Tampere
27 May, Monday
13° C

Proakatemian esseepankki

Miten tuotetaan podcastia?



Kirjoittanut: Atso Jaakkola - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittajat: Atso Jaakkola & Santeri Simonen

 

Podcasteista on tullut koko ajan suositumpi median kuluttamisen muoto viimeisien vuosien aikana ja myös Proakatemialla on intouduttu podcastien tekoon esseiden korvaajaksi. Rohkeat ovat lähteneet julkaisemaan podcasteja myös eri jakelupalveluihin esimerkiksi projektien markkinoinnissa. Uusia podcast sarjoja julkaistiin huippuvuonna 2020 maailmassa yli miljoona. Julkisessa jakelussa olevia podcast sarjoja on maailmalla yli 3 miljoonaa erilaista ja yksittäisiä jaksoja yli 160 miljoonaa. (Listen Notes 2023.) Podcastit tavoittavat yli 100 miljoonaa kuuntelijaa kuukaudessa (Patel 2023). Suomessa erityisesti alle 30-vuotiaat nuoret kuluttavat podcasteja aktiivisesti. Erityisesti viihtyminen ja uuden oppiminen motivoivat suomalaisia kuuntelemaan podcasteja. (Radiomedia 2020.)

 

Tämän esseen kirjoittajat Atso Jaakkola ja Santeri Simonen ovat treenanneet podcastien tuottamista Proakatemialla kuluneen vuoden aikana ja lopputuotteena on syntynyt omatuotantona Kysy- podcast sekä yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden kanssa Intohimona yrittäjyys -podcast. Tässä esseessä käymme läpi podcastin tuottamiseen liittyviä asioita sekä omia ajatuksiamme podcastien tuottamiseen liittyen.

Historiaa

Podcastien perusajatus lähtee radion maailmasta. Internet radio kehitettiin jo ennen podcasteja ja se mahdollisti yleisöjen tavoittamisen helposti maailmanlaajuisesti. Ensimmäinen internet radio aloitti toimintansa vuonna 1993. Podcastit eroavat radiosta siinä, että niitä ei toteuteta livenä ja aiheet, joita käsitellään ovat suunnattu radiosta eroten huomattavasti pienemmälle kohderyhmälle. (Patel 2023.)

 

Varsinainen podcastien historia juontaa juurensa 2000-luvun alkuun ja internetin tuolloin vielä varhaisiin vuosiin. Podcastien alkuperäinen idea lähti liikkeelle automaattisesta median jakelusta sekä audiomuotoisista blogipostauksista. Idean takana olivat Dave Winer, Christopher Lydon sekä Adam Curry. Winer omaa pitkän linjan IT-taustan ja Lydon ja Curryn tausta on media- ja musiikkibisneksessä.  (History of podcasting 2023; Patel 2023.)

 

Kolmikon yhteistyön tuloksena vuonna 2004 syntyi RSS eli Real Simple Syndication syöte sekä ensimmäinen tiedostoja eli esimerkiksi video- ja äänitiedostoja RSS syötteen pohjalta hakeva ohjelma. RSS syötteen ideana on hakea verkkosivuilta päivitettyä tietoa vakiomuodossa. Curryn luoma ohjelma innoitti monia sovelluskehittäjiä ja nopeasti podcastien latausominaisuus oli integroitu osaksi Itunesia ja ensimmäiset podcastit julkaistiin. Sana podcast tulee itseasiassa sanoista Ipod ja broadcasting. (Technical history of podcasting 2023.) Tästä alkoi podcastien voittokulku.

 

Merkittävää on huomata, että podcastien varhaisina vuosina internet oli vielä huomattavasti kehittymättömämpi ja maailmassa ei ollut vielä nykyisen kaltaisia suoratoistopalveluita. Tämän lisäksi musiikkia kulutettiin liikkeessä MP3 soittimien avulla eli älypuhelimetkin sanan varsinaisessa merkityksessä olivat vasta tulossa. Tärkeää oli siis myös MP3 tiedostomuodon kehittyminen, joka mahdollisti äänitiedostojen välittämisen pienessä koossa. (Technical history of podcasting 2023.) Spotifyn mukaan tuleminen podcast bisnekseen vuonna 2019 on vaikuttanut merkittävästi markkinan kehittymiseen ja se onkin markkinajohtaja. (International Podcast Day. 2023.)

