Pari viikkoa takaperin tein Mensan nettitestin pitkästä aikaa älykkyysosamääräni määrittämiseksi. Tulosta en tässä kerro, mutta joka tapauksessa tulos oli muutaman pisteen korkeampi, kuin pari vuotta takaperin, ja tietenkin itselle positiivinen yllätys. Tämä sai minut miettimään: mitä on älykkyys? Päässäni pyöri erilaisia ajatuksia älykkyydestä, sen mittaamisesta ja määritelmästä. Heijastelin ajatuksiani omaan kokemukseeni omasta älykkyydestäni ja muiden ihmisten älykkyydestä. Esimerkiksi ymmärsin loogisen älykkyyden korreloituvan pulmanratkaisuun muun muassa pakohuonepeleissä. Oxfordin englanninkielinen sanakirja määrittelee älykkyyden kykynä hankkia ja soveltaa tietoja sekä taitoja. (Oxford dictionaries) Kun kyseistä lausetta hieman pohtii ja pureskelee, voi ymmärtää sen olennaisimman pointin: tietojen sekä taitojen hankkiminen ja soveltaminen. Ja kyseinen kyky ei ole uniikki vain ihmiselle.

Moni varmasti tietää, että korpit ovat todella älykkäitä lintuja. Joshua Klein esittelee TED -puheenvuorossaan pari hyvää esimerkkiä korppien älykkyydestä. Ensimmäisessä esimerkissä korppi yrittää saada putkilosta ongittua palan lihaa käyttäen rautalankaa. Kyseinen korppi sitten tajuaa taittaa rautalankaa muodstaen koukun, jolla lintu sitten onnistuukin onkimaan lihanpalan. Toinen esimerkki on Kleinin oma projekti, missä hän rakensi korpeille pähkinäautomaatin ja koulutti korpit käyttämään sitä. Automaatti toimii niinkin yksinkertaisesti, että syöttämällä kolikon saa pähkinän. Korpit koulutettiin neljän vaiheen kautta hyödyntämään kolikoita, jotta saisivat pähkinöitä. Molemmat näistä tapauksista ovat erinomaisia esimerkkejä tietojen ja taitojen soveltamisesta sekä hankkimisesta. Eli lyhyesti pääteltynä voimme todeta korppien ilmentävän älykkyyttä. (TED, 3/2008, Joshua Klein)

Älykkyyttä perinteisesti mitataan ÄO-testillä. Testi onkin saanut tiedemaailmassa laajan hyväksynnän älykkyyden mittarina. ÄO-testien pisteytys perustuu siihen, että mahdollisimman moni ihminen tekee testin ja älykkyysosamäärä voidaan jakaa gaussin-käyrälle. Normaalijakauman keskiarvona toimii 100, eli yleisin ÄÖ-tulos on 100. Yleinen käytetty keskihajonta on 15. (Mensa, älykkyystestaus) Mensan jäsenyys vaatiikin, että on älykkäämpi kuin 98% väestöstä, eli keskihajonnalla 15 tuloksen tulee olla yli 130. (Mensa, Liity jäseneksi) Testauksessa keskitytään yleiseen älykkyystekijään, eli tuttavallisemmin G-tekijään. (Mensa, älykkyystestaus) Yleisälykkyyteen vaikuttaa moni asia, joista suurin vaikutus on kuitenkin perintötekijöillä. Perintötekijöiden vaikutus on suurinpiirtein 40-80 %. Loppuosa yleisälykkyydestä taasen tulee pääsääntöisesti kasvatuksesta ja ympäristöstä. (Mensa, Älykkyys-UKK) Eli jos lapsi on luontaisesti perimältään todella älykäs, voi hän silti menestyä lähtökohtaansa huonommin testeissä. Tällöin suurimpana syynä todennäköisesti on lapsen kasvuympäristö.

Mutta onko ÄO-testi pätevä mittari kaikelle älykkyydelle? Arvostelijoiden mielestä ei. Amerikkalainen psykologi, Howard Gardner, ihmetteli ÄO-testejä ja mitä ne mittaavat. Pääsääntöisesti ÄO-testit testaavat enimmäkseen yksilön spatiaalisia, matemaattisia ja verbaalisia kykyjä. Gardner kehittikin moniälykkyysteorian, missä älykkyys nähdään g-tekijän sijaan kahdeksana erilaisena tyyppinä. Gardnerin teorian perusteella voi olla silti älykäs, vaikka ei saisi korkeaa tulosta ÄO-testistä. Teorian pohjalta vain kolme älykkyystyyppiä olisivat testattavissa ÄO-testillä. Gardnerin esittelemät älykkyystyypit ovat seuraavat:

• Kielellinen älykkyys
  • Älykkyys ilmenee puheessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa.
• Loogis-matemaattinen älykkyys
  • Pulmanratkonta ja matemaattiset tehtävät luonnollisia vahvuuksia. Järkeilyn kautta vastauksia.
• Avaruudellinen älykkyys
  • Kykyä hahmottaa helposti tiloja ja muotoja. Esimerkiksi kartan luku tulee luonnostaan.
• Musiikillinen älykkyys
  • Rytmi on niin sanotusti veressä. Paljon samoja piirteitä kuin loogis-matemaattisessa älykkyydessä, mutta fokus tietenkin musiikissa.
• Kinesteettinen älykkyys
  • Korkea koordinaatiokyky ja hyvä kehonhallinta. Tanssijoille ja urheilijoille tyypillistä.
• Intrapsyykkinen älykkyys
  • Oman itsen tunteminen. Tunnistaa omat tunteet, kyvyt, puutteet, ajatukset ja motiivit.
• Interpsyykkinen älykkyys
  • Toisten ihmisten ja heidän tunteiden ymmärtäminen. Vastaava kuin intrapsyykkinen, mutta muihin ihmisiin kohdistunut.
• Naturalistinen älykkyys
  • Luonnollinen kyky ymmärtää ja tuntea luontoa. Tunnistaa helposti erilaiset kasvit, eläimet jne.

