Tampere
30 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Miksi yliarvostamme ihmistä, joka aliarvostaa unta?



Kirjoittanut: Elias Hämäläinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Miksi nukumme - unen voima
Matthew Walker
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Jos pystyisit estämään katastrofin, kuten Exxon Valdezin -öljy onnettomuuden tai Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden, yrittäisitkö?

 

Tutkimusten mukaan mm. näissä onnettomuuksissa yhtenä syynä oli virhe, johon vaikuttavana tekijänä oli työntekijöiden riittämätön lepo. Vaikka harva arkielämässään olisi vastuussa öljytankkereista tai ydinvoimaloiden turvallisuudesta, useimmat meistä kulkevat liikenteessä. Suurin osa ei suhtaudu uupuneena ajamiseen sen vaatimalla vakavuudella. Itsekin olen tähän langennut. Uupuneena ajaminen on kuitenkin valtaosan liikenneonnettomuuksien aiheuttajana.

 

On tutkittu, että 2/3 ihmisistä ei nuku riittävästi. Ehkä on myös helppoa laiminlyödä riittävää lepoa, kun ei ole vastuussa mistään suuresta. Jos on seuraavana päivänä hieman väsynyt, siitä kärsii vain itse. Paitsi jos kärsiikin joku muu. Itsekin muistan joitain vuosia sitten duunarina työskennellessäni tiedostaneeni, että sitten kun aloitan opinnot, mun on nukuttava enemmän. Vaikka en ollut asiaa juurikaan perustietoa enempää tutkinut, ymmärsin, että opiskeluun käytetty aika menee hukkaan, mikäli lepo ei ole riittävää. Tavara, jota päähän tankkaa ei jää sinne. Tänä aikana nukuin aivan liian vähäisiä yöunia. Nuori mies, pitkää päivää töissä ja harrastaakin piti ennättää. Välillä lähdin työajallakin tekemään jotain, ja päästyäni paikkaan, johon lähdin, en enää välttämättä muistanut mitä lähdinkään tähän kohtaan tekemään. En ollut vanha saati huonomuistinen, ainoastaan väsynyt. Oikeastaan muisti on aina ollut todella hyvä, tuohon pisteeseen mennessä, en ollut elämässäni kalenteria käyttänyt ikinä. Kaikki pysyi päässä, enkä juuri ikinä ollut sovituista asioista myöhässä. Muistetaan kuitenkin, että tein duunarin työtä säännöllisellä työajalla, jolloin pääasiassa muistettavaksi jäi vain vapaa-ajan asiat. Jostain syystä ajattelin silti, että tämän kaltainen tila on ihan hyvä, eikä toimintaa ole syytä vielä muuttaa.  En juuri pysähtynyt miettimään, että entäpä jos kärsiikin itse (Todennäköisesti siksi, että 18-vuotiaanahan on käytännössä katsottuna kuolematon). Se on pahimmillaan huomattavan iso sakko. Terveys. Siitä ei aina osaa olla kiitollinen, ennen kuin sitä ei enää ole.

 

Miksi meitä nukuttaa?

 

Aivoissamme muodostuu tälläkin hetkellä adenosiiniksi nimettyä kemiallista yhdistettä. Sen määrä kasvaa koko valveillaoloajan. Tätä voitaisiin kutsua tavallaan mittauslaitteeksi, joka laskee sitä kauanko aikaa on kulunut siitä, kun olet aamulla herännyt. Adenosiinin kasvava määrä aivoissasi voimistaa nukkumisen tarvetta. Tätä kutsutaan unipaineeksi. Adenosiini toimii aivoissa kahdella tavalla, se samalla vaimentaa aivoissa hereillä pysymistä edistävien osien toimintaa sekä voimistaa nukkumaan houkuttelevien osien tehoa. Sen määrä on suurimmillaan, ihmisen oltua valveilla 12-16 tuntia. Tämän vaikutusta on kuitenkin keinotekoisesti mahdollista vaimentaa käyttämällä kemikaalia, joka nostaa vireyttä ja auttaa pysymään hereillä. Maailman yleisimmin käytetty psykoaktiivinen piriste. Psykoaktiivisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka vaikuttaa mieleen. Kyseessä on kofeiini. Walkerin mukaan kyseessä on ainoa huume, jota annamme lapsille ja nuorille. Kofeiinin toiminta perustuu siihen, että se menee aivoissa adenosiinia vastaanottaviin reseptoreihin tukkien ne ja tehden käytännössä ne toimintakyvyttömiksi. Se siis torjuu adenosiinin muuten lähettämän nukahtamissignaalin huijaten ihmisen tuntemaan olonsa vireäksi ja pysymään hereillä. Vaikka adenosiinin kohonnut määrä muuten ohjaisi ihmisen ilman tätä vastavoimaa jo nukkumaan. Kofeiinin määrä verenkierrossa on huipussaan 30 minuutin kuluttua sitä sisältävän juoman nauttimisesta. Sen puoliintumisaika on 5-7 tuntia. Tämä tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa kemikaalin määrä vähenee puoleen. Kunkin kemikaalin puoliintumisaika on vakio, mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen ajan jälkeen määrä vähenee 50%:iin, toisen jälkeen 25%:iin ja niin edespäin. Jos siis juot kahvia useita kuppeja päivässä pitkin päivää, tämä tarkoittaa sitä, että veressäsi on kofeiinia jokaisena vuorokauden hetkenä.

