Johdanto 

Saitko nukuttua? On yleinen kysymys mitä kysytään ensimmäisenä, kun vieruskaveri haukottelee ja vaikuttaa poissaolevalta. Sen jälkeen kysytään, keitetäänkö kahvia? Olemme tottuneet elämään, jossa kiireinen elämäntyyli, stressi ja muut tekijät vaikuttavat unen määrään sekä sen laatuun. Monesti emme edes pysähdy miettimään, kuinka paljon keho ja mieli sitä lepoa oikeasti tarvitsee. Yhteiskunnan piittaamaton suhtautuminen nukkumiseen voi osasyynä olla se, että emme tieteellisesti pysty selittämään, miksi tarvitsemme unta. Onhan se ihan mielenkiintoista miettiä, että me sammutamme joka päivä valot huoneesta ja vaivumme 7–9 tunniksi ”koomaan”, kunnes olemme taas valmiita jatkamaan elämää siitä mihin se jäi ennen nukkumista. Kaikki myös tietää ja ovat varmasti huomanneet, kuinka tärkeää säännölliset hyvät unet ovat ja miten se vaikuttaa meidän arkemme perusjaksamiseen. Miksi emme sitten panosta siihen enemmän?  

Tässä esseessä syvennymme unen voimaan ja sen merkitykseen meidän kehossamme, mielessämme ja arjen toiminnoissa. Pohdimme myös, kuinka univaje vaikuttaa meidän terveydelliseen hyvinvointiimme. Päälähteenä käytämme Matthew Walkerin teosta; Miksi nukumme – Unen voima.  

Miksi kannattaa nukkua ja panostaa unen määrään? 

Ihmiselle optimaalinen määrä unta on noin 8 tuntia. Jos nukut jatkuvasti alle 7 tuntia, univaje rappeuttaa immuunijärjestelmääsi ja riski syöpään sairastumiselle kaksinkertaistuu. Univajeella on muitakin huonoja seuraamuksia nimittäin verensokerin tason muutos, joka lisää riskiä diabetekselle sekä sepelvaltimoiden tukkeutumiselle ja haurastumiselle. Unihäiriöt vaikuttavat kaikkiin psyykkisiin häiriöihin esimerkiksi masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Kun katsomme vähäisen unen aiheuttamia terveydellisiä vaikutuksia, voitaisiin todeta, mitä lyhyemmäksi yöunesi jäävät, sitä lyhyempi on odotettavissa oleva elinikäsi. (Walker, M. 2019.) Tähän sanonta ”haudassa ehtii nukkua” on siis jatkossa hieman mauton letkautus lukemamme perusteella.  

Kun nukumme, aivot ja keho saavat lepoa. Unessa aivot saavat vahvistettua meille oleellisia toimintoja mm. oppimiskykyä, muistia, loogista päättelyä ja valintojen tekoa. Nukkuessa psyykkinen terveytemme vahvistuu ja näin jaksamme ottaa seuraavan päivän sosiaaliset ja psykologiset haasteet selväjärkisesti vastaan. Elimistössämme nukkuminen vahvistaa immuunijärjestelmää, ehkäisee infektioita ja torjuu monenlaisia sairauksia. (Walker, M. 2019.) 

Uskoisin, että tämän äsköisen tekstin luettua voidaan todeta, että nukkumisella on lukuisia hyötyjä ja se on tehokkain tapa pitää aivoistamme ja elimistöstä huolta. 

Nukunko tarpeeksi? 

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, saatko riittävästi unta? Walker kirjassaan listasi simppelin testin, jossa kysyt itseltäsi nämä seuraavat kaksi kysymystä: 

• Voitko aamun heräämisen jälkeen nukahtaa vielä uudelleen aamupäivällä? 
• Pystytkö aamupäivällä suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla ilman kofeiinia? 

Jos vastaat myönteisesti ensimmäiseen kysymykseen, et luultavasti saa riittävästi unta tai se ei ole tarpeeksi laadukasta. Jos taas vastaat toiseen kysymykseen kieltävästi, eli et pysty toimimaan ilman aamuista kofeiiniannosta, lääkitset kroonista univajettasi kofeiinilla, nukkumisen sijaan. (Walker, M. 2019.) Kannattaa suhtautua asiaan vakavasti ja pyrkiä pääsemään univajeesta eroon.  

