Päivittäistavarakauppa, kassatyöskentelyäkö?

Usein kuulee puhuttavan siitä, että kaupassa työskentely on vain kassalla istumista ja kyseistä työtä pidetään helppona työnä, johon kaikki pääsevät. Kuitenkin asiahan on täysin toisella tavalla. Olin myös itse yksi niistä henkilöistä, jotka ajattelivat juuri kyseisellä tavalla. Miksi kuitenkin ajattelin niin? Todennäköisesti se johtui siitä, että on kuullut usean ihmisen sanovan kaupassa työskentelyn olevan juurikin pelkästään kassalla istumista.

Kuitenkin työskenneltyä K-Citymarketissa näkökulma päivittäistavarakauppaan muuttui täysin. Työ oli kaikkea muuta kuin helppoa ja rauhallista. Jokainen aamu alkoi klo 05:15 herätyksellä, työaikani oli 06-14. Ensimmäinen päivä alkoi kauppiaan kanssa tutustumalla kauppaan. Kauppias piti elintarvikealan haasteellisimpana tehtävä hävikin hallitsemista. Oletin itse siinä kohtaa, että koneethan tekevät tilaukset tarkastellen menekkiä ja helppoahan se on. Ensimmäisenä työtehtävänä minulle luonnollisesti tuli tavaroiden hyllytys. Ensimmäiseksi osastoksi valikoitui maito-osasto. Osastolle saapuessani huomasin 25 maitorullakon saapuneen, katsoin maitojen parasta ennen päivämääriä. Jokaisessa purkissa oli 9 päivää päiväystä. Kyseisellä hetkellä minulle valkeni se, että hävikin hallitseminen todellakin pitää olla hallussa osastovastaavilla.

Joka päivä kuitenkin muodostui hävikkiä muutamia tuoteyksikköjä, jonain päivinä enemmän jonain päivinä vähemmän. Oli kuitenkin hienoa todeta mihin kaikki hävikkiin mennyt elintarvike menee, sillä jokaisena viikonpäivänä kävi eri yhdistyksistä ihmisiä, joille annettiin kaikki päiväysvanhat tuotteet. Tuotteet siis menivät yhdistyksille, jotka tukevat vähävaraisia tarjoamalla heille erilaisia ruokailuja. Tämä on hyvä tapa vahvistaa kaupan brändiä, sillä jokainen tuoteyksikkö mikä annetaan vähävaraisille, on hyväntekeväisyyttä.

Kaupan alan toimijat veronmaksajina

Vuonna 2014 suomalaiset arvioivat parhaiten yhteiskuntavastuuta kantavaksi toimialaksi päivittäistavarakauppa-alan. Ala kantaa paljon työllisyyttä sekä on iso osa valtion veronmaksajista. Kaupan alan toimijat investoi Suomen valtioon satoja miljoonia euroja vuositasolla. (pty/vj2014.) Alla hieman statistiikkaa siitä, kuinka paljon kaupan ala tuottaa verovaroja Suomelle. Tutkimuksen luvuissa viitataan vuoteen 2016.

Kaupan ala maksaa toiseksi eniten Suomessa yhteisöveroja mikä tarkoittaa 673 miljoonaa euroa, joka on 14% nettokertymästä. Arvonlisäveroa kauppa maksoi vuonna 2016 7304 miljoonaa euroa. Kaupan ala maksaa toiseksi eniten työnantajan sosiaalimaksuja 184 miljoonaa euroa, joka on 11 prosenttia nettokertymästä. (Kurjenoja 2017, 2.)

Työ kaupan alalla

Kaupan alalla toimii n. 50 000 yritystä. Kaupan ala on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, vuonna 2017 ala työllisti n. 284 000 henkilöä. Kaupan aloista huomattavasti eniten työllistää vähittäiskauppa. Kaupan alalla erilaisia tehtävä nimikkeitä on 118 kappaletta. Erilaiset alan yritykset työllistävät Suomessa eniten alle 25-vuotiaita nuoria, nimittäin yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. (Ammattinetti.)

Aloin itse pohtimaan kuinka moneen työtitteliin törmäsin K-Citymarketin työrupeaman aikana. Kauppias, myymäläpäällikkö, osastovastaavien vastaava, He-Vi vastaava, kahvilavastaava, panimotuotteiden vastaava, teollistenvastaava, maitovastaava, lihavastaava, tuoretiskivastaava, He-Vi osaston työntekijä, kahvilatyöntekijä, teollisten työntekijä, lihaosaston työntekijä, tuoretiskin työntekijä, maito-osaston työntekijä, kassanhoitaja, kassaesimies, hyllyttäjä, toimistotyöntekijä ja varastopäällikkö. Työskentelin siis kauppiaan alaisuudessa eli olin ainoastaan elintarvikepuolella. Käyttötavarapuolella on varmasti lisää erilaisia työtehtäviä. Listatessani erilaisia tehtäviä, niin minulla oli koko ajan ajatus mielessä, että tästä puuttuu paljon tehtäviä. Yläpuolella olevassa listassa on 21 eri työtehtävää, jotenka väite ”kaupan työ on vain kassalla istumista”, voidaan kumota.

