Yksilöessee 2ep

Tänä syksynä sain tiimikaveriltani vinkin Timo Lehtosen kirjoittamasta kirjasta Tiimiakatemia, kuinka kasvaa tiimivalmentajaksi (2023). Kävin kirjan sisältöä läpi, pysähdyin tutkimaan kuvia ja reflektoimaan Kipinä osk matkan aikana nähtyä ja koettua. Kirjassa oli luku, jossa käsitellään hyvän tiimivalmentajan ominaisuuksia (kuvio 1), aihe kutkutteli ja siitä syntyi essee. Huomasin peilaavani ominaisuuksia jossain määrin itseeni, sekä erityisesti valmentajaamme Tuttaan, jonka ensimmäinen valmennettava tiimi on ollut Kipinä. Tiimivalmentajaksi kehittymistä on saanut seurata tiimiyrityksen jäsenen roolista menneet kolme vuotta. Näin jälkikäteen tarkasteltuna tiimiksi kasvamisen prosessin lisäksi, Kipinän rinnalla on kulkenut valmentajaksi kasvamisen prosessi. Tiimiksi kasvamisen prosessi alkaa olla tiensä päässä, sillä valmistumme parin hassun viikon päästä, silti valmentajaksi kasvamisen matka on vielä aluillaan. Näin ajatellen, en yhtään ihmettele sitä, että Tutta on monesti luonnehtinut tulleensa työuransa kotiin, täällä jos jossain on valmentajan hyvä kasvaa ja kehittyä.

Hyvän tiimivalmentajan ominaisuuksiin ja hänen tärkeimpiin tehtäviinsä (kuvio 1) kuuluu luoda tiimille ja yksilöille turvallinen ympäristö sekä auttaa, mikäli dialogi ei kulje, esittää oikeanlaisia kysymyksiä ja taltioida tuotoksia sekä ajatuksia.

KUVIO 1 Millainen on hyvä tiimivalmentaja? (Lehtonen 2023, 27)

• Valmentajan tulee ohjata ja näyttää tietä, ei rajata liikaa. Hän innostaa löytämään seikkailuja, hänen tulee joustaa ja antaa tiimille mahdollisuus itseohjautuvuuteen.
• Valmentajan tulee olla rehellinen sekä optimistinen, saada tiimin jäsenet näkemään mahdollisuuksia ja visioita tulevasta. Pitäen kuitenkin jalat mahdollisimman lähellä maata.
• Valmentajan tulee kuunnella mitä valmennettavat sanovat, ja yrittää ymmärtää sanojen taakse, mitä asioita ja ajatuksia siellä on. Kuulemisella puolestaan tarkoitetaan poimintaa oivalluksista, kokemuksista ja toiveista tulevaisuuteen.
• Valmentaja kantaa vinkkejä taskussaan, joita voi tarjoilla sopivissa paikoissa.
• Tahdittamisella tarkoitetaan toiminnan rytmittämistä. Tavoitteiden laatiminen, toimintasuunnitelma niihin pääsemiseksi, mittarit ja seuranta, tulosten arviointi ja palkitseminen.
• Rikkoo mielenmallinsa, eikä siirrä omia mielipiteitä tai ajattelutapoja valmennettaviin. Jotta rakentuva tiimi keksii, kehittää ja tekee jotain sellaista, jota valmentaja itse ei voinut kuvitellakaan. Kuvataan vaativimmaksi tehtäväksi, joka voi pahimmassa tapauksessa estää kyseenalaistamisen sekä uuden synnyttämisen.
• Rakentaa oppimisen, tekemisen ja harjoittelun arkkitehtuuria. Kokonaiskuvan hallitsija ja mahdollistaja, vaatii ympärilleen verkoston ja mielikuvituksen. Toimintaympäristön rakentaminen tiimin ympärille, jossa opitaan tekemällä ja kokemalla haastavuutta, innostusta, turvallisuutta ja itse muokattavuutta.
• Näkee lähelle, mitä tapahtuu ja miltä tilanne näyttää. Näkee kauas mitä maailmalla tapahtuu, olemmeko ajassa mukana ja mitä meistä ajatellaan. Näkee läpi, havainnoi ja oivalluttaa, jääkö jotain tärkeää näkemättä.
• Tuntee sydämellä ja käyttää sen hetkistä olotilaa hyväksi valmentamisessa, sillä tavoin ettei ne estä toimimasta järkevästi ja tehokkaasti.
• Ruokkii itsetuntoa ja mielikuvitusta, positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta, päästään epäonnistumistenkin yli.
• Liikkuu henkisesti ja fyysisesti, omaksuu uusia asioita ympäriltä ja tuo niitä tiimin valmennukseen.
• Valmentaa sekä yksilöitä ja tiimiä, valmentamalla yksilöiden tiimitaitoja, tiimiajattelu vahvistuu (Lehtonen 2023, 28–29).

Valmentavan tiimin johtamisen pajasta koottua

Pajassa käytiin läpi valmentavien taitojen teoriaa (kuvio 2). Jotka liitin tähän esseeseen tarkasteltavaksi, kokonaisuutta käsitellään laajemmin aiemmin kirjoittamassani saman aihepiirin esseessä.

KUVIO 2 Valmentavat taidot itsensä, yksilön ja tiimin johtamisessa, mukaillen (Ristikangas ym 2021, 62)

Millaisia eväitä valmistuneet saavat mukaansa?

Valmentavan tiimijohtamisen pajassa keräsin muistiinpanoihini eväät, joita yksilöt luettelivat saavansa mukaan ja säilyttävänsä pian Proakatemialta valmistuttuaan.

• Suunnitelmat vietävä loppuun saakka hyvin
• Missä voin oppia, aktiivista syötteiden hakemista ympäriltäni tulevaisuudessakin
• Rajojen asettaminen
• Tiimityön reflektointi
• Dialogitaidot
• Palautekäytännöt
• Kohtaaminen, kuuleminen, kuunteleminen, eleet vs. sanat
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Luottaminen omaan osaamiseen
• Harjoittelen vielä tunnesäätelyä
• Miten saisin yhteisön (200hlöä) mukaani?
• Omat rajani ja ammattitaitoni
• Johtajuuden, talousosaamisen ja itseensä luottamisen
• Luottamisen osaamiseen ja prosesseihin
• Asioiden mallintamisen
• Tavoitteiden seuraamisen
• Toisten motivoinnin erilaisilla myyntilauseilla
• Kommunikoinnin ja ilon vaalimisen
• Aitoutta ja toisen pelipaikkojen/vahvuuksien havainnoinnin
• Verkostot, Me-muisti: oma tiimiyritys ja yhteisö
• Luovuus, johtaminen ja saavutettu verkosto

Reflektoivan listan perusteella on nähtävissä kehitys, joka opintojen aikana on kollektiivisesti karttunut. Toivottavasti tulevaisuuden työelämä pääsee kehittymään uusien osaajien myötä, joilla tiimijohtamisen ja valmentamisen taidot näkyvät konkreettisena tekemisenä.

Lähteet

Lehtonen, T. 2023. Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimivalmentajaksi. Helsinki. BoD.

Ristikangas, M-R, Lönnroth, A, Ristikangas, V & Ristikangas, V. 2021. Valmentava tiimin johtaminen. 1.painos. E-kirja. Helsinki. Alma talent.

Tikkanen, K. 2023. https://esseepankki.proakatemia.fi/valmentava-tiimin-johtaminen/. Viitattu 17.11.2023