Oletko keskittynyt, kun luet tätä otsikkoa? 

 Keskittyminen ei ole itsestäänselvyys. Keskittyminen vaatii keskittymistä. Pystytkö keskittymään 110% kerralla? Jos et, älä huoli, sillä tänä päivänä se on monelle erittäin vaikeaa.  

Havahduin yhtenä päivänä siihen, kuinka minulla oli televisio päällä, tietokone auki koulutehtäviä varten, facetime puhelu käynnissä ja samaa aikaa pesin pyykkiä. Huomasin, että teen 4 eri asiaa samaa aikaan ja totesin tämän olevan täysin normaalia. Olen huomannut saman kaavan päivässäni. Aamulla kouluun, koulusta töihin ja töistä nukkumaan. Mielessä pyörii kouluasiat, raha-asiat, työasiat ja huoli omasta jaksamisesta. Tajusin olevani liian väsynyt hektisyyteen, jolloin sain idean kirjoittaa esseen keskittymisestä.  

Kuuntelin Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjan nimeltä Keskittymiskyvyn elvytysopas. Kirja kertoi laajasti keskittymisestä sekä siihen liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista.  

Voidaan lähteä liikkeelle siitä, mitä keskittyminen edes on.  Keskittymiskyky on sidoksissa siihen, miten elämme ja miten käyttäydymme. Keskittymiskyky on myös vaikuttavatekijä jaksamiseen sekä palautumiseen. Keskittymisen onnistuessa ihmisen muisti ja tarkkaavaisuus toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Toisin sanoen pystymme olemaan tehokkaita. Hyvä keskittyminen mahdollistaa kognitiivisen kapasiteetin käyttöönoton paremmin. Olemme parhaimmillamme silloin, kun olemme keskittyneitä. (Huotilainen & Moisala, 2018, 00:07:40) 

Keskittymisen vihollinen on häiriötekijät. Häiriötekijöitä on monta. Pahin ja ehkä yleisin on puhelin ja muut älylaitteet. Ajatellaan monesti, että on oltava tavoitettavissa, jos tuleekin joku tärkeä puhelu. Kun tarkemmin mietitään, puhelin itsessään ei ole pahin. Äänet/ilmoitukset ovat pahin. Monissa puhelimissa äänivalinnat pystytään tekemään sen mukaan, mistä ilmoitus saapuu. Itse ainakin tunnistan heti, jos joku laittaa tekstiviestin tai snapchatin. Tällöin keskittyminen häiriintyy, sillä halutaan tietää, kuka laittoi viestiä ja mitä asiaa hänellä on.  

Toinen iso häiriötekijä on ympäristö. Monet kokevat tarvitsevansa hiljaisen ympäristön. Hiljaisessa luokkahuoneessa yksikin ääni voi viedä jonkun keskittymisen. Tämän takia monesti kuulee ihmisten hokevan “keskity vain omaan tekemiseen”. Vaikka ympäristö olisi kunnossa keskittymistä varten, seuraava keskittymisen häiriötekijä on oma olotila. Itsellä ainakin iso häiriötekijä on väsymys, josta alussa mainitsinkin. Väsyneenä on huomattavasti vaikeampi keskittyä. Tähän varmaan moni pystyy samaistumaan. Toinen olotilaan vaikuttava tekijä on nälän tunne. Huomaan, että on vaikeampi keskittyä, jos vatsa alkaa kurnimaan ja mielessä pyörii, mitä syön seuraavaksi. Mieti, kuinka oivallinen tilanne keskittymiselle olisi, kun koet olevasi virkeä, kylläinen ja olet hyvässä tilassa, jossa juuri sinun on helppo keskittyä. 