On muitakin keinoja selvittää mahdollista univajetta. Esimerkiksi jos et laita herätyskelloa soimaan ja nukut tarkoitetun heräämisajan ohi, et suo itsellesi riittävästi unta. Herätyskello katkaisee tarvittavan unimääräsi. Tämän huomatessa, kannattaa ajoittaa nukkumaanmeno aikaisemmaksi. (Walker, M. 2019.) 

Keskittymiskyvyn huonontuminen on myös hyvä mittari univajeelle. Esimerkiksi kun yrität lukea jotain lausetta, mutta joudutkin sen monta kertaa lukemaan uudestaan, jotta ymmärrät mitä siinä tarkoitetaan. Monesti voit myös kuunnella tärkeää keskustelua, kunnes havahdut, ettet pystykään syventymään puhutun asian sisäistämiseen. Myös alakuloinen tunnetila ja ärtyneisyys ovat varsinkin aamuisin tunnettuja univajeen oireita, kun joutuu heräämään, vaikka aivot ja keho haluaisivat jatkaa unta.  

Mainittakoon tähän vielä, että on todella tärkeää harkita autolla ajamista suurella ja akuutilla univajeella, jotta vältytään isoilta, lopullisilta vahingoilta. Valitettavasti ihmisiä kuolee liikenteessä, kun autoilijoita nukahtaa rattiin, jonka seurauksena tapahtuu liikenneonnettomuuksia. Toinen yleisempi syy on mikrouni, joka kestää muutamia sekunteja, jolloin silmäluomet sulkeutuvat osittain tai kokonaan ja tarkkaavaisuus herpaantuu. Näistä torkahduksista kärsivät ihmiset, joiden normaali unirutiiniin kuuluu alle 7 tuntia unta. (Walker, M. 2019.) 

Kofeiinin vaikutus uneen 

Me suomalaiset olemme kovia kuluttumaan päivän aikana kofeiinia, varsinkin kun puhutaan kahvista. Vuosittain suomalaisten kahvinkulutus on noin 9 kg henkeä kohden (kahvi.fi n.d). Tämän lisäksi mainittakoon esimerkiksi energiajuomat, tumma suklaa ja särkylääkkeet. Monesti kiireelliset työssäkäyvät, varsinkin nuoret nauttivat päivän aikana kahvin lisäksi energiajuomaa ja suositeltu vuorokausiannoksen raja ylittyy hetkessä.  

Jotta ymmärrämme kofeiinin vaikutuksen elimistössämme ja kuinka se häiritsee nukkumista, käydään pieni tiivistelmä aivoissamme muodostuvasta kemiallisesta yhdisteestä nimeltä adenosiini. Heti herättyämme keho alkaa tuottamaan adenosiiniä ja sen määrä kasvaa koko ajan valveella ollessamme. Mitä pidempään valvoo, sitä enemmän adenosiinia kertyy ja tarve nukkumiselle voimistuu. Tätä kutsutaan unipaineeksi. (Walker, M. 2019.) Nyt, kun tiedämme tämän adenosiinin ja kuinka se toimii kehossamme, voidaan keskittyä kemikaaliin nimeltä kofeiini, jolla pystyy keinotekoisesti mykistämään tämän luonnollisen nukahtamissignaalin. Kofeiini nostaa meidän vireystasomme ja auttaa pysymään hereillä. (Walker, M. 2019.) 

Se, mitä monet eivät välttämättä ymmärrä kofeiinin haittavaikutuksista liittyen uneen, on sen pitkä viipyminen elimistössä. Kofeiinin puolittumisaika on jopa 5–7 tuntia. Eli jos juot kahvikupin kello kuusi illalla, vaikuttaa se vielä puolen yön aikaan unenlaatuusi ja nukahtamiseen. Toisin sanoen tähän aikaan elimistösi on vasta puhdistanut puolet juomastasi kofeiinista. (Walker, M. 2019.) 