 

Podcastit ovat kehittyneet vuosien aikana yksinkertaisista äänitiedostoista ammattitaitoisesti tuotetuiksi äänituotteiksi, joita käytetään merkittävissä määrin myös kaupallisiin tarkoituksiin ja erilaisten toimijoiden toimesta poliitikoista, valtionhallintoon ja yhdistyksiin. Maailmassa on yhä enemmän sisällöntuottajia, jotka elävät podcasteja tekemällä. (Patel 2023.)

Sisältö

Podcastin ydin

Sisältö eli kaiken ydin. Vaikka tekniikka olisi miten hyvä ja laadukas ei se itsessään saa kuuntelijoiden mielenkiintoa. Tarvitsemme siis sisällön ja sielun ääniraitoihin. Mites se tehdään?

Ensiksi mietitään mikä podcastin sanoma on. Mikä on se arvo, jota se tuottaa tai mihin kysymykseen se kokeilee vastata. Meillä Kysy Podcastissä oli selkeä ajatus siitä mikä on ydin. Ydin kysy podcastissa oli Miten eri ammattilaiset käyttävät työssään vuorovaikutusta.

Kokoonpano                                                                                                                                                                    Kun olet saanut teeman ja ytimen voidaan miettiä. Miten se tuodaan esille. Olisiko hyvä olla vieraita vai onko parempi tehdä itsekseen. Millaisia vieraita halutaan. Halutaanko kovia asiantuntijoita vai pohdiskelevia filosofeja. Tässä on myös haasteita mitä enemmän on vieraita. Sitä haastavammaksi tulee keskustelu. Koska päälle puhuminen ei kuulosta audiossa hyvältä. On mietittävä. Kuinka saamme tämän toimimaan. Monesti podcasteissä joku vetää runkoa ja ohjaa keskustelua. Voi olla selkeä, että haastattelija kysyy kysymyksiä ja niihin vastataan. Voi olla myös dialogimainen keskustelu, joka rönsyää ja kehittyy keskustelun myötä.

Rakenne

Alkuun haluamme saada kuulijan huomion. Meidän pitäisi vastata kysymykseen. Miksi kuuntelija haluaa kuunnella podcastia? Tämä tehdään monesti alku introssa, jossa on tausta musiikkia ja keskeinen teema podcastista. Toinen tapa on leikata alkuun mehevin kohta keskustelusta, joka herättää mielenkiinnon kuuntelijassa. (Pulustudio. 2019)

Esittely on tärkeää. Video sisällöstä on helppo tunnistaa kasvot ja äänet, Mutta tämä tulee haastavammaksi kun on käytössä pelkkä ääni. Tämä on yksi syy miksi monissa podcasteissa juontajat tervehtivät heti alkuun kuuntelijoita ja kertovat omat nimensä. Tällöin kuuntelija voi yhdistää nimen ja äänen toisiinsa. Kun juontaja tai juontajat ovat esitelleet itsensä he ottavat vieraat keskusteluun. Ja voivat kysyä vieraan taustoja ja tarinaa.

Tiedämme että hyvä keskustelu on rentoa. Tästä syystä on hyvä saada vieras rentoutumaan. Monesti voi olla hauska kysymys tai vitsi, jonka murjaiset alkuun. Huumori rentouttaa. Toinen tapa on sanoa että jos puhuu ohi suun on oikeus kuunnella podcast ennen julkaisuja ja mahdollisuus vielä vaikuttaa sisältöön. Näillä vinkeillä voit saada mielenkiintoisempia ja rehellisimpiä vastauksia. (Talouselämä 2017)

Kun olemme saaneet kuulijan mielenkiinnon ja vieraanrentoutumaan on aika ruveta kyselemään ja keskustelemaan teemasta. Siitä miksi vieras on tullut paikalle tai miksi kuulija on tullut kuuntelemaan. On hyvä tehdä itselleen käsikirjoitus, jossa on kysymyksiä ja punainen lanka. Kysymysten järjestys kannattaa tehdä järjestyksessä on se sitten aikajanallisesti tai teemoittain. Kuuntelijalle voi olla raivostuttavaa, jos hypitään teemoista toiseen ja siinä ei tunnu olevan päätä eikä häntää.

