Tartuin jokin aika sitten Martti Vaalahden kirjaan, Sanojen supervoima. Olen halunnut kehittää vuorovaikutustaitojani entistä paremmaksi ja lähdinkin innolla lukemaan kirjaa, tutkien mitä se voisi minulle tarjota. Kirjassa Vaalahti haastaa sitä, kuinka erilainen päivästä voi tulla, jos valitsee sanansa eri tavalla kuin yleensä. Ja korostaa, että kielen ja sanojen merkitystä ei tulisi aliarvioida. Vaalahden mukaan sanojen voima on tunteiden herättämistä, tunteiden herättäminen on vaikuttamista ja vaikuttaminen on valtaa.  Kiinnostuin aiheesta heti ensimmäisten sivujen jälkeen, ja aloinkin tutkia kirjaa siitä näkökulmasta, miten voisin valita sanani paremmin johtajana ja vuorovaikuttaa onnistuneemmin tiimissä. Kokosin tähän esseeseen muutamia tärkeitä ajatuksia kirjasta.

Väärät sanat ovat vaaraksi terveydelle

Kielteiset ja negatiiviset ilmaisut saavat ihmisen toimimaan harkitsemattomasti ja ne vaikuttavat päätöksenteko mekanismeihin. Negatiiviset sanavalinnat vaikuttavat erityisesti ihmisiin, jotka eivät usko myönteisen ajattelun voimaan, tai ovat ahdistuneita ja masentuneita ja heidän tilansa huononee entisestään, mikäli he kuulevat enimmäkseen kielteisiä ilmaisuja. Negatiiviset sanavalinnat ovat siis riski terveydelle. Vaalahden mukaan jokaista kielteistä sanaa kohtaan tarvitaan kolmesta viiteen myönteistä sanaa. Negatiiviset sanavalinnat syntyvät useimmiten stressistä, ja myös lisäävät sitä. Vaalahti listaa kymmenen eniten stressiä lievittävää ja helpotusta tuovaa sanaa: hengitä, riittävä, arvostan, vapaa, voima, ilo, onni, nauru, anteeksi ja rakastan. Ja jatkaa, ettei lausetta tulisi koskaan aloittaa sanoilla: täytyy, pakko, jos, epäilen, ehkä, aina ja mutta. Tutkitusti maailman vaarallisin sana on ei, se on kaikista kielteisin ilmaisu, se on voimakas, ja sen kuuleminen saa aikaa stressikemikaalien syntymisen. Mitä enemmän ihminen käyttää sanavalinnoissaan kielteisiä ilmaisuja, sitä enemmän ne vahingoittavat aivojen muistia, tunteita, ja aistimuksia ohjaavia rakenteita. (Vaalahti 2019.)

Negatiivisten ilmaisujen vaikutus terveyteen sai minut todella pohtimaan sitä, kuinka haluan kehittyä paremmaksi sanavalinnoissani. En haluaisi koskaan olla aiheuttamassa lisää ahdistusta tai stressiä jo valmiiksi masentuneelle ihmiselle, vain sillä, miten puhun. Olen itse alkanut kiinnittää huomiota enemmän myös muiden ihmisten sanavalintoihin ja puheeseen, ja voin allekirjoittaa Vaalahden sanat kielteisten ilmaisujen vaikutuksesta. Jos olen joutunut olemaan pitkään tilanteessa, jossa olen kuullut paljon negatiivista puhetta, valittamista, voivottelua ja turhautuneisuutta, on omakin fiilis laskenut saman tien alaspäin. Itselläni fiilis vaikuttaa samalla myös aikaansaamiseen ja yleiseen energiatasoon, joten en halua olla vaikuttamassa omilla sanavalinnoillani kenenkään tai varsinkaan johdettavieni yleiseen vointiin.

Sanojen ja tilanteen hallinta

Jos ihminen kokee henkistä painetta, on suurempi riski valita sanat väärin. Paine saa ihmisen toimimaan hätiköidysti ja hallinnan tunne katoaa. Johtajana, esimerkiksi kriisitilanteessa on siis tärkeää pystyä itse rauhallisena, ja säilyttää hallinnan tunne omaan itseen ja sitä myötä myös kuulijoihin. Tyyneys, on taikavoima, joka tekee vaikutuksen kehen tahansa ja missä vain. Jos ihminen hermoilee, hän menettää hallinnan ja lisää epävarmuutta itsessä ja muissa, lisäksi hallinnan menettäminen asettaa henkilön puolustuskannalle, josta ei seuraa mitään hyvää. ”Paras puolustus ei ole hyökkäys, vaan myönteinen yllätys.” Vaalahti toteaa. Tämän sekä tyyneyden muistamalla on Vaalahden mukaan mahdollisuus selvitä erittäinkin vaikeista tilanteista. Itsehillintä on tärkein avain kokea vaikutusvaltaa sekä itseä että muita kohtaan. (Vaalahti 2019.)