Oletko kuullut termistä ”kofeiiniromahdus”? Walker kirjassaan kävi hyvin läpi tämän ilmiön, jossa energiatasot laskevat nopeasti, kun maksa saa kofeiinin poistettua elimistöstä. Koko sen ajan, kun kofeiini vaikuttaa elimistössä, adenosiinia erittyy normaaliin tapaan. Tätä aivomme ei vain osaa rekisteröidä, sillä kofeiini on mykistänyt adenosiinin nukahtamissignaalin. Siinä vaiheessa, kun maksa on poistanut tietyn määrän kofeiinia, palaa uneliaisuus entistä voimakkaampana takaisin kertyneen adenosiinin takia. Tämä ilmiö on alussa mainittu kofeiiniromahdus. (Walker, M. 2019.) 

Unisykli 

Kun nukumme, käymme läpi yön aikana monenlaisia eri unen vaiheita. Aluksi nukahdamme torkeuneen, jonka jälkeen vaivumme kevyeen uneen, sitten syvään uneen. Näitä univaiheita kutsutaan non-REM-univaiheiksi. Unitutkijat lyhentävät nämä N1, N2 ja N3-vaiheiksi. Viimeisenä on vielä neljäs vaihe, jota kutsutaan REM-uneksi. REM-uni poikkeaa niin paljon muista edellä mainituista vaiheista, joten se on eroteltu erikseen. Näiden neljän vaiheen kokonaisuutta kutsutaan unisykliksi. (unikulma.fi. 2022.) 

Unen aikana NREM- ja REM-vaihe vaihtuvat 90 minuutin välein. Nämä eri univaiheet toistuvat yön aikana useita kertoja samassa järjestyksessä. Iltayöstä nukumme enemmän syvää unta ja aamuyöstä enemmän REM-unta. Jokaisella univaiheella on oma tärkeä tehtävänsä. Jotta varmistamme riittävän REM-unen, olisi parasta nukkua niin pitkään kuin vain nukuttaa, jotta saamme mahdollisimman pitkiä REM-unijaksoja juuri ennen heräämistä. (unikulma.fi. 2022.) (Walker, M. 2019.) 

Uni ja verenkiertojärjestelmä 

On hyvä muistaa unta miettiessään myös omaa terveyttään. Jokainen elimistön kudos, elin ja järjestelmä kärsii lyhyistä yöunista. Olemme jokainen varmasti lukeneet erinäköisiä tutkimuksia yhdistäen unen jatkuvan lyhyyden vaikuttavan myös elämän pituuteen. Unesta stressaaminen ei ole hyväksi, mutta käydään vähän läpi, mitä vaikutuksia lyhyellä unella on elimistöön. 

2011 vuonna tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin hyvin, että unen yhä jyrkkenevään lyhenemiseen liittyi 45 % parempi mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin, 7-25 vuoden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Tutkimukseen osallistui puoli miljoonaa ihmistä kahdeksasta eri maasta, miehiä ja naisia ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvia. Samankaltaisia tutkimuksia on tehty paljonkin ympäri maailman. Laadukkaat ja riittävän pitkät yöunet ovat tärkeät sydämelle, vaikka muut elämän osa-alueet olisivatkin kunnossa. Unen vähäisyys on yhtä lailla kytköksissä sydämen hyvinvointiin, kuin esimerkiksi liikunnan vähäisyys tai ylipaino. Varsinkin keski-ikää lähestyessä, kun vastustuskyky alkaa heikentyä on tärkeää, että laadukkaan unen pituus olisi 7-8 tuntia (Walker, M. 2019.) 

Sydän ja uni on yhdistetty verenpaineeseen. Unen lyhkäisyys nostaa verisuonissa painetta, ja pahimmassa tapauksessa tämä voi levitä kehon kaikkiin verisuoniin. Korkea verenpaine on otettava vakavasti, sillä vuonna 2019 korkea verenpaine vei 7 miljoonalta ihmiseltä hengen (Walker, M. 2019.) Tämä saa monet huolestumaan ja sitä on jokaisen mietittävä ja mitattava, jotta se ei pääse korkeuksiin nousemaan. 

