Tampere
29 May, Wednesday
25° C

Proakatemian esseepankki

Nollahukka – kuluttamisen uusi aikakausi



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Jakamistalous
Harmaala, M-M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, P.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Elämme tänä päivänä kulutuskierteessä, jossa talous tuottaa meille jatkuvasti lisää kulutustavaraa ja kuluttaa maailmamme luonnonvaroja, joita on vain rajallinen määrä. Meidän tulisikin ajatella hyvinvointiamme uudestaan niin, että se perustuisi kiertotalouteen vain luonnonvarojen tuhlaamisen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen sijaan. Kiertotaloudessa hyödynnetään olemassa olevien tuotteiden materiaalia ja arvoa niin pitkään kuin pystytään eikä jatkuvasti tuoteta uutta tavaraa. Kulutus on enemmänkin palveluiden käyttämistä omistamisen sijaan. (Sitra ja Deloitte. 2022.)

Tämän vuoden Tiimidiilin haaste oli ajankohtainen, sillä kaksiosaisena toimeksiantona oli: Miten teemme Proakatemiasta nollahukka yhteisön? Miten teemme tiimistämme nollahukka tiimin? Lähdimme tiiminä purkamaan haastetta määrittelemällä ensin, mitä zero waste eli nollahukka tarkoittaa ja tulimme lopputulokseen, että zero waste on ajattelumalli, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Tarkoitus ei ole vain lisätä kierrätystä vaan minimoida jätteen määrä. Jäte tarkoittaa kaikkea, mitä ei voida kierrättää ja päätyy lopulta poltettavaksi – siis sekajätettä ja energiajätettä. (Zero Waste Finland. N.d.)

Nollahukka ajattelutapana

Zero waste eli nollahukka ajattelutavassa pätee viiden K:n sääntö, joka on mukaillen suomennettu Bea Johnsonin viidestä R:stä. (Zero Waste Finland. N.d.)

  1. Kieltäydy – Kieltäytyminen kannustaa kysymään itseltään, tarvitsenko minä tätä, jolloin vältetään jäte jo ennen kuin se syntyy. Kieltäytyminen koskee etenkin kertakäyttöisiä tuotteita ja turhia hankintoja. Moni aloittaa vaihtamalla muovikassit kestokasseihin ja muovipullot lasisisiin tai metallisiin. Käytätkö sinä jo kesto- tai kangaskassia?
  2. Karsi – Jos et voi olla kuluttamatta uutta, kannattaa karsia. Karsintaa voi tehdä myös kotona tai työpaikalta löytyville tarpeettomille tavaroille myymällä tai lahjoittamalla ne, jolloin kierrättämällä vapautuu tilaa ja voi saada muutaman euronkin.
  3. Käytä uudelleen (ja korjaa) – Kun turhat on karsittu, kannattaa pyrkiä uusiokäyttöön, jolloin tavaroiden elinikä voi pidentyä yllättävänkin paljon. Myös esim. kertakäyttöastiat ja vanulaput kannattaa vaihtaa kestovaihtoehtoihin, kuten omaan eväsrasiaan ja kestovanulappuihin.
  4. Kierrätä – Nykyisen kierrätyskeskeisen ajattelumallin sijaan zero wastessa vasta kieltäytymisen, karsimisen ja uudelleenkäyttämisen jälkeen tulee kierrättämisen vuoro.
  5. Kompostoi – Kaikki muu olisi tarkoitus kompostoida, jolloin kompostista saatua multaa voi käyttää omassa puutarhassa tai vaikka huonekasveihin, ja näin ravinteet palaavat takaisin kiertokulkuun.

Yleisesti ajateltuna nollahukassa tavoitteena on nimenomaan yksinkertaistaa elämää ja säästää aikaa – tarkoitus ei ole luopua asioista, jotka ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä, vaan käyttää ne loppuun asti. Mietimme, miten Proakatemialla herätään ajatukseen, että jätettä tulisi vähemmän yhteisötasolla? Miten tiimit saadaan motivoitumaan? (Zero Waste Finland. N.d.)