Kysymyksiä 30 minuutin jaksoon kannattaa olla 5–15 kappaletta. Nämä ovat juontajia varten. Kun keskityt syvään vieraasi kuunteluun voi olla, että lanttusi ei leikkaa uusia kysymyksiä saman tien. Jolloin voittaa kysymys patteristosta uuden kysymyksen. Avoimilla kysymyksillä saat laajoja vastauksia ja suljetuilla kysymyksillä tarkkoja ja lyhyitä vastauksia. Monesti suositaan avoimia kysymyksiä, jotta podcastista tulee keskusteleva. Kysy vain yksi kysymys kerrallaan. Jos kysyt useita kysymyksiä kerrallaan. Jää yleensä toiseen kysymykseen vastaamatta. On myös hyvä lähettää vieraalle ennakkoon kysymykset, Jotta vieraalla on aikaa miettiä vastauksia ja samalla saa käsityksen, minne johdatat keskustelua. (bonfire. 2021)

Kun olette keskustelleet asioista ja aika meinaa loppua on hyvä vetää keskustelu yhteen. Se voi tehdä monella tavalla. Joko vetää keskustelun teemat ja mitä puhuttiin niin siitä tiivistelmä. Tai jos tarkoituksena on oppia. käydä läpi mitä opittiin.

Loppuun on hyvä kiittää vierailijoita ja kuuntelijoita ja paljastaa seuraavasta jaksosta jotain. Tällöin voimme herättää kuuntelijoissa mielenkiintoa kuunnella vielä lisää sinun podcasteja.

 

Tekniikka & tila

Podcastin tuottamiseen tarvittavan välineistön vaatima investointi ei ole merkittävä ja riippuu paljon tuotannon koosta. Alkuun voi päästä vain muutamien kymppien investoinnilla. Tarvittavan laitteiston määrä riippuu myös paljon, kuinka monta henkilöä podcastissa on sisältäen juontajat sekä mahdolliset vieraat. Yksin tehtävään podcastiin riittää esimerkiksi USB mikrofoni sekä kuulokkeet sekä äänitykseen vaadittava laite, kuten tietokone tai tabletti. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi Rode NT-USB Mini tai NT-USB ja Blue Microphones Snowball tai Yeti. Nämä eivät vaadi toimiakseen erillistä äänikorttia ja tarjoavat mahdollisuuden saada suora kuuntelu juontajalle mikrofonista äänityksen aikana.

 

Useamman henkilön kanssa toteuttava podcast vaatii useamman mikrofonin sekä äänikortin, jossa on tarpeisiin riittävä määrä sisääntuloja. Tämän lisäksi hyvän äänenlaadun takaamiseksi podcastin äänitystä varten on hyvä olla tarkoitukseen soveltuvat mikrofonitelineet tai kuuloke mikrofoni yhdistelmä sekä tarvittaessa niin sanottu pop filtteri, jos sitä ei ole rakennettu mikrofonin sisään. Kuulokkeiksi podcast käyttöön soveltuvat käytännössä mitkä tahansa sankakuulokkeet, joita on lukuisia erilaisia eri hintaluokissa, sillä ne toimivat parhaiten vieraiden vaihtuessa. Kukapa haluaisi laittaa korviinsa muiden käyttämiä nappikuulokkeita.