Uni ja ruoansulatus 

Vähäisen unen syytä on monesti myös liikasyönti. Keho ei pysty käyttämään kaloreita tehokkaasti, etenkään vereen kertyvää sokerimäärää, tässä kohtaa on hyvä muistaa myös liian vähäisen nukkumisen kytkökset ruoansulatuksen kautta kakkostyypin diabetekseen. Diabetes on kytköksissä omaan terveyteen vahvasti, se vaikuttaa elämänlaatuun ja voi aiheuttaa ennenaikaisen kuoleman. Univajeen johtaminen diabetekseen ja liikalihavuuteen on maailmalla yleinen ongelma ja siitä löytyy tutkimuksia (Walker, M. 2019.) Ei sen enempää perehdytä diabeteksen ja unenvajeen yhteyksiin ja mitä diabetes oikeasti tarkoittaa, mutta tässä esseessä on tarkoitus nostaa esille, kuinka tärkeää on nukkua pitkiä ja laadukkaita yöunia.  

Uni ja lisääntymisbiologia 

Käydään seuraavaksi läpi, että miten uni ja lisääntymisbiologia vaikuttavat toisiinsa. Chicagon yliopistossa on tehty tutkimus 25-vuotiaille miehille, joiden unet rajoitettiin viiteen tuntiin yötä kohden viikon ajaksi. Hormonitasot laskettiin ennen tutkimusta ja tutkimuksen jälkeen ja tuloksena oli merkittävästi laskeneet testosteronitasot. Tämä vaikuttaa siihen, että voidaan katsoa hormonitasojen olevan noin 10–15 vuotta vanhemman iän tasolla. Lisäksi uni vaikuttaa suoraan myös siittiöiden määrään, jotka ovat 29 % huonommat kehnosti nukkuvilla miehillä (Walker, M. 2019.) Eli voidaan todeta, että vähäisillä yöunilla ei kannata ainakaan enää leuhkia muille, vaan asian voisi oikeasti ottaa tosissaan. 

On tärkeä nostaa tässä kohtaa testosteronin tärkeyttä esille. Testosteronin vajavuus voi aiheuttaa väsymystä, on vaikea saada mitään aikaiseksi. Testosteroni lisää myös aivojen keskittymiskykyä ja mieli voi painua alas (Walker, M. 2019.) 

Univajeesta on haittaa myös naisille. Naisten nukkuessa säännöllisesti vähemmän kuin kuusi tuntia yössä, alenee heidän munasolujen tuotantoa stimuloiva folliberiinihormoninsa 20 %. Tämä on välttämätön hormoni osa hedelmöitystä. Yleensä vuorotöissä työskentelevillä naisilla onkin kuukautiskierrossa häiriöitä työn aiheuttaman univajeen vuoksi (Walker, M. 2019.) 

Univaje ja immuunijärjestelmä 

Uni ja immuunijärjestelmä ovat vahvasti kaksisuuntaisesti kytköksissä toisiinsa. Kipeänä nukuttaa ja se on hyvä näin, se on parannuskeino flunssalle ja muille sairauksille. Samalla uni taistelee paljon eri sairauksia vastaan immuunijärjestelmän kautta. Immuunijärjestelmä aktivoi unijärjestelmää ollessasi sairas. Vain yhdenkin yön univajeella on merkitys vastustuskyvyn heikentymiseen (Walker, M. 2019.) 

Unen merkitystä influenssa ja flunssakausilla ei ole kovin huudettu, vaikka influenssat, vilustumistaudit ja keuhkokuume ynnä muut infektiotaudit ovatkin kehittyneissä maissa yksiä merkittävimpiä kuolinsyitä. 2002 vuonna tehtiin tutkimus, jossa katsottiin influenssarokotteen vaikutusta unen kanssa. Tutkimusryhmä, johon kuului terveitä nuoria, jaettiin viikkoa ennen rokotetta kahteen ryhmään, jossa toiset nukkuivat neljä tuntia yössä ja toiset 7–9 tuntia yössä. Tämän jälkeen ryhmälle annettiin influenssarokotteet ja otettiin verikokeita, jotta saatiin selville, miten tehokkaasti nämä ihmiset loivat elimistöönsä vasta-aineita. Tietysti pidempään nukkuneiden immuunijärjestelmä oli vankka ja terve, ja kehon vasta-ainereaktio oli voimakas. Taas univajeessa olleilla vasta-aine reaktio oli lähes mitätön (Walker, M. 2019.) 