(Edutopia, 20.7.2016)

Moniälykkyysteoria on sanojensa mukaisesti teoria, aivan kuten g-tekijään perustuva älykkyysteoria. Gardnerin näkemykset jakavat mielipiteitä yhtälailla. Moni Gardnerin esittelemä älykkyystyyppi vaatii muitakin kykyjä kuin vain kognitiivisia kykyjä.  Suomen mensan mukaan älykkyyslajeja voisi ennemminkin kutsua lahjakkuuden lajeiksi. (Mensa, älykkyys-UKK) Esimerkiksi musiikillinen älykkyys tai kinesteettin älykkyys ovat molemmat enemmänkin lahjakkuuksia, kuin omia älykkyyden lajeja.

Kuitenkin kaikki Gardnerin esittelemät älykkyyden tyypit vastaavat älykkyyden kirjaimellista määritelmää. Kaikissa niistä täytyy hankkia ja soveltaa erilaisia tietoja ja taitoja. Älykkyyden tulkinnalle on siis erilaisia koulukuntia, jotka eivät täysin näe yksi yhteen asiasta. Koska yhtenäistä absoluuttiseksi faktaksi olevaa tietoa ei ole, niin jokainen pystyy itse päättämään minkä kokee älykkyydeksi. Toiset voivat kokea lahjakkuudet älykkyydeksi ja toiset eivät. Tiettyjä kognitiivisia kykyjä pystyy jokainen kehittämään eli omaa lahjakkuuttaan, mutta g-tekijää emme voi enää normaali tilanteessa aikuisiällä kehittää. (Mensa, Älykkyys-UKK) G-tekijän mittauksessa voidaan huomata yhteys aivojen kokoon sekä hermosolujen johtamisnopeuteen. (Mensa, Mitä on älykkyys?)

Mitä iloa sitten älykkyydestä on? Useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyksiä korkealle älykkyydelle ja todennäköisyydelle menestyä myöhemmin elämässä. Professori David Z. Hambrickin ja Elizabeth J. Meinzin mukaan korkea älykkyys antaa suuren etulyöntiaseman kilpailussa menestyksestä. Heidän tutkimuksessa seurattiin yli 2000 ihmistä, joiden SAT-testien tulokset kuuluvat parhaaseen yhteen prosenttiin. SAT-testien tulokset korreloivat vahvasti älykkyysosamäärän kanssa. Tutkimuksessa todettiin, että älykkäimmät menestyivät 3-5 kertaa todennäköisemmin elämässä. Tämähän ei tarkoita, että loput 99% väestöstä ei menesty, vaan todennäköisyys menestyä on statistisesti vain alhaisempi. Tätä voisin luonnehtia ra’aksi peliksi. (Talouselämä, 21.11.2011)

Kehotan kaikkia tekemään edes Mensan nettitestin, jotta voit saada jotain kuvaa omasta g-tekijästäsi. Kaikki eivät voi olla tyytyväisiä omaan tulokseen, mutta monet kuitenkin voivat saada positiivisen yllätyksen tuloksista. Suosittelen uteliaisuuta omaan älykkyyten ja vähän siihen miten asiat omassa päässä edes toimii. Oman älykkyyden mittaamisella ja ymmärtämisellä pääsee aina lähemmäksi kokonaisvaltaista ymmärrystä itsestä. Mikäli ÄO-testin tulos aiheuttaa pettymyksen, niin pohdi ja tutkaile millä tavalla olet sitten älykäs. Kaikki eivät olet spatiaalisesti, matemaattisesti tai verbaalisesti älykkäitä. Löydä sitten oma älykkyytesi ja millä tavalla kukoistat enemmän kuin kukaan lähipiirissäsi.

Lähteet:

Mensa. Älykkyys-UKK. https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=143

Mensa. Älykkyystestaus. https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=13

Mensa. Mitä on älykkyys?. https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12

Edutopia. Multiple Intelligences: What Does the Research say. Päivitetty 20.7.2016. https://www.edutopia.org/multiple-intelligences-research

Talouselämä. Tässä on masentava uutinen menestymisestä 99,9 prosentille ihmisistä. 21.11.2011. https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-on-masentava-uutinen-menestymisesta-99-9-prosentille-ihmisista/a4bd37e3-91e9-3828-8c4c-8d73ca7ccec7

TED. Joshua Klein. A Thought Experiment on the Intelligence of Crows. 3/2008. https://www.ted.com/talks/joshua_klein_on_the_intelligence_of_crows#t-179455

Oxford dictionaries. Definition, Intelligence. https://en.oxforddictionaries.com/definition/intelligence