Tiimiroolitestit työkaluna

Hyödynnetäänkö teidän työyhteisössä tiimiroolitestejä? Tai oleellisempi kysymys on, keskustellaanko tiimissänne tiimiläisten rooleista ja siitä, miten ne itselle ja muille tiimissä näyttäytyvät?

Tiedän, että tiimirooli- ja persoonallisuustestit herättävät näkemyksiä puolesta ja vastaan. En itsekään ole niiden fani ja suhtaudun niihin varauksella. Ymmärrän kuitenkin, että niistä voi olla apua oman ja toisten toiminnan ymmärtämiseen. Jos testien tuloksia osataan tarkastella rehellisesti todellisuuteen peilaten, voi niistä olla hyötyä esimerkiksi tiimin yhteistyön kehittämiseen. Pelkkä testin tekeminen voi olla jollekin silmiä avaavaa. Kysymykset voivat auttaa tarkastelemaan omaa toimintaa laajemmin kuin aikaisemmin tai niiden avulla voi löytää joitakin vahvuuksia itsestä, joita ei ole ennen tajunnut tietoisesti hyödyntää. 

Toisaalta testien tekeminen turhauttaa, koska ne usein pakottavat laittamaan ihmisen johonkin muottiin tai tarkastelemaan henkilöä rajatusti. Ja onhan se ymmärrettävää, että testin tarkoitus on selkeyttää ja siksi kärjistetyt vastaukset toimivat paremmin. Vastauksia annettaessa on myös vaikeaa tietää, mistä kulmasta itseään katsoo. Tietynlaisissa tilanteissa käyttäydyn tietyllä tapaa ja toisenlaisissa tilanteissa tai tiimeissä toisella tapaa. Ja mistä se vaihtelu sitten kertoo? Välillä saattaa myös olla hankalaa vastata rehellisesti niin, miten oikeasti toimii tai ajattelee, eikä niin, miten haluaisi oman käyttäytymisen olevan. 

Proakatemialla on tapana hyödyntää Belbinin tiimiroolitestiä. Teimme Apajassa Belbinin testin nyt uudelleen. Kävimme tiimiraporttia ja tuloksista syntyneitä ajatuksia läpi pajassa. Kävi ilmi, että jotkut ovat kokeneet rankaksi olla aina tietyssä roolissa. Pohdin, liittyykö näiden henkilöiden kokemukseen ajatus siitä, että heidän on täytynyt olla tietynlaisia, koska oma rooli on korvaamaton eikä hommat hoidu, jos he eivät toimi tietyllä tavalla. Uskon, että omaan rooliin ja tapaan olla tiimille hyödyksi voi jokainen itse vaikuttaa. Jos rooli tuntuu rankalta, on siihen voitava reagoida. Tai jos tiimissä on läsnä aito huoli siitä, ettei vastuu jakaudu tasaisesti tai että liian paljon on yhden tai kahden ihmisen harteilla, on asiaan puututtava. Meidän tilanteessamme, kun tiimissä on 15 henkilöä, pitäisi kyllä löytyä henkilöitä, joiden kesken vastuu jakaa. 

Pohdin myös, miksi henkilö on aina juuri siinä roolissa, jos se tuntuu rankalta? Onko se aina edes oikeasti tarpeen tiimille? Vai onko se kuitenkin itselle helpointa ja mielekkäintä olla juuri siinä roolissa? Apajassa olisi aihetta tarkastella tarkemminkin, kuinka tiimiläisten vahvuudet näyttäytyvät muille. Saammeko jokaisen luontaisen roolin ja luontaiset vahvuudet hyödynnettyä?

Oma roolini Belbinin mukaan

Belbinin testissä hyvää on se, että siihen tulee itsearvioinnin lisäksi havainnoijien arviot. Keräsimme jokaiselle apajalaiselle vähintään kuusi havainnoija-arviointia. Omalla kohdallani oli mielenkiintoista huomata, että näen itseni melkoisen eri tavalla kuin miten tiimiläiseni minut näkevät. Olin jopa aika yllättynyt sekä itsearvioinnin tuloksesta että arviointien eroavaisuudesta. Tunnistan itseni kuitenkin tuloksista ja kävikin ilmi, että minulla jakautuu tiimiroolit joten kuten tasaisesti. En ole täysin yhtä tai kahta roolia vaan aikamoinen sekoitus kaikkia yhdeksää roolia, hahhah! No joo, oli minullakin yksi rooli selkeimpänä ja se on co-ordinator. Mutta mistä johtuu, etten ole saanut kaikkia puoliani itsestäni vielä esiin tiimissämme?