Univaje, geenit ja DNA 

Tässä on käyty nyt läpi jo paljon kauhukuvia, jota univaje tuottaa, mutta vielä yksi osa-alue puuttuu, jota voitaisiin vähän sivuta, ja sehän on geenit ja DNA. Geeni tarkoittaa lyhykäisyydessään. Jokaisessa ihmisen solussa on tuma. Tuma sisältää ison osan yksilön geenimateriaalista deoksiribonukleiinihapon molekyyleinä. DNA-molekyylien segmenttejä sanotaan geeneiksi (Walker, M. 2019.) 

Geenistön vakaata tilaa aiheuttavat häiriötilat saattavat johdattaa seurauksiin. Geenien virheellinen, eli liian voimakas tai liian heikko ilmentäminen voi johtaa biologisten tuotteiden kautta esimerkiksi dementiaan, syöpään, verisuonitauteihin tai immuunijärjestelmän vaikeuksiin. Unenpuute voi alkaa horjuttamaan tätä vakaata tilaa. Nimenomaan uni on tärkeä osuus aivojen toimintaan ja geenien säätelytehtävän hoitamiseen. DNA-segmentit tarvitsevat nimenomaan unta, jotta ne pystyvät muuntamaan koodiaan käytännön toteutukseksi, muutoin ne eivät anna aivoille eikä elimistölle niiden tarvitsemia tuotoksia (Walker, M. 2019.) 

Unien näkeminen 

Käymme seuraavaksi läpi unien näkemistä, ja se on terveellistä ja melkein suotavaa. Unien näkeminen on biologista ja psykologista prosessia. Rem-unen eli väliunen aikana ilmenee aivoaaltojen aktiivisuutta. 2000-luvulla ollaan saatu käyttöön aivojen kuvantamislaitteita ja pystyttiin katsomaan Rem-unen aikana tapahtuvaa aktiivisuutta (Walker, M. 2019.) 

On arveltu, että nukkumisajasta kolmasosan näemme unia, eli unia näemme myös muina aikoina kuin Rem-unen aikaan. Usein Rem-unen aikana tulevat unet kuitenkin jäävät mieleemme, sillä ne ovat merkityksellisimpiä ja pisimpiä. Unien näkeminen on todennäköisesti psyykellemme välttämätöntä, mutta tätä ei ole todistettu. Käsittelemme unissa vaikeita asioita, kuten päivien aikana tapahtuneita tapahtumia. Mikäli kärsit unettomuudesta, se verottaa usein Rem-unesta, jolloin yöuni ei korjaa päivän tapahtumiin liittyvää ahdistusta (Peltonen, L. 2019.) 

Unissakävely 

Unissakävely eli somnambulismi tarkoittaa kaikkeen unissaan tehtyyn liikehdintään, esimerkiksi puhuminen, kävely, syöminen ja muut liikehdinnät. Toisin kuin voisi ajatella, tapahtuu unissakävely usein nimenomaan NREM-unen aikana, eli aikana, jolloin unia ei nähdä. Unissakävelyn syytä ei pystytä vielä täysin todistamaan, mutta ollaan saatu viittauksia, että se liittyy syvän unen aikana tulevaan odottamattomaan aivojen aktiivisuuden nousupiikkiin (Walker, M. 2019.) 