 

Useamman kanavan äänikortti voi olla esimerkiksi Focusrite Scarlett tai Presonus Studio sarjasta. Myös studiomaailmasta tutut Universal Audio ja SLL ovat lähteneet mukaan edullisempaan äänikorttimarkkinaan ja tarjoavat laadukkaita vaihtoehtoja muutaman sadan euron hintaluokassa.  Näiden lisäksi eri valmistajat ovat alkaneet podcastien suosion kasvaessa alkaneet valmistaa podcast ja stream käyttöön soveltuvia työasemia, jotka parhaimmillaan toimivat stand alone laitteina eli niiden kanssa ei tarvita edes erillistä äänitystietokonetta vaan muistikortilta saa käytännössä julkaisuvalmiin podcastin. Tämänkaltaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi Rode Rodecasterit, Zoomin PodTrackit, Yamahan AG-sarja sekä Tascamin Mixcast. Työasemissa on sisäänrakennettu esimerkiksi ekvalisaattoria, dynamiikkaprosessointia sekä erilaisia soundpad työkaluja.

 

Mikrofoneiksi useamman podcastin äänitykseen soveltuu esimerkiksi Rode PodMic tai Podcaster, Shure SM7B tai MV7 tai Audio-Technica AT2020. Podcast käytössä mikrofonin kannattaa olla dynaaminen ja herttakuvioinen, sillä ne ovat vähemmän herkkiä ja toimivat myös akustisesti heikommassa ympäristössä.  Podcast käytössä dynaamiset mikrofonit saattava kuitenkin vaatia etuvahvistimen äänen tasojen ollessa suhteessa matalia. Laadukkaita äänityskäyttöön soveltuvia kuulokemikrofoni yhdistelmiä valmistavia yrityksiä on esimerkiksi Shure, Sennheiser sekä beyerdynamic. Näistä useita käytetään myös radiotuotannossa. (Podcast Auditorio 2023.)

 

Erilaisia podcastin äänitykseen soveltuvia sovelluksia on olemassa lukuisia eli äänitys ei onnistu pelkällä äänikortilla. Kuuluisimpia näistä on esimerkiksi ilmainen Audacity sekä Apple käyttäjien käytössä oleva Garage Band. Tämän lisäksi podcastiä voi tuottaa käytännössä millä tahansa DAW:lla eli digital audio workstationilla, joita on esimerkiksi Protools, Cubase sekä Logic Pro. DAW tarjoaa kattavasti erilaisia työkaluja äänen muokkaamiseen ja sillä voi esimerkiksi leikata pois turhat osuudet sekä lisätä introt ja outrot. (Sallinen, S 2016.) Erityisesti podcast käyttöön soveltuva DAW ohjelma on Adoben Creative Cloud pakettiin kuuluva Adobe Audition, joka tarjoaa useita hyviä työkaluja podcastin editointiin. (Adobe 2023.) Tämän lisäksi esimerkiksi podcast jakelupalvelu Anchor eli nykyisellään Spotify for Podcasters tarjoaa mahdollisuutta äänittää suoraan verkkoon ja editoida materiaali suoraan julkaistavaksi (Spotify for Podcasters 2023.)

 

Toimivan tekniikan lisäksi on merkittävää, että tila, jossa äänitetään, olisi täynnä mahdollisimman pehmeitä elementtejä. Tällaisia ovat esimerkiksi paksut verhot, kokolattiamatto, isot pehmeät kalusteet sekä erilaiset akustiikkaelementit. Huonoja on esimerkiksi hallimainen tila, joissa on paljon ääntä heijastavaa lasia. Tavoitteena on, että tila olisi mahdollisimman kaiuton, sillä silloin myös äänitetty ääni kuulostaa hyvältä. Hyvässä tilassa äänitettyä podcastia on huomattavasti mukavampi kuunnella. (Podcastmedia 2021.)