Mietimme alkuun, mitä Proakatemian tiloissa kulutamme eniten ja tulimme tulokseen: kahvi. Mieleen juolahtivat bulkkitilaukset ja laajensimme ajatusta koko Finlaysonin alueelle. Kuvaan astuivat myös Proakatemian oma kirpputori ja lainauspiste. Puhuimme myös zero waste diplomista esim. yhdessä Zero Waste Finlandin kanssa, mutta koska ideoita alkoi jo tässä vaiheessa olla paljon, oli pakko karsia ja miettiä, mikä toisi kokonaisvaltaisempaa muutosta useammalla osa-alueella.

Keksimme, että kilpailut motivoivat, mutta niistä pitäisi saada jatkuva tapa. Vähän niin kuin kuukauden essee. Mikä tiimi tekee kuukauden zero waste teon? Waure päätti antaa ensimmäisenä haasteen, mikä tiimi saa omat roskansa mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan viikon aikana. Ajatuksena, että yksi astia, jota ei viikon aikana tyhjennetä konkretisoi jätteen määrän sekä herättää muuttamaan omia toimintatapoja. Pieni tila taas vaikuttaa siihen, kuinka usein roskiksia tyhjennetään, joka puolestaan vaikuttaa jätteen kuljetukseen ja siten saastuttamiseen. Pyritään tekemään kestävämpiä valintoja, joista ei synny jätettä. Kilpailujen tavoitteena kokonaisvaltaisemmin on motivoida yhteisön jäsenet osaksi zero waste ajatusmallia.  Esimerkkitehtäviä jatkoa ajatellen – zero waste/kiertotalous pajojen järjestäminen, kirppis/kierrätyspiste, logistiikan organisointi, kahvit & maidot bulkkitilauksina, roskienkeruutalkoot, omat eväsrasiat, ei pulloja päivä jne.

Rakenteita muutetaan ja ihmisiä motivoidaan, kun jokainen pääsee osallistumaan. Jokainen tiimi osallistuu haasteeseen ja jokainen tiimi pääsee vuorollaan ideoimaan kilpailun kulun. Erilaiset haasteet avaavat ajattelua kestävän kehityksen moninaisuudesta ja kiertotalouden haasteista.

Tavoitteita jatkoon:

  • Proakatemia toimii vahvassa yhteistyössä keskenään jätteiden lajittelun, tilausten ja toimitusten osalta
  • Tuotteet ja palvelut suunnitellaan lähtökohtaisesti ekologisesti
  • Kannustetaan vähempään kuluttamiseen ja jaetaan vinkkejä yhdessä
  • Jaetaan jokaiselle alueen yritykselle tietoutta ja apua, kuinka alueesta saadaan kestävämpi, järjestetään pajoja, verkostoidutaan
  • Vaikutetaan asenteisiin levittämällä tietoisuutta
  • Haastetaan projekteihin mukaan muita tiimiläisiä, tiimiyrityksiä jne.
  • Lisätään yhteistyötä̈ eri tahojen kanssa
  • Keväällä ja syksyllä yhteislahjoitus kestävän kehityksen tukemiseen tiimeiltä (esim. puun istutus)

Kiertotalous tiimiyritysten voimana

Kiertotalous avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille, jotka osaavat suunnitella tuotannon ja kulutuksen tehokkaasti etukäteen. Aluksi yrityksen täytyy suunnitella, mitkä raaka-aineet valitaan tuotantoon ja miten niitä käytetään. Onko tuotannossa mahdollista hyödyntää kierrätysmateriaalia? Tärkeää on pohtia etukäteen myös, kuinka valmiit tuotteet päätyvät asiakkaalle.

Sitra (2022) on laatinut viisi kiertotalouden liiketoimintamallia:

  1. Tuote-elinkaaren pidentäminen
  2. Tuote palveluna
  3. Jakamisalustat
  4. Uusiutuvuus
  5. Resurssitehokkuus & kierrätys

Meidän tulisi yhdessä pienyrityksinä miettiä, miten minimoida pakkausjätteet suojaamalla tuotetta kuitenkin mahdollisimman hyvin. Kuinka järjestämme logistiikan tehokkaalla tavalla? Lisäksi myös itse tuotteen käyttämisen tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja vähäpäästöistä. Tavarat tulee suunnitella siten, että niitä on mahdollista huoltaa, korjata ja päivittää. Pitkäikäisiä tuotteilla voi olla useita käyttäjiä niiden elinkaaren aikana. Myös loppuun kulutetun tavaran kierrätysmahdollisuudet tulisi suunnitella etukäteen. Kuka materiaalin kierrättää? Entä miten raaka-aineet saadaan takaisin kiertoon ja miten materiaaleista voidaan valmistaa uusia tuotteita?