Osaatko multitaskata? Oletko viime aikoina tehnyt vähintään kahta asiaa samaan aikaan? Jos aloit nyt miettimään edelliseen kysymykseen vastausta lukiessasi tätä lausetta samanaikaisesti, suoritit multitaskaamista. Monet meistä ovat tottuneet multitasking-ilmiöön. Multitaskingilla tarkoitetaan usean asian tekemistä samanaikaisesti. Multitaskaamista on tutkittu kognitiotieteessä vuosikausia. Aivot ylikuormittuvat multitaskaamisesta, jonka takia se ei ole hyväksi meille pitkällä aikavälillä. (Huotilainen & Moisala, 2018, 01:13:40)  

Jos koet, että keskittymiskykysi tarvitsee parannusta, kokosin alle asiat, jotka kannattaa ottaa huomioon. Ensimmäisenä pidä huoli vireystilastasi. Kunnon yöunet auttavat sinua pysymään pirteänä ja tällöin jaksat keskittyä paremmin. Kannattaa ajoittaa keskittymistä vaativat tapaamiset tai luennot sellaiselle ajankohdalle, jolloin koet olevasi virkeimmilläsi. Toinen asia, joka liittyy pitkälti edelliseen, on kylläisyyden tunne. Monipuolinen aamupala auttaa sinua jaksamaan paremmin. Tällöin nälän tunne ei pääse keskeyttämään. Uskoisin, että aika monelle tulee keskittymiskyvyn rajat vastaan viimeistään siinä kohtaa, kun kokee olevansa nälkäinen tai janoinen. 

Kun fyysiset tarpeet ovat kunnossa, voimme keskittyä sisäisiin tekijöihin. Näillä tarkoitan esimerkiksi motivaatiota. Meille monelle on varmasti tuttu tunne, kun yrität pakolla tehdä jotain tehtävää mihin sinulla ei ole yhtään motivaatiota. Keskittyminen voi olla tällöin vaikeaa. On huomattavasti helpompaa tehdä töitä tai kirjoittaa esseetä, kun kokee olevansa motivoitunut. Tämä näkyy myös kädenjäljessäkin. Motivaatiota auttaa monesti flow–tila eli virtaustila. Huotilaisen ja Moisalan mukaan “flow-tila on hyvän keskittymisen ja asioiden sujumisen tila”. Flow-tilan yleensä huomaa siitä, kun on niin uppoutunut johonkin, ettei sitä halua lopettaa. Monesti töissä tai opiskellessa voi kokea flow-tilan. (Huotilainen & Moisala, 2018, 01:30:34) 

Yksi asia mikä voi myös vaikuttaa keskittymiseen on aika. Jos olet jo kauan ollut keskittyneenä, on hyvä oppia pitämään taukoja. Toki taukoa ei kannata pitää kesken flow-tilan.  Muistan ylioppilaskokeissa, kun ajatus ei enää kulkenut ja kokeen viimeiset tunnit olivat vielä edessä. Pidin useamman tauon, jolloin pyrin olla ajattelematta koetta. Oli helpompi keskeyttää ajatus, jos koin, etten ollut täysin keskittynyt. Oma vinkkini on tämä: jos et pysty 110% keskittymään tiettyyn asiaan, älä keskity ollenkaan, keskeytä keskittyminen! Tällöin sinun on helpompi aloittaa keskittyminen alusta ja näin ollen säästät myös aikaa.  

Toivottavasti pystyin avaamaan jotain uusia ajatuksia. Kannattaa pysähtyä miettimään miten juuri sinä keskityt ja miten pystyt keskittymään. Välillä on nimittäin vaikeaa keskittyä ihan vain kuuntelemaan. Vahva suositus Keskittymiskyvyn elvytysopas- kirjalle varsinkin, jos haluat syventyä keskittymisen saloihin. 

 Ei muuta, kun lukemaan keskittyneesti! 

Lähteet 

Huotilainen M & Moisala M. 2018, Keskittymiskyvyn elvytysopas. Äänikirja. Jyväskylä. Tuuma-kustannus. Viitattu 15.9. Vaatii käyttöoikeuden. 

https://www.storytel.com/fi/fi/books/keskittymiskyvyn-elvytysopas-435375