Muistan itse, kun menin hakemaan työpaikkaa K-Citymarket Pirkkalan kauppiaalta ja sanoin hänelle, että haluan tietää, minkälaista on työskennellä päivittäistavarakaupassa. Näillä samaisilla sanoilla meni yksi lauseestani haastattelussa: haluan nähdä pitääkö väite: ”kaupan työ on pelkästään kassalla istumista” paikkaansa. Syy miksi muistan tuon kyseisen lauseen haastattelusta niin hyvin, on kauppiaan reaktio tuohon väitteeseen. Hän sanoi minulle, että kun olet nyt tämän kuukauden täällä töissä, niin mielipiteesi muuttuu varmasti, aloitetaan maanantaina 06:00. Mietin itse siinä vaiheessa, että 06:00… kauppahan aukeaa vasta klo 09:00. Ensimmäisenä päivänä minulle valkenikin erittäin hyvin, miksi aamuvuoro tulee kolme tuntia ennen kaupan avaamista töihin. Sitä hyllytettävää tavaraa riitti. Tavoitteena oli siis saada kaikki tavarat hyllytettyä ennen kaupan avaamista, harvoin kuitenkin oli sellainen tilanne, että kaikki tuotteet olivat hyllyssä kaupan auettua. Työskenneltyäni kuukauden päivät päivittäistavarakaupassa, en enää mene kauppaan asenteella, että ostan tarvittavat tuotteet ja lähden pois. Pyrin nykypäivänä tukemaan vastuullisesti sekä kotimaassa valmistettuja tuotteita.

Pystynkin itse suosittelemaan nuorille, kaupan alaa ensimmäiseksi työpaikaksi missä oppii paljon muutakin kuin sen mitä työpaikkailmoituksessa kerrotaan. Täytyy olla itse aktiivinen, jotta saa suurimman mahdollisen hyödyn työstä irti.

Kesko tarjoaa urapolkukehitystä kaupan kassalta kauppiaaksi tai toimihenkilöksi Keskolle

Keskon sivuilta voi lukea esimerkkejä siitä, kuinka kesätyöntekijästä voi kasvaa esimerkiksi markkinointijohtaja. Käytänkin nyt esimerkkinä juuri tuota kyseisen polun käynyttä. Vuonna 1986 Keskolle kesätyönsä aloittanut Teija Nesterinen toimii tällä hetkellä Keskon markkinointipäällikkönä. Tarinasta käy ilmi, että Teija on opiskellut materiaalitoimintoja eli logistiikkaa, huolintaa, pakkausteknologiaa ja ostotoimintaa. Voikin siis jo tässä vaiheessa todeta, että Teija ei ollut kouluttautunut markkinoinnin ammattilaiseksi ennen Keskolle siirtymistään. Hän onkin siis hyvä esimerkki siitä, miten Keskossa voi edetä aivan kirkkaimpiin valoihin asti. (Kesko/uratarinat.) Seuraava kappale on suoraan Teijan sanoma, sekä omasta mielestänikin hyvin Keskoa kuvaava

”Olen aina ajatellut, että Kesko on loputon mahdollisuuksien tarjoaja. Kun tänne tulee, urapolkujen mahdollisuudet ovat laajat. Itsestähän se on hyvin pitkälle kiinni mihin loppujen lopuksi päätyy. En ehkä kuvitellut kesätöihin tulessani, että olisin täällä vielä nyt. Seuraan nykyään ilolla sitä, miten Kesko kannustaa ja tukee taloon tulevia, uraansa aloittelevia nuoria”. (Kesko/urapolut.)

Niin kuin Teijakin sen äskeisessä kappaleessa mainitseekin, kaikki on hyvin pitkälle itsestä kiinni. Mikäli päivittäistavarakauppaan työskentelemään menevä henkilö ajattelee, että työni on vain kaupalla istumista ja tavaroiden hyllyttämistä, niin silloin ei todennäköisesti kovin pitkälle uralla edetä.

Ammattinetti. Kaupan ala. http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/2/72_ammattiala, luettu 19.10.2018

Kurjenoja, J. Kauppa maksaa ylivoimaisesti eniten veroja Suomessa. Kaupan liitto, 2017. Luettu 19.10.2018

Pty/vj2014. Päivittäistavarakauppa Ry:n vuosijulkaisu 2014. Erweko Oy. Luettu 19.10.2018

Kesko/uratarinat. Julkaistu 31.05.2018, luettu 20.10.2018. https://www.kesko.fi/tyopaikat/kaupan-tulevaisuuden-tekijat/toissa-k-ryhmassa/uratarinat/