Onko ekologisuus brändillä markkinointi eettistä?

Markkinoinnin vaikutus kuluttajien mielikuviin on suurempi, kuin moni osaa kuvitellakaan. Huomaamattamme pienetkin asiat johdattavat meidän ostopäätöksemme tekoa ja joskus haluamattamme väärään suuntaan.

Lukiessani kirjaa kestävästä markkinoinnista, koin valaistuksen siitä, kuinka suurin osa ihmisistä ostaa asioita sen antaman mielikuvan vuoksi, tutkimatta sen enempää niiden taustaa ja todellista merkitystä.

Hyvänä esimerkkinä voimme ottaa nyt valtamediassa villitsevän ekologisuusvimman. Voin myöntää, että olen itsekin syyllistynyt tämän pauloihin ja katsonut läpi sormien tuotteita vain yhden sanan tähden. Nämä sanat voivat viitata moneen asiayhteyteen, oli se sitten ekologisuus, suomalaisuus, luomu tai vegaaninen.

Henkilön, joka nyky-yhteiskunnassa haluaa oikeasti vaikuttaa planeettaamme ja toteuttaa ekologista elämäntapaa, täytyy olla varuillaan. Sillä monet brändit ovat ottaneet juuri edellä mainitut sanat osaksi markkinointiaan ja johtaa brändäystä näiden avulla.

Otetaan pari esimerkkiä. Design from Finland, kuulostaa mahtavalta! Kuitenkin vain murto-osa Desing from Finland tittelin omaavista tuotteista on oikeasti tuotettu Suomessa.

Marimekko. Monen nuoren aikuisen nimikkovaatemerkki, joka voidaan nähdä monen päällä ”kuvaamassa” heidän arvojansa, jotka ovat ”suomalaisuus” ja tätä kautta ”ekologisuus”. Tosin, olitteko tietoisia siitä, että vain Marimekon kankaiden kuvioinnit suunnitellaan suomessa, mutta muu tuotanto sijoittuu muualle Eurooppaan ja Aasiaan, missä lopulta vaatteet tuotetaan ja toimitetaan kauppoihin.

Organic shop. Sana Organic luo meille automaattisen kuvan ekologisuudesta. Kumminkin esimerkiksi Organic shopin tuottama Avokado ja Hunaja -shampoo, ei lopulta ole niin ekologinen, kuin olisimme ensimmäiseksi ajatelleet. Jos katsomme asiaa syvemmin, voimme todeta, että avokadot kasvavat Keski-Amerikassa. Tämä fakta avaa aivan uuden näkökulman katsoa tuotetta.

Moni orgaaninen tuote tarkemmin katsottuna sisältää palmuöljyä, jonka tuotanto tuhoaa valtavia määriä sademetsää vuosittain.

Ekologinen ruokapöytä, joka on tehty kierrätysmateriaalista ja kuljetettu Aasiasta vai suomalaisesta männystä tehty ja Suomessa tuotettu?

Tämä listaus voisi jatkua loputtomiin. Elämme maailmassa, jossa brändien markkinointi on myynnin A ja O. On ihailtavaa, että ihmiskunta on ottanut suuren askeleen kohti ekologisuutta ja muuttanut omia tottumuksiaan. Mutta on myös tärkeää osata luoda oma mielipide ja syventyä asioiden taustoihin. Niin kuin uutisia lukiessa, ei tule uskoa kaikkea, vaan ottaa selvää ja omata medialukutaidon. Tällainen metodi tulee meidänkin kehittää, jotta voimme saada sen, mitä luulimme ostavamme.

Voimme kuitenkin todeta, että syy miksi Marimekko ja muut suomalaiset design brändit ulkoistavat tuotannon muualle, on ilmiselvä.

Jotta voisimme muuttaa ihmisten omia tottumuksia ja mahdollistaa se heille, tulisi Suomen ja maailman markkinoinnin ja tuotannon muuttua. Tulisi kotimaisuuden merkitä enemmän meille.

Suomessa tuottaminen on todella kallista brändeille ja asiakaskunta on tästä syystä pieni. Tämän takia suurin osa meistä silti valitsee sen halvemman ja ei niin ekologisen tuotteen kaupan hyllyltä. Siksi H&M ja Zara ovat valtaosan valitsema kohde ostoksilla köydessä. Ja siksi moni taho alistuu käyttämään markkinoinnissa sanojen luomia mielikuvia.

”Kaikki mitä sanoin oli totta, jätin vain asioita mainitsematta.”