Muutos on varmasti yksi trendisana tällä vuosikymmenellä. Jokainen asia muuttuu, kaikki haluavat muuttua ja jopa ei-toivottuja muutoksia tulee päivittäin. Korona-aika näytti meille yllättävien muutosten ajan ja sen, kuinka muutoksiin on vain mukauduttava, vaikka niitä muutoksia ei itse ole toivonut ja halunnutkaan. Maailman jatkuva muuttuminen niin digitalisaation kuin muidenkin alati kehittyvien asioiden kohdalla, on näyttänyt sen, että muutoksia tulee olemaan paljon enemmän ja ne vaativat valmiuksia kaikilta toimia sopeutuvaisemmin. Muutos on tällä hetkellä keskeinen osa nykypäivän elämäämme ja muutoskyvykkyyttä vaaditaan jopa työpaikkailmoituksissa. Tämä essee käsitteleekin muuttumiskyvyn teemaa ja kuinka voimme auttaa toisiamme olemaan muuttumiskykyisempiä.

Mitä on muuttumiskyky?

Muuttumiskyky sanana kuulostaa ensin siltä, että kuinka nopeasti pystyt muuttamaan luonteenpiirteitäsi ja itseäsi eri ihmisten seurassa ja eri ympäristöissä. Suurosen (Savonian ammattikorkeakoulu 2022) mukaan Kvist & Kilpiä (2006) toteavat, että muuttumiskyvyssä on kyse siitä, että kuinka helposti ihminen kykenee sopeutumaan vastoinkäymisiin ja muutoksiin. Muuttumiskykyisellä ihmisellä on taito toipua nopeasti ympäristöön tai työhönsä liittyvistä muuttumisen aiheuttamista pettymyksistä.

Muuttumiskykyiselle ihmiselle on luontaista nähdä ongelmat ja haasteet mahdollisuuksina. Muuttumiskykyyn olennaisena asiana liittyy myös virheistä ja epäonnistumisista oppiminen. Epäonnistumiset nähdään useimmiten mahdollisuutena oppia ja kehittyä. (Kvist & Kilpilää mukaillen, Suuronen 2022.)

Muuttumiskykyisellä ihmisellä on myös vahva resilienssi eli palautumiskyky. Resilienssi on psyykkinen omaisuus, jota kaikilla ihmisillä on eri verran. Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Se auttaa selviytymään, joustamaan ja palautumaan haasteista sekä vaikeista tilanteista ja tukee uudelleen orientoitumista muutoksissa. (Mieli Ry 2021.)

Erilaiset ihmistyypit muutoksessa

Niin kuin yleisesti elämässä ja kaikissa asioissa olemme erilaisia, koemme asioita eri tavalla ja reagoimme muutoksiin huomattavasti eri näkökulmista. Yleisesti ihmisten laittaminen tiettyihin lokeroihin on mielestäni hieman rajoittavaa sekä voi aiheuttaa jaottelullaan erimielisyyksiä. Kumminkin Helka Pirisen (2014) kirjan Esimies muutoksen johtajana mukaan ihmiset voidaan jaotella kieltäjiin, epäileviin, passiivisiin, osallistaviin, innostuneisiin ja haastajiin. En usko, että menemme kaikki johonkin tiettyyn lokeroon, mutta nämä jaottelut kumminkin tuovat hieman raameja erilaisille käyttäytymismalleille ja uskon, että jokaisen on helppo samaistua johonkin yhteen rooliin.

Kieltäjä

Kieltäjälle muutos on henkilökohtainen uhka ja hän vastustaakin muutosta. Kieltäjä saattaa toimia avoimesti tai piilossa ja kieltäminen saattaa tapahtua alitajunnassa. Kieltäjälle olisi tärkeää antaa mahdollisuus kertoa näkemyksistään ja perusteluista niille. (Pirinen 2014.)

Epäilevä

Epäilevälle luontaista on kokea pelkoa sekä epävarmuutta muutoksesta. Hän uskoo, että muutoksesta ei kerrota koko totuutta ja että se tulee tuomaan negatiivisia asioita. Kyseiselle henkilölle tulisi esittää tosiasiat suoraan ja kertoa tavoitteista mitä muutoksella haetaan. (Pirinen 2014.)

Passiivinen

Passiivinen pysyy muutoksen ulkopuolella eikä hänellä ole tahtoa muuttua. Passiivinen henkilö ei näe muutoksessa mitään hyötyä tai mielenkiintoista. Passiiviselle henkilölle tulisi keksiä jotain tekemistä, jotta hän aktivoituisi muutoksen suhteen. (Pirinen 2014.)

Osallistuva

Osallistuva henkilö haluaa osallistua ja vaikuttaa muutoksen suunnitteluun sekä sen toteuttamiseen. Hänelle tärkeä rooli muutoksessa on sen puolesta puhuminen sekä muiden tukeminen muutoksessa. (Pirinen 2014.)