Editointi, julkaiseminen ja jakelu

Sen jälkeen, kun podcast on äänitetty se pitää editoida jo aiemmin mainitulla DAW:lla. Jotta kuuntelijan mielenkiinnon saa herätettyä kannattaa podcastin alkuun tehdä intro, jossa voi olla esimerkiksi jotakin katalogimusiikkia taustalla. Tätä samaa taustaa voi käyttää myös esimerkiksi outro pätkänä. Erilaisia katalogimusiikkia tarjoavia palveluita on verkossa useita, mutta muista aina tarkastaa tekijänoikeuksiin liittyvät asiat erityisesti, jos podcastia tehdään kaupallisiin tarkoituksiin. Tämän lisäksi podcastiin voi tulla erilaisia efektiääniä, siirtymiä tai jopa mainoksia ja siitä voidaan leikata pois häiriöitä tai turhia osuuksia. Tutkimuksien mukaan 37 minuuttia on optimaalinen podcast jakson pituus (Rephonic 2022)

 

Itsessään puheraitojen muokkaamisessa on merkityksellistä, että äänitystilanne itsessään on tehty laadukkaasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikein äänikortista asetettuja mikrofoni tasoja äänitystilanteessa sekä sitä, että juontajat ja mahdolliset vieraat puhuvat riittävän läheltä mikrofonia. Mikrofoniin oikein puhumiseen auttaa kuulokkeiden käyttö äänitystilanteessa, jonka avulla esimerkiksi huomaa, jos ns. puhuu ohi mikrofonista. Äänitystilanteessa tehtyjä virheitä voidaan paikata, muttei kuitenkaan poistaa jälkikäteen. Tästä syystä erityisesti vieraiden kanssa asian läpikäyminen ja lyhyt testiäänitys kannatta aina.

 

Jos äänitys on toteutettu laadukkaasti ja hyvässä tilassa jälkikäteen tehtävää editointia ei tarvitse juurikaan tehdä. Yleisesti käytettyjä työkaluja podcastin editoinnissa ovat ekvalisaattori, kohinaportti eli gate, dynamiikkaprosessori, de-esser sekä erilaiset melun- ja kaiunpoistajat. Tärkeintä editoinnissa on luottaa omiin korviinsa, riittävän monta kertaa kuunnellulle tulee samaan tapaan sokeaksi kuin omalle tekstilleen. (Riverside.fm 2023.) Apua editointiin saa esimerkiksi erilaisten YouTube tutoriaalien muodossa.  Viimeinen steppi ennen valmiin podcast tiedoston vientiä ohjelmasta on masteroida se jakelijan edellyttämällä tavalla. Podcastien LUFS eli Loudness Units Relative to Full Scale tulisi olla -20 ja -16 väliin, jolloin se toistuu jakelupalvelussa erilaisilla laitteilla optimaalisella tavalla. LUFS on median jakelussa yleisesti käytetty absoluuttisen äänekkyyden mittari. DAW tarjoavat lisäosina erilaisia LUFS mittareita. (Podcastle 2022.)

 

Kun äänitiedosto on valmis julkaistavaksi podcastille, tulee valita jakelija. Jakelija luo podcastin RSS syötteen ja alustansa kautta jakelee podcastin esimerkiksi Spotifyihin, Apple Podcastiin, Google Podcastiin sekä muille halutuille alustoille. Jakelualustoja ovat mm. Buzzsprout, Podbean, Blybrry sekä Anchor eli nykyinen Spotify for Podcasters. (Podcast Insights 2023.) Tämän lisäksi Suomen markkinoilla merkittävässä asemassa on Supla, Podplay, Podimo sekä Storytel, joille voi hakea tai ostaa paikan. Alustoja on sekä ilmaisia että maksullisia käyttötarpeesta riippuen. Jakelualustan kautta pääsee myös näkemään alustasta riippuen enemmän tai vähemmän kattavasti tilastoja kuuntelusta.

 

Markkinointi

Jotta podcast ei jäisi vain tekijöiden ja näiden sisäpiirin tietoon, sitä tulee markkinoida. Podcast alustat eivät nosta podcasteja esiin, jos ne eivät saa kuuntelijoita. Vaikka podcastissa on kyse audiotuotteesta myös visuaalinen ilme ja brändi ovat merkittävässä asemassa. Jos graafinen suunnittelu ei ole vahvin alue esimerkiksi Fiverr toimijat tarjoaa edullisesti suunniteltuja brändin ilmeita, joiden pohjalta on helppo tehdä materiaaleja esimerkiksi Canvassa. Saat siis valmiit elementit, joiden pohjalta toimia. Graafisen ilmeen lisäksi on tärkeää panostaa esimeriksi laadukkaisiin markkinointikuviin ei pelkästään juontajista, mutta myös mahdollisten vieraiden kanssa.