En tiedä, voiko kukaan ihminen olla syntyessään täydellisen tyyni ja varman itsehillinnän omaava, vai tuleeko varmuus hankaliin tilanteisiin aina kokemusten kautta. Itse ainakin koen, että olen iän myötä oppinut toimimaan tilanteissa paremmin ja kantapäänkin kautta asioita, joita ei kannata paniikissa tehdä tai sanoa. Koen tämän erittäin tärkeäksi ominaisuudeksi johtajalle, että pystyy aidosti olemaan vaikeissakin tilanteissa läsnä, rauhallinen, toisia tukeva ja kannustava, sekä selvittämään asiat parhaansa mukaan. Akatemiallakin on tullut vastaan tilanteita, joissa on päässyt harjoittelemaan paineisia tilanteita, ja sitä kuinka silloin valitsee sanansa. Vielä on opeteltavaa, mutta koen, että suunta ja työkalut ovat oikeat.

Itsevarmuudesta parempia sanavalintoja

Mikäli ihminen epäilee omia sanojaan, hän lisää epävarmuutta ympäristössään. Itsensä vähättely vie pohjan miltä tahansa asialta, tällöin sanat vähättelevät sekä ihmistä itseään että hänen ajatuksiaan. ”Kuka voisi luottaa yhteenkään kuulemaansa sanaan, ellei niiden lausuja luota ensin itseensä?” Vaalahti toteaa ja kertoo, että itsevarmuutta on mahdollista lisätä sillä, että ottaa asioista selvää, kun ihminen tietää asiasta riittävästi, on siitä helppoa ja luontevaa keskustella.  Epäröivä vastaus tekee huonon vaikutuksen, ja mikäli tavoitteena on tehdä hyvä vaikutus, olisi vastauksen oltava rehellinen ja täsmällinen. (Vaalahti 2019.)

Tiedän sen tunteen, mikä valtaa kehon, kun olen tilanteessa, jossa keskustellaan asiasta mistä en tiedä tai ymmärrä yhtään mitään. Käsiä hikoiluttaa ja kurkkua ahdistaa, että jos joku nyt kysyy minulta jotain mihin en todellakaan osaa vastata. Tällaisissa tilanteissa haluan tästä edespäin muistaa Vaalahden neuvon, ”vastaa rehellisesti ja täsmällisesti”. Tuo neuvo helpottaa itseäni varmasti olemaan tilanteessa rennompi ja itsevarmempi, ja onnistun valitsemaan sanani niin etten kuulosta itseäni vähättelevältä tai epävarmalta.

Sanojen valitseminen paremmin ja oman sisäisen äänen hallinta, on omiin tunteisiin ja ajatuksiin vaikuttamista, ja ne ovat osa itsensäjohtamisen taitoja. Ja niin kauan, kun ei osaa johtaa itseään, ei voi myöskään johtaa muita, tämän sanonnan merkitys vahvistui taas tätäkin kirjaa lukiessa.

Pohdinta

Olisin voinut kirjoittaa tähän vielä useamman kappaleen lisää, sillä Vaalahti kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten kysymisen taidosta, läsnäolosta ja kuuntelusta, mutta kehotan kuitenkin lukemaan kirjan itse. Koin ainakin itse lukiessa tärkeitä oivalluksia, ja tuntuu siltä, että kirjan voisi lukea vielä uudestaankin vaikkapa puolen vuoden päästä, taas uudella näkökulmalla ja kokemuksella. Ja koen että jokainen lukija nappaa kiinni asioista hieman eri kulmalla ja saa ajattelemaan asioita syvemmin oman itsen kautta. Sain kirjan lukemisesta myös itsevarmuutta vuorovaikutustaitojeni kehittämiseen, ja koen, että erityisesti johtajuustaitojen oppimiseen sanojen valitseminen paremmin tuo lisää syvyyttä. Haluan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota siihen, millaisia sanoja käytän esimerkiksi tiimipalavereissamme sekä siihen millaisella itsevarmuudella puhun pajoissa ja edistän osaltani dialogiamme. Haluan lisätä mahdollisimman paljon positiivista ja myönteistä puhetta tiimissämme, negatiivisen ja kielteisen puheen sijaan, sekä oppia miettimään tarkkaan, ennen kuin aion sanoa jotain negatiivista.

Ymmärsin kirjan avulla sanavalintojen tärkeyttä, sitä miten puhun itselleni ja miten se vaikuttaa ympäristööni, sekä sen millainen voima sanoilla, puheella ja kielellä on maailmassa. Ei ole yhdentekevää mitä päästää suustaan tärkeässä neuvottelussa, miten reagoi väittelyssä vastapuolen argumenttiin tai millä sanoilla aloittaa kriisiviestinnän yrityksessä. Sanojen supervoima – kirja on hyvä opas oman vuorovaikutuksen kehittämiseen, etenkin silloin kun ihminen kuvittelee, että kyllä minä olen sosiaalinen ja osaan toimia erinomaisesti vuorovaikutussuhteissa. Kukaan ei ole täydellinen, ja virheitä sattuu aina, siksi onkin tärkeää olla itselleen armollinen omalla kehittymisen matkalla, ja muistaa sanoista kaikkein tärkeimmät, kiitos ja anteeksi.

Lähde: M. Vaalahti. 2019. Sanojen supervoima – näin valitset sanasi oikein ja onnistut elämässä. WSOY.