Itse en ole kahvista luopumassa, mutta ymmärrettyäni yhä enemmän unen tarpeellisuutta ja vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Käytännössä kaikkeen. Olen toki saanut aikaan motivaatiota ryhtiliikkeeseen oman nukkumisen ja kofeiininkulutuksen seuraamisessa. Esimerkiksi siten, että pyrin olemaan nauttimatta kofeiinia klo 14 jälkeen, jolloin nukkumaan mennessä sitä olisi elimistössä vaikuttamassa mahdollisimman vähän, sillä vaikka nukahtaisikin, heikentää veressä vaikuttava kofeiini unen laatua. Säännöllisillä yöunilla on myös suuria ennaltaehkäiseviä vaikutuksia useisiin eri sairauksiin, kun se on elämässä tapa eikä poikkeus.

 

Mitä uni maksaa?

 

Yksi näkökulma on katsoa myös riittämättömän unen hintalappua koko yhteiskunnalle. Tai työntekijöiden lepäämättömyys yrittäjälle. Yhden kirjassa viitatun tutkimuksen mukaan tarkastellessa useiden testiryhmien vireystasoa, todettiin henkilöiden nukuttua 10 vuorokauden ajan vain 6 tunnin mittaisia unia, heidän vireystasonsa vastasi 24 tuntia putkeen valvoneiden tasoa. Jos peilaan tätä aiemmin mainitsemiini omiin kokemuksiin, niin näin jälkikäteen reflektoidessa omaa toimintaani voin todeta kyllä tämän olevan vähintäänkin lähellä totuutta. Tällä hetkellä en pysty ymmärtämään, miksi halusin pitää itseni vapaaehtoisesti olotilassa, jossa on kurja olla. Aamuisin ei ole mukava herätä saati käydä päivän askareiden kimppuun. Työteho on tavanomaista matalampi ja kaiken lisäksi vaaransin oman terveyteni sekä liikenteessä liikkuessani sekä itseni, että toisten turvallisuuden ajamalla ajoittain riittämättömästi levänneenä.

 

Jos vireystaso laskee näin hälyttävästi jo alle kahdessa viikossa voimme vain kuvitella paljonko ihmisten lepäämättömyys maksaa työtehossa ja tarkkuudessa. Jokainen väsyneenä tehty virhe, jonka oikaisemiseen joutuu käyttämään lisäresursseja, jokainen onnettomuus liikenteessä, joka olisi voitu ennaltaehkäistä suuremmalla unen määrällä. Ihmishenkiä ei voida rahassa edes mitata. Kaikki se työntekoon tehottomasti käytetty aika, joka johtuu vain siitä, ettei jaksa työskennellä edes normaalilla teholla.

 

Pienyrittäjän näkökulmasta mietittynä tämä on myös iso kysymys. Kuinka toimia silloin kun on kiiire. Onko parempi työskennellä pitkää päivää lepäämättä tarpeeksi, vai paineenkin alla katkaista työ tiettynä aikana ja palata seuraavana päivänä levänneempänä. Kuinka löytää optimaalinen tapa tehdä työtä tehokkaasti? Entä kuinka olla ajattelematta työtä sinä aikana, kun olisi tarve ja tarkoitus levätä? Vaikeita kysymyksiä, joihin en osaa vastata. Kuitenkin henkilökohtaisesti aion lähteä tätä selvittämään. En toivo löytäväni itseäni tilasta, jossa olen kiirehtinyt kohti pistettä, jossa huomaan ”ahkeruuteni” tähden menettäneeni joko mielenterveyteni, fyysisen terveyteni tai pahimmillaan molemmat. Kuitenkin kaikki on lopulta omalla vastuullamme. Olimme sitten yrittäjiä tai emme. Jos emme itse valitse sitä, kuinka täytämme kalenterimme, joku muu tekee sen puolestamme. Yrittäjänä kuitenkin lienee isompi riski pudota siihen kuoppaan, missä tämäkin työasia on aivan pakko tehdä tänään yhdeltätoista illalla. Onhan kaikki sinusta kiinni. Kukaan ei maksa sinulle palkkaa ajasta, jolloin et tee mitään. Kuitenkin erityisesti juuri tässä tilanteessa olisi ehdottoman tärkeää, että työhön käytetty aika olisi tehokasta ja tuottavaa, eikä vain toimistolla käytettyä aikaa. Jos siitä maksettava hinta kalenterissa on päivittäinen kahdeksan tunnin lepo, ja kaupanpäälle saa suuret terveyttä edistävät kaupanpäälliset ja päivisin on muutenkin paljon miellyttävämpää elää, niin kai se kannattaa maksaa.

Kommentoi