Sitran mukaan siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Kiertotaloudessa tuotannosta pyritään tekemään jätteetöntä ja saastuttamatonta, niin että valmistamamme hyödykkeet on suunniteltu tuotettavaksi yhä uudelleen ja uudelleen. Materiaalien tuhoamisen sijaan niistä syntyy siis yhä uusia tuotteita. (Harmaala, M-M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, P. 2017.)

Jakamistalous vs. kiertotalous

Jakamistalous yhdistetään usein kiertotalouteen. Vaikka kiertotaloudella on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet, se kytkeytyy vahvasti muun muassa talouskasvun mahdollisuuksiin, työpaikkojen luomiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä yksityiseen kulutukseen ja julkisiin hankintoihin. Myös jakamistalous sisältää elementtejä kiertotaloudesta, kuten pyrkimys kierrättää ja uusiokäyttää tuotteita sekä käyttöiän pidentäminen (Harmaala, M-M., Toivola, T. ym. 2017).

Jakamistalous taas on pääosin tietoverkon palvelu- ja yhteisöalustojen välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa muodostuu taloudellista arvoa, kuten esimerkiksi Facebookin Ostetaan/myydään/annetaan ryhmät tai taloyhtiön yhteiskäyttöautot. Sen ydinajatuksia ovat vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, omistajuudesta käyttöoikeuksiin siirtyminen sekä vertaistoiminta ja -tuotanto. Keskeisintä on siirtyminen uuden tavaran tuottamisesta, myymisestä ja omistamisesta talouteen, joka painottaa tavaran lainaamista, vaihtamista, vuokraamista, kierrätystä ja yhteiskäyttöä. Jakamistalouden taustalla on ajatus kuluttajista aktiivisina kansalaisina, jotka luovat ja jakavat palveluja ja hyödykkeitä toistensa kanssa. (Harmaala, M-M., Toivola, T. ym. 2017).

Mitä valintoja voimme tehdä omassa arjessamme?

Voisimmeko vaihtaa muovikassit kestävämpiin vaihtoehtoihin, kuten kangaskasseihin? Kyllä. Entä pyrkiä siihen, että ostamaisimme vaatteet lähtökohtaisesti kirpputoreilta, käytettyinä ja mikäli tarvitsemme uutta, pyrkiä siihen, että laatu on priimaa ja siten kestää pitempään? Saisiko esimerkiksi kertakäyttöiset juhlavaatteet, kuten kaason mekon vuokrattua? Varmasti. Pitäisikö rikki mennyt tavara sittenkin korjauttaa eikä ostaa uutta? Kyllä. Voisiko kännykänkin vuokrata, jolloin sen raaka-aineet menisivät paremmin kiertoon? Ehkä, ehkä ei. Pitäisi alkaa kiinnittämään myös enemmän huomiota siihen, kuinka syödään ilmastoystävällisesti ja miten voimme omalta osaltamme vähentää ruokahävikkiä. Kaikki lähtee kuitenkin pienistä valinnoista.

Kiertotaloudessa käytämme raaka-aineita tehokkaasti, eli pidämme luonnonvarat mahdollisimman pitkään talouden kierrossa. Kiertotalous ehkäisee luonnonvarojen ylikulutusta ja hillitsee ilmastonmuutosta. Meistä jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan omaan ja ympäristön hyvinvointiin. Minkälaisia kiertotalouden valintoja sinä voisit tehdä? (Välimäki, M. 2022.)

Lähteet

Harmaala, M-M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, P. 2017. Alma Talent Oy ja tekijät. E-kirja.

Sitra ja Deloitte. 09.02.2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Luettu 24.4.2022.

https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/

Välimäki, M. 2.01.2022. Kiertotaloudessa ei tuhlata. Luettu 25.4.2022.

https://selkosanomat.fi/arki/kiertotaloudessa-ei-tuhlata/

Zero Waste Finland. Mitä on zero waste? Luettu 24.2.2022.

https://zwf.fi/mita-on-zero-waste/

Kommentoi