Omia vahvuuksiani on priorisointi. Koen, että minulla on kyky ymmärtää, mikä on tärkeää ja oleellista ja mikä taas ei ole. Sen ansiosta osaan halutessani selkeyttää tehtäviä ja tavoitteita. Olen myös hyvä tunnistamaan toisten osaamista ja hyödyntämään sitä. En yllättynyt, kun raportti kertoi minun soveltuvan todennäköisesti hyvin johtajan rooliin. Raportissa todettiin näin “kykysi koordinoida ja valvoa muiden työtä, ja toisaalta oman asiantuntemuksesi ylläpito ja kehittäminen kertoo johtamisen ammattitaidosta.” Mutta mielestäni hyvä oivallus oli se, että sopisin hyvin myös johtajan “neuvonantajaksi” ja olenkin itse asiassa ajatellut, että juuri sellainen olen välillä Apajassa ollutkin ja voisin edelleen olla. Raportti kertoo: “soveltuisit varmasti hyvin myös linkiksi esimiehen ja tiimin väliin, koska olet pätevä ytimekkäästi kertomaan käsityksesi tiimin työmäärästä ja edistyksestä muille oman osaamisalueesi ulkopuolella.”

Olen siis hyvä muodostamaan kokonaiskäsityksen tilanteesta, mutta se vaatii usein pienen hetken omaa rauhaa. Saatan hätääntyä, jos minulta kysytään mielipidettä tai ajatuksia jatkotoimenpiteistä yhtäkkiä. Koen myös tärkeäksi, etten kiirehdi johtopäätöksiin, sillä sitäkin välillä teen turhan hätäisesti. Ajatuksiani kannattaa ehkä hetken aikaa odottaa. 

Tunneälyni ja sosiaalisten taitojeni ansiosta olen hyvä ihmisten kanssa. Ymmärrän usein, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat tai millaiset ajatusmallit heidän toimintaansa saattavat ohjata. Sen tiedon tuominen johtajalle voi olla erittäin tärkeää. Olen huolehtiva ja palautteen mukaan myös sovitteleva. Hallitsen hyvin ajatteluun ja ihmisiin liittyviä teemoja, mutta varsinaisessa tekemisessä olen kehno. Ja se tavallaan vähän hävettää. Mieluummin delegoisin kaiken varsinaisen suorittamisen muille ja itse vain tarkkailisin ja ohjaisin, mutta ymmärrän, etten voi toimia niin. Esimerkiksi Tiimidiilin ja myyntipäivien kaltaisten tapahtumien tiimeissä minulle paras rooli voisi olla valmentava johtaja. Osaan nähdä päämäärän ja ymmärrän, mitä sen eteen on tehtävä, mutta olen itse huono ryhtymään nopeasti hommiin ja alkaa vain tekemään jotain. Osaan kannustaa ja iloita muiden vahvuuksista, haastaa, muistuttaa tavoitteesta ja tehtävänannosta ja mielestäni vaatia sopivan korkeaa lopputulosta. Mutta olen huono heittäytymään ja tuottamaan itse jotain konkreettista varsinkin paineen alla.

Tiimiroolien tunnistaminen auttaa parantamaan kommunikointia, ymmärtämään erilaisuutta ja sitä, että kaikkia rooleja tarvitaan. Tiimin tehtävänä on saada jokaisesta tiimiläisestä luontaiset vahvuudet esiin. Toki on ennen kaikkea yksilön vastuulla näyttää osaamisensa muille, mutta tiimi voi ja sen kannattaa osoittaa tukensa. Kun tiimissä ymmärretään erilaiset vahvuudet ja luontaiset tavat toimia, tehtäviä ja vastuualueita on helpompi jakaa, jolloin työskentely on tehokkaampaa.