Unissakävelyn diagnosointi voi olla vaikeaa ja edellyttääkin parin yön unilaboratoriossa tapahtuvan tutkimuksen, jossa elektrodeja kiinnitetään päähän ja muualle ruumiiseen. Katossa on infrapunakamera, joka tallentaa yön tapahtumat. Diagnosointi ei usein kuitenkaan ole millään tavalla aiheellista, sillä unissakävely ei ole usein sairaalloista. Unissakävely onkin niin ei tutkittu aihe vielä, että ei osata sanoa, minkä vuoksi esimerkiksi lapsilla sitä havainnoidaan enemmän tai minkä vuoksi monilla vanhetessa se alkaa uupumaan. Ainoa selitys on saatu, että lapsina ja nuorina nukumme enemmän juuri tätä syvää NREM-unta, joten selitys siitä, että unissakävely tapahtuisi tässä unenvaiheessa tarkoittaa, että unissakävely tällöin olisi loogisempaa (Walker, M. 2019.) 

Unettomuus 

Seuraavaksi olisi hyvä käydä läpi unettomuutta, sillä univajeesta olemme oppineet jo paljon, mutta nämä ovat kaksi eri asiaa. Unettomuus on unihäiriöistä yleisin. Univaje tarkoittaa enemmän riittävää kykyä nukkumiseen, mutta riittämätöntä mahdollisuutta nukkumiseen. Eli käytännössä unettomuus menee toisinpäin, aikaa käytetään nukkumiseen, mutta ei pysty kehittämään unta hyvin (Walker, M. 2019.) Kuitenkin huokaus tähän väliin ainakin itselläni, että monesti voimme luulla kärsivämme huonoista yöunista ilma, että oikeasti kärsimme. Tiedämme kaikki yön, kun tuntuu ettei unta ole tullut tuntiakaan, mutta jos menisimme unilaboratorioon, huomaisimme nukkuneemme kuitenkin ihan hyvin. 

Narkolepsia 

Narkolepsiaa on hyvä käsitellä tässä vaiheessa, kun puhumme unettomuudesta ja univajeesta. Kun katsomme lääketieteellisesti, narkolepsiaa pidetään neurologisena häiriönä. Narkolepsiaa esiintyy yleisesti eniten 10. ja 20. ikävuoden välillä ja se voi juontua jossain määrin geeneistä, mutta perinnöllinen häiriö se ei ole. Narkolepsian oireisiin kuuluu mm. Päivällä hyvin voimakkaana esiintyvä unisuus, unihalvaukset ja katapleksia eli voimaheikkous (Walker, M. 2019.)  

Unen parantaminen 

Olemme puhuneet nyt paljon unesta ja sen aiheuttamista ongelmista. Nyt on hyvä kohta miettiä kuinka voimme tehdä toisin ja välttää univajeesta ja unettomuudesta johtuvia ongelmia. Ensinnäkin jos lähdetään liikenteeseen yleisillä mielikuvilla, joilla parantaa unenlaatua on liikunta ja ravinto. Liikunnalla on uneen kaksisuuntainen vaikutus, tutkimukset ovat vähän heikohkoja tähän liittyen, että kuinka paljon fyysisellä rasitteella on vaikutusta unenlaatuun, mutta niitä löytyy. On tutkittu, että nuorten nimenomaan terveiden aikuisten fyysiset suoritukset lisäävät nukkumisaikaa, syvää unta ja myös uni on laadukkaampaa. Myös keski-ikäisissä ja jopa vanhemmissa huomattiin, että kuntoilu lisää nukkumisaikaa myös niillä, jotka ovat kokeneet nukkumisongelmia (Walker, M. 2019.) Tämä on helpottava tieto, sillä meistä varmasti jokainen on kokenut jossakin kohtaa elämäänsä unettomuutta. On helpottava kuulla, että meillä jokaisella on mahdollista hyödyntää keinoja, jolla voi parantaa unen laatua sekä pituutta.  

Ravintoa ja unenlaatua on tutkittu vain vähän, mutta on tultu tulokseen, että silläkin on pientä vaikutusta. Mikäli syöt runsaasti hiilihydraatteja, mutta vähän rasvaa kahden päivän ajan, vähentää se NREM-unen määrää, mutta lisää REM-unta. Kuitenkin tämä on aihe, mistä tässä kohtaa on huono lähteä puhumaan, sillä tutkimukset ovat niin heikohkoja. Ehkä yleisrajaus on se, että liian täydellä eikä liian tyhjällä vatsalla ei saisi mennä nukkumaan, ja olisi vältettävä liian hiilihydraattipitoisia ruokia juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä niistä keho saa paljon energiaa (Walker, M. 2019.) 

