keskusteluihin liittyy aina vaikeita tunteita ja ne pitää vain käsitellä. Tästä syystä monesti ihmiset ovat hiljaa, eivätkä sano ehkä mielenpäällä olevista asioista. (Perho 2019.) Kun ollaan valmiita hyväksymään sekä kohtaamaan vaikeita vuorovaikutustilanteita ja niistä nousevia ikäviä tunteita, ollaan matkalla kohti sitä edellä mainittua huippua.

”Rohkeus on ennen kaikkea vaikeiden tunteiden sietämistä.”
– Bregman

 

Palaute kehittää

Hyvien vuorovaikutustaitojen yhteyttä kehittymiseen ja kasvuun ei aina osata hahmottaa tarpeeksi. Jotkut ovat luontaisesti hyviä ihmisten kanssa kommunikoinnissa, mutta näitä taitoja pystyy myös kehittämään matkan varrella. Kommunikoinnin toimiessa niin, että palautetta osataan ja uskalletaan antaa sekä vastaanottaa oikein, on mahdollisuus saada siitä oiva työkalu ihmisten ja yrityksien kehittämiseen. Palautteen antamisella voidaan rohkaista toisia parempiin suorituksiin, motivoida tekemään enemmän ja kenties saada ihmisiä jopa sitoutumaan paremmin, koska luodaan tunne siitä, että työpanosta arvostetaan.

Itselläni on aina ollut vahva halu saada kehittävää palautetta, jotta voisin tehdä asioita paremmin, oppia jotain uutta, kehittyä ja tuntea merkityksellisyyden tunnetta tekemästäni työstä. Miettiessä avointa kommunikaatiota ja palautteiden merkitystä yrityksien näkökulmasta voidaan todeta niillä olevan vaikutusta monien asioiden kehittämiseen. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi juuri sitoutuneisuuden nostaminen, tavoitteisiin sitoutuminen, alisuoriutumisen vähentyminen, ja kehitysehdotusten antaminen puolin sekä toisin.  Hyvällä vuorovaikutuksella kehitetään myös työyhteisön ilmapiiriä ja se on tärkeää, koska silloin ihmiset työskentelevät tehokkaammin ja vapautuneemmin. Kun työpaikalla vallitsee hyvä ilmapiiri, se kertoo ihmisten keskinäisestä luottamuksesta ja tällöin uskalletaan antaa paremmin palautetta, kokeilla uusia asioita ja kehittää toimintaa. Perho (2019) totesi kirjassaan hyvin, että ”aktiivinen erimielisyyksien esiintuominen ja vaikeiden keskustelujen normalisointi on ylivertainen etu koko organisaation kehittämisen ja menestyksen kannalta”.

 

Pohdiskelua

Meidän tiimissämme on mielestäni todella avoin ilmapiiri ja huumori lentää, vertauskuvista puhumattakaan, heheh. Kevään edetessä ihmiset ovat alkaneet tuomaan rohkeammin näkemyksiään sekä mielipiteitään esille, ja ne ovat varmasti olleet niitä hetkiä, joiden avulla voimme kehittyä ja kasvaa tiiminä. Etenkin mökkipaja oli todella tiimiyttävä ja se hitsasi porukkaamme hyvin yhteen. Käytyämme jokaisen menneisyyden tarinoita läpi, opimme toisistamme paljon lisää ja ymmärrämme nyt paremmin toistemme käyttäytymisen takana olevia asioita. Yleinen avoimuus kertoo mielestäni hyvin siitä, että olemme pystyneet luomaan jo nyt luottamuksen ja turvallisen ympäristön keskuuteemme. Voisin sanoa, että avoimuus on tiimimme jonkinlainen voimavara.

Olemme tiiminä paljon puhuneet sitoutumisesta ja siitä mitä se kenellekin tarkoittaa. Meidän tarvitsisi löytää tässä yhteinen suunta ja kanta asiaan, jotta kaikilla pysyisi motivaatio yllä, mutta juuri se vaatii avoimuutta ja vaikeidenkin keskustelujen käyntiä. Tiimimme avoimuudesta ja suorankin palautteen antamisesta on ollut paljon hyötyä jo tähän mennessä, koska se on auttanut meitä ymmärtämään missä meillä on kehitettävää. Syksyä ajatellen jokaisen pitäisi rohkaistua entistä avoimempaan kommunikointiin asiasta kuin asiasta pelkäämättä konflikteja, koska se on avain kehitykseen niin yksilö kuin tiimitasollakin.

 

Lähteet:

Perho, A. 2019. Suorat sanat. Äänikirja & E-kirja: Storytel. Viitattu: 4.5.2022.

Kommentoi