Valittavat kanavat markkinoinnille riippuvat podcastin teemasta. Luonnollisesti pääasiallinen podcastien markkinoinnin kanava on sosiaalinen media ja erityisesti tällä hetkellä Instagram sekä TikTok, joihin tuotetaan paljon videosisältöä podcasteista, vaikka kyseessä olisikin audiopodcast. Tämä varmasti myös johtuu videosisältöjen erinomaisesta orgaanisesta kattavuudesta. Instagramin sekä TikTokin merkitys korostuu erityisesti viihteelliseen sisällön kohdalla, kun taas LinkedIn, Facebook sekä Twitter tavoittavat esimerkiksi paremmin ammattilaiset sekä organisaatiot.

 

Varsinainen tekeminen somessa vaatii myös paljon muuta kuin ilmoituksia siitä, että uusi jakso on julkistettu. Ihmisiä kiinnostaa tarinat taustalla olevien ihmisten takaa, podcastin varsinainen tuotanto, aiheeseen liittyvät asiat yleisesti sekä toki erilaiset edut sekä arvonnat. Tavoitteellisesti tehtävää podcastia tulee markkinoida samaan tapaan kuin mitä tahansa tavoitteellista projektia eli suunnitelmallisesti. Jos podcastissa on vieraita he ovat yksi parhaista kanavista markkinoida podcastia eteenpäin varsinkin, jos kyseessä on tunnettuja vieraita tai kattavat verkostot omaavia henkilöitä. He yleensä jakavat mielellään materiaalia eteenpäin, jossa ovat olleet mukana. Myös maksetulla markkinoinnilla on koko ajan enemmän merkitystä sosiaalisessa media orgaanisen näkyvyyden laskiessa.

Podcastilla on mahdollisuus aina hakea myös esimerkiksi Supla tai Podplay alustoille, jotka tavoittavat kotimaan markkinoilla merkittäviä yleisöjä ja tarjoavat myös kattavia markkinointimahdollisuuksia, sillä kyseessä on suuret mediatalot. Näissä kampanjoiden – esimerkiksi Sanoman verkkosivuilla tapahtuva – budjetit ovat kuitenkin jo tuntuvia, mutta se toki myös näkyy markkinoinnin tuloksissa.

 

Kuinka teimme Kysy podcastin?

Tämä oli meidän ensimmäinen yhteinen podcastimme. Jonka ideana oli oppia uutta kysymisestä ja kuuntelusta. Tästä molemmat innostuivat ja päätimme ryhtiä työhän ja sovittiin yhteinen palaveri, jossa katsomme tarkemmin läpi podcastin. Näin teimme ja keskustelimme 1,5 tuntia, jossa päätettiin. vastuu alueet. Jossa Santeri vastasi tekniikasta ja leikkaamisesta ja Atso vastasin rakenteesta ja vieraista. Teimme yhdessä rungon ja teemat. Pallottelimme vierasvaihtoehtoja. Josta Atso lähti kartoittamaan vieraita. Sovimme yhteiset aikataulut, jolloin äänitämme ja niihin etsittiin vierailta sopivat ajat.

Kun vieras tuli oli Santeri monesti tekniikan kimpussa ja Atso otti vieraat vastaan. Otimme noin 30 min ennen äänitystä rentoa keskustelua ja tutustumme toisiimme vieraan kanssa. 5 min ennen nauhoituksen alkua käymme nopeasti vielä rungon läpi ja pää kysymykset. Ja rupeamme äänittämään.

Meidän jaksomme vaihtelevat 25 minuuttista 45 minuuttiin. Meillä ei ollut niin tarkkaa kuinka pitkiä jaksoja tuli. Olihan teemana oppia uutta ja tutustua huippu tyyppeihin.