Seuraavaksi tulee keinoja, joihin ei ole lähteitä vaan enemmän kuulopuheiden ja kokemuksen kautta tulleita vinkkejä hyviin pitkiin uniin. Stressi on ainakin yleinen uneen vaikuttava asia, joka huonontaa unta. Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata miettiä stressaavia asioita, jotta ne ei nukkumaan mennessä pyöri mielessä. Monet ovat myös sanoneet, että paljon auttaa, kun kirjoittaa mieleen tulevia asioita ylös, jotta tietää, että ne ovat muistissa, kun herää. Myös ajatukseton tekeminen ennen nukkumaanmenoa ainakin itseäni auttaa paljon. Joillekin se voi olla kirjan lukeminen tai sarjan katsominen, tässä tietysti jokaisen hyvä ottaa huomioon tutkimukset sinisen valon vaikutuksesta uneen.  

Pohdinta 

Omaa unen määrää ja laatua on hyvä tarkkailla ja oikeasti pohtia, onko se riittävää. Walkerin kirjaa lukiessamme opimme paljon unesta ja sen tärkeydestä. Matthew Walkerin kirja; Miksi nukumme – Unen voima, opetti meille unesta laajasti. Valitsimmekin kirjan juuri sen vuoksi, kun uneen priorisointi muiden kiireiden keskellä on jäänyt vähäiseksi. 

Esseessä toimme unesta laajasti perustietoa, kuten juuri unisykleistä tai kofeiinin vaikutuksesta. Unisyklit ovat hyvä jokaisen pistää mieleensä, niin ymmärtää, kuinka jokaisella vaiheella on oma merkitys unenlaatuun. Kofeiini on hyvä nostaa esille, sillä Suomihan on tunnettu kahvinjuojien maa. Harvoin ehkä mietimme kyläillessämme kaverilla kahdeksalta illalla, että kahvista voisi olla hyvä kieltäytyä tässä vaiheessa. 

Viimeisenä opimme paljon univajeesta ja sen vaikutuksesta ihan konkreettisesti elimistöömme. Tämä voi olla monelle ihan rakettitiedettä, mutta se auttoi meitä ymmärtämään, kuinka pitkällä tähtäimellä on hyvä miettiä terveyttään myös unen kautta. Uni vaikuttaa pitkälti jokaiseen elimistön toimintoon ja sen vaje voi aiheuttaa suurtakin vauriota kehoon ja sen hyvinvointiin.  

Kaikista tärkeimpänä on hyvä nostaa, että uni on tärkeätä ja siihen kannattaa priorisoida, mutta siitä on turha ottaa uutta stressin aihetta, koska se voi aiheuttaa unettomuutta jo itsessään. Esseen tekeminen oli meille todella silmiä avaavaa ja toivotaan, että tämä on herättävä essee myös muille kalenterintäyttäjille ja unen väheksyjille. 

Tässä esseessä on käytetty seuraavia lähteitä: 

Walker, M. 12.3.2019. Miksi nukumme – Unen voima. Tammi. Bookbeat. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 12.3.2023. 

https://www.bookbeat.fi/kirja/miksi-nukumme-unen-voima-117669 

Kahvi.fi. n.d. Verkkosivusto. Viitattu 18.11.2023.  

https://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/kahvin-kulutus-suomessa-2.html 

Unikulma.fi. 3.8.2022. Verkkosivusto. Blogikirjoitus. Viitattu 18.11.2023.  

https://unikulma.fi/blogs/kokemuksia 

Peltonen, L. 4/2019. Unien näkeminen kiehtoo ja hämmentää. Verkkolehti. Viitattu 27.11. 2023. https://www.uniliitto.fi/wp-content/uploads/2019/12/Uniuutiset-4_2019_web.pdf