Innostunut

Innostunut henkilö näkee muutoksen positiivisena asiana ja hän haluaa uudistua jatkuvasti ja uudistaa yritystä. Luontaista hänelle on toimia muutoksen käytännön toteuttajana. Innostunutta henkilöä pitää auttaa kohdistamaan energiansa oikeisiin asioihin. (Pirinen 2014.)

Haastaja

Haastaja haastaa yleensä muutoksen tarpeellisuudesta, sen tavoitteista sekä hyödyistä. Hän nostaa asiat esille, mutta häneltä löytyy myös ratkaisukeskeinen asenne muutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Haastajalle kannattaa antaa tehtäviä, joihin hän pääsee keksimään ratkaisuja. (Pirinen 2014.)

Mikä tekee meistä muuttumiskykyisiä?

Tutkin omaa Belbinin tiimirooliraporttiani sekä Pirisen esittämiä erilaisia rooleja ja totesin samaistuvani parhaiten osallistuvan henkilön rooliin muutoksen osalta. Minulle on luontaista sopeutua uusiin tilanteisiin sekä ympäristöihin. Pidän haasteista, joita muutos tuo tullessaan ja siitä, kuinka niitä pääsee ratkaisemaan. Belbinin mukaan paras ala minulle olisi sellainen, jossa tehtäviini kuuluisi erilaisten mahdollisuuksien tutkiminen ja uusien tilaisuuksien hyödyntäminen. Belbinin mukaan minulle luontaista on pysyä muutoksen ytimessä.

Pohdin, oman kokemukseni ja muuttumiskyvykkyyteni kautta sitä, että mikä saa ihmisestä muuttumiskykyisen. Mikä on se asia, joka saa suhtautumaan muutoksiin positiivisesti eikä lamaannu niistä? Mieli Ry (2021) mukaan resilienssiä eli palautumiskykyä rakentaa samat suoja- ja riskitekijät, jotka myös rakentavat mielenterveyttä. Aloinkin pohtimaan muuttumiskykyä ja resilienssiä suojatekijöiden avulla, jotka vahvistavat myös mielenterveyttämme.

Muutama mielenterveyttä suojaava tekijä, jotka voi yhdistää muuttumiskyvykkyyteen, ovat sisäisistä tekijöistä ristiriitojen käsittelytaidot, ongelmanratkaisutaidot, sosiaalinen tuki sekä mahdollisuus toteuttaa. Ulkoisista mielenterveyttä suojaavista tekijöistä muuttumiskykyyn voisi yhdistää työyhteisön tuen, kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuudet. (Mieli Ry 2021.)

Ihmisen kyky selviytyä ja löytää sopeutumiskeinoja rakentuu jo lapsuudesta ja kasvuympäristöstä lähtien, mutta se myös muokkautuu myöhempien elinolosuhteiden mukana. Resilienssiä voi kumminkin vahvistaa ja täten myös omaa muuttumiskykyään.

Miten voin kehittää omaa muuttumiskykyäni?

Olemme erilaisia siinä suhteessa, että osalle meistä vastoinkäyminen tuntuu todella henkilökohtaiselta ja vaikealta ja toisille taas meistä vastoinkäymiset ovat vain satunnaisia takaiskuja. Muutostilanne on kaikille sama, mutta reagoimme siihen vain eri tavoilla.

Kvist & Kilpiän (2006) mukaan voimme lähteä kehittämään muuttumiskykyämme seikkailunhalun kautta. Osa meistä on valmiita ottamaan riskejä helpommin kuin toiset. Kun tiedostaa oman tyylinsä ottaa riskin niin voi harjoitella olemaan riskejä ottavampi tai kenties harkita ja punnita paremmin päätöksiään riskinottotilanteissa. Resilienssiä voi kehittää altistamalla itsensä rohkeasti uusille asioille. Kun altistaa itseään enemmän uusille tilaisuuksille niin muutokset eivät välttämättä herätä niin suuria tunteita.

Muuttumiskykyä voi kehittää myös kekseliäisyyden ja ongelmanratkaisutaitojen avulla. Voit kehittää sitä sillä tavalla, että näet ongelmat enemmänkin haasteina ja mahdollisuuksina. Uskot siihen, että jokaiseen ongelmaan on ratkaisu. Omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen muutostilanteessa voi auttaa siinä, että muutoksesta on helpompi innostua. (Kvist ja Kilpilää mukaillen, Suuronen 2022.)