Kun jakso oli äänitetty, laittoi Santeri Atsolle valmiin version. josta minä lähetin sen vieraiden kuunneltavaksi ja kuuntelin itse ennen julkaisua. Silloin kun saimme hyväksynnän vieraalta ja oltiin itsetyytyväisiä, niin julkaisimme jakson.

Aina kun kuuntelimme jakson. Nostimme jaksosta plussia ja miinuksia. Tällöin opittiin kehittämään podcastia. Tämän myötä meidän teemamme muuttui vuorovaikutukseen kysymisen ja kuuntelun sijaan. Tämä mahdollistaa laajemman keskustelun. Myös ajan myötä löysimme yhteisen tasapainon puhumisen määrän kanssa. Kuinka paljon minä ja Santeri puhumme. Meillä tuli sanomat sääntö, että joka toisen vuoron hoitaa toinen. Jolloin kumpikaan ei nousi sen suuremmin esille. Kysy podcasti oli tekemisen kautta oppiminen. Jokaisesta jaksosta on opittu ja muokattu käsikirjotusta kuin runkoa. Näin siitä tuli jo viimeisimmissä jaksoista aivan ammattimaisia ja laadukkaita.

 

Lähteet

Listen Notes. 2023. How many podcasts are there?. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://www.listennotes.com/fi/podcast-stats/

 

Radiomedia. 2020. Podcast tutkimus 2020. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://radiomedia.fi/tutkimukset/podcast-tutkimus-2020/

 

Patel, K. 2023. The Complete History of Podcasting. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://ustudio.com/blog/podcasting/a-brief-history-of-podcasting/

 

Blubrry. 2023. History of podcasting. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://blubrry.com/manual/about-podcasting/history-of-podcasting-new/

 

Blubrry. 2023. Technical history of podcasting. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.
https://blubrry.com/manual/about-podcasting/history-of-podcasting-new/technical-history-of-podcasting/

International Podcast Day. 2023. Podcasting history. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.
https://internationalpodcastday.com/podcasting-history/

Podcast Auditorio. 2023. Mikrofonit. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://www.podcastauditorio.com/valineet/mikrofonit/

 

Adobe. 2023. Podcast-ohjelmisto sinulle. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.
https://www.adobe.com/fi/products/audition/podcast-recording-software.html

 

Sallinen, S. 2016. DAW. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.
https://www.oomc.fi/2016/04/daw/

 

Podcastmedia. 2021. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://www.podcastmedia.fi/blogi/ammattilaisen-vinkit-podcastin-aanittamiseen/

 

Podcastle. 2022. Podcast Loudness Standard: LUFS is All You Need. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://podcastle.ai/blog/podcast-loudness-standard/

 

Spotify for Podcasters. 2023. Creation Tools. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://podcasters.spotify.com/features/create

 

Riverside.fm. 2023. Podcast Editing: How to Do It In 10 Steps. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://riverside.fm/blog/podcast-editing

 

Rephonic. 2022. How Long Should a Podcast Be?. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://rephonic.com/blog/podcast-episode-length

 

Podcast Insights. 2023. 31 Best Podcast Hosting Sites. Verkkosivu. Viitattu 23.4.2023.

https://www.podcastinsights.com/best-podcast-hosting/

 

Talouselämä. 2017. Huumori on liima ja rentouttaja. Verkkosivu. Viitattu 24.4.2023 https://www.talouselama.fi/uutiset/huumori-on-liima-ja-rentouttaja/c517d6d8-38ab-3706-8a8a-00f25b48e380

Pulustudio. 2019. Podcastin aloitusopas. Verkkosivu. Viitattu 24.4.2023 https://pulustudio.com/kirjasto/podcastin-aloitusopas/

bonfire. 2021. MITEN PODCAST KÄSIKIRJOITETAAN. verkkosivu. Viitattu 24.4.2023

Podcast podcasteista: Miten podcast käsikirjoitetaan?

Kommentoi