Luontaiset roolini vahvuuksieni perusteella

Tein myös HIGH 5 TEST -testin, joka kertoo viisi roolia, joissa vahvuuteni pääsevät parhaiten esiin. Vahvimpana roolina olikin juuri valmentaja. Valmentajan roolia kuvailtiin niin, että valmentaja näkee tiimiläisten vahvuudet ja osaa haastaa ja kannustaa heitä käyttämään ja kehittämään niitä. Valmentaja pohtii tapoja tehdä työympäristöstä tiimiläisiä parhaiten tukeva, jotta heidän todellinen osaaminen pääsee esiin. 

Toisena roolina oli ajattelija, eipä ole yllätys sekään. Nautin oman mieleni aktiivisuudesta ja oivaltavista, merkityksellisistä keskusteluista. Vaikka rakastan olla ajatusteni ja aivojeni kanssa seikkailemassa, en silti ole paras keskittymään. Koska olen tottunut ajattelemaan ja pohtimaan, olen hyvä sisäistämään monimutkaistakin informaatiota ennen kommunikointia muiden kanssa. Toki sitä kommunikointiosuutta myös rakastan! Ajattelijan vahvuus on myös se, että hän osaa yksinkertaistaa ja selkeyttää asiat helposti ymmärrettävään muotoon myös muille. Tätä taitoa hyödynnän mielestäni paljon Apajassa. 

Loput kolme vahvinta rooliani ovat testin mukaan “empathizer”, optimisti ja “beliver”. Taas korostuu tunneäly ja kyky ymmärtää muita. Pidän siitä, että pystyn ymmärtämään toisten tunteita, vaikka en olisi itse samaa mieltä. Pidän myös siitä, että uskallan itse tuntea ja ajatella omalla tavallani, vaikka yleinen ajatusmaailma olisi erilainen. Olen perusluonteeltani positiivinen, mutta se ei ehkä enää aktiivisesti näy Apajassa ja olen pahoillani siitä. Koen, että ylipäätään elämässäni yksi tärkeimmistä piirteistäni on kyky innostua ja iloita pienistä kauniista ja hauskoista asioista. Positiivisuus näkyy myös kykynä motivoida muita. 

Believerin roolia oli kuvailtu niin, että hän haluaa tehdä “oikein”. Toki tämä oikea tapa on jokaiselle henkilökohtainen. Mutta tässä tarkoitetaan sitä, että believeriä ohjaa omat arvot, joista ei ole valmis tinkimään. Tunnistan itseni tästä. Omien arvojen kunnioittaminen ja tarkoituksellisuuden kaipuu tekee toiminnasta johdonmukaista ja se taas herättää muiden luottamuksen. Valitsen mielelläni minun arvoilleni sopivat henkilöt ja yritykset, joiden kanssa haluan työskennellä. Uskon, että minunlainen tapaa elää, tekee elämästä mielekästä ja siksi pidän siitä kiinni. Minulle mielekäs elämä on merkittävämpi menestyksen mittari kuin esimerkiksi raha. 

Toivottavasti sinäkin olet päässyt tutustumaan omiin erilaisiin rooleihisi omassa tiimiyrityksessä, projektitiimissä ja muualla elämässä. Oman roolin ymmärtäminen lisää itsetuntemusta ja muistuttaa siitä, että on ainutlaatuinen jäsen tiimissä. Niin kuin minunkin pohdinnasta käy ilmi, oma oleminen tiimissä on aina paljon laajempaa kuin testitulos. Testit ovat vain apuna, jotta pääsee tutkimusmatkan alkuun. On myös hyvä idea pohtia, millaisissa rooleissa on elämänsä aikana jo ollut ja miten niissä omat vahvuudet ovat näkyneet. Rooleja voi olla esimerkiksi harrastustoiminnassa, perheessä, kaveriporukoissa, koulussa ja työpaikoilla. Kannattaa myös kysyä muilta, miten heille juuri sinun vahvuudet ovat vaikkapa työyhteisössä tai sisaruksena näyttäytyneet. Omaa toimintaa ymmärtää parhaiten, kun keskustelee siitä muiden kanssa. 

Lähteet:

Belbin Team Roles

HIGH 5 TEST https://high5test.com/