Muutokseen sopeutuminen voi olla vaikeaa ja varsinkin silloin, jos muutoksessa tapahtuu vastoinkäymisiä ja suunnanmuutoksia jatkuvasti. Ratkaisujen keksiminen jo etukäteen mahdollisiin ongelmiin voi auttaa toipumaan vastoinkäymisistä. Kumminkin vaikka kuinka etukäteen varautuisi muutoksiin ja suunnittelisi niin tulisi silti pyrkiä hyväksymään se tosiasia, että muutostilanteissa ilmenee uutta tietoa, joka saattaa muuttaa koko tilannetta. Apukeinona näiden epävarmuuksien sietämiseen on se, että pyrkii keskittymään siihen mihin itse voi vain päättää ja vaikuttaa. (Kvist ja Kilpilää mukaillen, Suuronen 2022.)

Miten voin auttaa muita vahvistamaan muuttumiskykyään?

On useita erilaisia neuvoja siitä miten omaa muuttumiskykyään ja resilienssiään voi lähteä vahvistamaan. Löytyy neuvoja niin itseluottamuksen nostattamisesta, sopeutumiskyvyn kehittämisestä kuin optimistisen asenteen omaksumisesta. Vaikka omaa muuttumiskykyään voi kehittää omalla toiminnallaan ja se onkin suotavaa, niin pohdin kumminkin, että kuinka me voisimme tukea toisiamme muutostilanteissa. Tärkeää on etenkin muutoksesta innostuneelle ihmiselle, niin kuin esimerkkinä minulle, tiedostaa se, että kaikki eivät välttämättä ole yhtä innostuneita muutoksesta ja heitä tulisikin tukea kyseisessä muutostilanteessa.

Aikaisemmin mainitut ulkoista mielenterveyttä suojaavat tekijät ovat kuulluksi tulemisen tunne, työyhteisön tuki sekä vaikuttamismahdollisuudet. Muutostilanteessa onkin tärkeää tiedostaa, että se voi herättää erilaisia tunteita ja tärkeää onkin kuunnella kaikkien pelot sekä ahdistukset. Jos jätämme kuulematta tunteet muutoksesta ja pakotamme siihen niin muutokseen sitoutumista ei ikinä tapahdu. Tiedämme myös sen, että ihmiselle on tärkeää tuntea olonsa kuulluksi ja muiden kuunteleminen ei pelkästään saa kyseiselle ihmiselle kuulluksi tulemisen tunnetta vaan vaikuttaa yleisesti avoimempaan viestintään muutostilanteen ympärillä. Tärkeää on korostaa myös sosiaalisten suhteiden merkitystä ja aktivoida ihmisiä keskustelemaan tulevista muutoksista ja haasteista (Kvist ja Kilpilää mukaillen, Suuronen 2022).

Helposti muutostilanteissa ajatukset ajautuvat negatiiviseksi ja kaikki ympärillä tuntuu muuttuvan. Muutostilanteissa meidän tulisi myös muistuttaa toisia ihmisiä niistä asioista, jotka eivät ole muuttumassa, vaan pysyvät entisellään. Useasti saattaa syntyä paniikkia, että muutostilanteen myötä useat eri asiat ovat muuttumassa, joten onkin hyvä muistuttaa tiettyjen asioiden säilymisestä.

Sisäistä mielenterveyttä ja resilienssiä suojaavista tekijöistä yksi on ongelmanratkaisutaidot. Olisikin hyvä saada käännettyä mahdollinen vahva vastustaminen kohti aktiivista toimintaa ja ongelmanratkaisua. Voimme vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja sillä, että emme ala purkamaan kaikkia muutoksessa olevia haasteita kerralla vaan paloittelemme ne pieniksi kokonaisuuksiksi, joita voimme yhdessä ratkoa. Muutos ei tunnu niin kaukaiselta, kun siihen saa itse ottaa osaa ja olla toimimassa sen parissa. Myös yhteisen vision kehittäminen hyvästä tulevaisuudesta on hyvä tapa osallistuttaa jokainen muutostyöhön. (Kvist ja Kilpilää mukaillen, Suuronen 2022.)

Yhteenveto

Koemme kaikki muutostilanteet eri tavalla ja tärkeintä olisikin siis tiedostaa oma suhtautumisensa muutoksiin ja miten itse käyttäytyy muutostilanteessa. Kun tiedostaa oman käyttäytymistapansa on myös helpompaa löytää tapoja hyväksyä muutos ja käyttää omaa osaamista muiden auttamiseen. Tiedostamalla, että kaikki käyttäytyvät muutostilanteissa eri tavoilla, pystymme paremmin ymmärtämään sekä etenkin tukemaan toisiamme.

Lähteet:

Mieli Ry. 2021. Resilienssi auttaa selviytymään. Luettu 18.3.2022. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

Mieli, Ry. 2021. Suojatekijät vahvistavat, riskitekijät heikentävät mielenterveyttä. Luettu 18.3.2021. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/suojatekijat-vahvistavat-riskitekijat-heikentavat-mielenterveytta/

Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum.

Suuronen, N. (2022). Itsensä johtaminen muutoksessa (PowerPoint-diat). Kvist, H. & Kilpiä, T. 2006. Muutosaskeleita. Lohja: Performance Power Associates.