”Onnellisuus on pelkkä tunne. Ei sen enempää.” kirjoittaa Frank Martela kirjassaan Elämän tarkoitus (2020). Onnellisuus ei ole jotain, jota kohti elämässä pitäisi tähdätä. Jos keskittyy koko elämänsä ajan siihen, että haluaa olla onnellinen, menee koko elämä helposti vain suorittaessa ja tavoitellessa onnellisuutta, joka on _vain ja ainoastaan_ yksi tunne muiden joukossa.

Onnellisuutta mitataan vuosittain mm. YK:n onnellisuusraportilla, jossa eri maiden kansalaiset arvioivat itse omaa hyvinvointiaan. Vuonna 2020 YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi oli maailman onnellisin maa. Sen perässä tulivat muut Pohjoismaat. Kuitenkin Pohjoismaat kuuluvat kärkisijoille myös, kun puhutaan itsemurhien määrästä globaalisti. Kuten Martelan kirjassa kerrottiin, näissä ”onnellisissa” maissa, joissa esim. terveydenhuolto on korkealla tasolla, ihmiset kokevat paljon enemmän merkityksettömyyden tunnetta kuin köyhemmissä maissa. Tästä voidaankin päätellä, että nimenomaan merkityksellisyyden kokemus on selkeästi yhteydessä itsemurhatilastoihin ja masentuneisuuteen, eikä niinkään onnellisuus.

Miksi onnellisuudesta on tullut tavoite nyky-yhteiskunnassa?

Kaikissa someissa hehkutetaan onnellisuuden tärkeyttä ja kerrotaan niksejä, joiden avulla voit tulla onnelliseksi. Joka puolelta kuulee myös ihmisten kertoessa henkilökohtaisia tavoitteitaan, että ”haluan vain olla onnellinen”. Itsekin olen varmasti sanonut joskus näin, kun minulta on kysytty mitä haluan elämältä. Martelan kirja kuitenkin sai minut kyseenalaistamaan, että miksi haluan vain olla onnellinen, kun se on vain yksi tunne muiden joukossa.  Sen sijaan, että tavoittelisit onnellisuutta, mieti onko elämässäsi tällä hetkellä tarpeeksi sellaisia asioita, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi merkitykselliseksi.

Auttamalla kohti pidempää elämää

Jos ihminen tuntee olevansa merkittävä ja kokee tekevänsä merkittäviä asioita, hän nauttii elämästään ja haluaa levittää hyvää oloaan myös muille. Hän tuntee olonsa tärkeäksi ja kokee elämän olevan elämisen arvoista. Usein ihmiset, jotka auttavat muita ihmisiä, koska haluavat, ei koska heitä painostetaan siihen, tuntevat olonsa tärkeiksi ja sen vuoksi kokevat elämän elämisen arvoiseksi. Kirjassaan Martela kirjoittaakin: ”Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.”

Muiden auttaminen ei vain lisää merkityksellisyyden tunnetta, vaan toimii jopa lääkkeenä. Ikäihmisiä tutkimalla on huomattu, että henkilöt, jotka itse antoivat sosiaalista tukea muille, elivät pidempään kuin henkilöt, jotka vastaanottivat sosiaalista tukea. Muiden auttamisen on myös huomattu laskevan huomattavasti verenpainetta. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että jos joku joutuu auttamaan muita painostuksen takia, eikä puhtaasti omasta halustaan, eivät vaikutukset ole yleensä yhtä positiivisia. Kuitenkin moni tylsältäkin tuntuva asia voi tuottaa hyvää oloa, jos sitä tehdessä kokee auttavansa muita.

”Me ihmiset haluamme, että elämällämme on merkitystä, että sillä on arvoa, että sillä on tarkoitus. Meidät on ”ohjelmoitu” etsimään merkitystä.” siteeraa Martela kirjassaan sosiaalipsykologi Roy Baumeisteria. On siis täysin normaalia, jos haluat löytää ”elämän tarkoituksen”. Älä kuitenkaan unohda päivittäisiä merkityksellisiä hetkiä etsiessä suurta tarkoitusta elämällesi. Pysähdy miettimään, mitkä asiat ovat jo tällä hetkellä sinulle merkityksellisiä ja mitkä saavat sinut tuntemaan itsesi merkitykselliseksi. Todennäköisesti elät jo nyt merkityksellistä elämää.

Lähteet:

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus. Gummerus kustannus Oy: Helsinki

World Happiness Report. 2020. https://worldhappiness.report/news/its-a-three-peat-finland-keeps-top-spot-as-happiest-country-in-world/