Näemme mainoksia tuotteista tai palveluista, joita ehdottomasti tarvitsemme, selatessamme
Instagramia tai astuessamme linja-autoon. Eli markkinoinnin täytyy siis olla viestintää.
Markkinoinnin tarkoituksena on lisätä informaatiota ja saavuttaa uusia mahdollisia
asiakkaita, eikö? Mutta sehän on taas myynnin edistämistä. Miten hukassa sitä voikaan olla
muka niin tutun asian kanssa? Siitä huolimatta minulla on tunne, kuin tietäisin mitä
markkinointi tarkoittaa, mitä se on käytännössä ja mitä se voi onnistuessaan tuoda
yritykselle.

Kun kirjoittaa hakusanoiksi ”markkinointi” ja ”määritelmä” Googlen hakupalveluun, löytyy
noin 196 000 tulosta. Se on aika paljon, vaikka veikkaan, ettei jokainen niistä määrittele
markkinointia kovin yksityiskohtaisesti ja todennäköisesti joukkoon mahtuu monta eri tapaa.
Vieraillessani kirjastossa, löysin kymmeniä kirjoja markkinoinnista ja osa niistä olikin
yhdistetty esimerkiksi viestinnän tai myynnin kanssa yhteiseksi kokonaisuudeksi.
Sosiaalisen median aikakautena olemme jatkuvasti erilaisen markkinoinnin kohteina ja
uhreina, ja siitä syystä meille on muodostunut selkeä yleiskuva markkinoinnista, jonka
pohjimmaisena tarkoituksena on myydä (Markkinoinnin yhdeksän käskyä, 2003).

The American Marketing Association uudelleenmääritteli markkinoinnin vuonna 2008
tiivistykseen: ’’Markkinointi on toimintaa ja prosesseja, jonka avulla tehdään, viestitetään,
toimitetaan ja vaihdetaan tarjouksia, joilla on merkitystä kuluttajille, asiakkaille, kumppaneille
ja yhteisöille.’’ Tämän sitaatin takana on ajatus, että markkinointitoimenpiteiden vaikutukset
ylettyvät laajemmalle alalle kuin vain asiakkaan ja yrityksen välille. (Markkinointi 3.0, 2011).
Eipä siis ihme, että markkinointi tuntuu samanaikaisesti niin tutulta ja tuntemattomalta
aiheelta. Markkinointi vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme tiedostimme sen tai emme.
Se ympäripyöreydellään saa lukijan pään pyörälle, vaikka konkreettisia esimerkkejä löytyy
joka paikasta jopa etsimättä. Meiltä löytyy jääkaapin ovesta hyvinkin yksinkertaisia
magneetteja, joissa mainostetaan niin lääkäriasemaa kuin myös Espanjan matkakohteita.
Osa niistä on saatu tuliaiseksi ja osa on saatettu ostaa itse pohtimatta, miksi tällainen on
tehty.

Kun miettii niinkin yksinkertaista markkinointi keinoa kuin magneetit, on pantava merkille,
kuinka erilaisia magneetteja juuri meidän jääkaappimme ovesta löytyy. Philip Kotlerin,
Hermawan Kartajayan sekä Iwan Setiawanin kirjoittamassa kirjassa ”Markkinointi 3.0”
vertaillaan markkinoinnin eri aikakausien näkökulmia erittäin mielenkiintoisella tavalla.

Taulukko antaa markkinoinnin eri toimintatavoille syvällisyyttä ja avaa kuluttajaminäni silmät
auki täysin eri valossa kuin olisin osannut ajatellakaan. Samanaikaisesti
jääkaappimagneetteja markkinointikeinona käyttää kaksi toisistaan hyvin poikkeavaa alaa:
matkailu ja terveydenhuolto. Kun vertailemme markkinoinnin periaatteita magneetteja
arvioiden, voimme huomata, että vaikka alat käyttävät samaa markkinointialustaa, heidän
strategiansa ovat todella erilaiset.

Lääkäriasema Johanneksen klinikka vetoaa magneetissaan mahdolliseen asiakkaaseen
sanoin: ”Kun tarvitset lääkäriä, 020 70 700”. Vuorovaikutus on erittäin yksilöity mahdolliselle
asiakkaalle ja pyrkii vakuuttamaan käytännön ja tunneperäisien arvojen tavoin
asiakkaaseen. Tavoitteena on herättää luottamus ja asiakastyytyväisyys informaation kautta
jo ennen virallista kontaktia. Usko omaan brändiin ja osaamiseen huokuu selkeiden ohjeiden
kautta ja puhkuvat käytännönläheisyyttä, sillä tiedät mitä tehdä ja milloin ilman, että sitä
väännetään sinulle rautalangasta. Markkinointi 2.0 strategia allekirjoittaa
magneettimarkkinoinnin yritysnäkökulman valveutuneesta, ajattelevasta ja tuntevasta
kuluttajasta onnistuneesti.

Espanjalaisen saarikaupungin Fuerteventuran jääkaappimagneetti on yksinkertaisimmillaan
hyvää markkinointia 3.0 tapaan. Yrittämättä myydä matkailukohteen palveluja informaation
kautta magneetti luo kuvan helposta, kauniista ja paremmasta elämästä. Markkinointi 3.0
tavoitteiden mukaisesti parannetaan maailmaa. Saatat ihmetellä, että miten muka. Miten tuo
turistien suosimasta tuliaisesta voi löytää markkinoinnin keinoja noin paljon, eihän siinä lue
juuri mitään. Ei niin. Arvolähtöisellä lähestymistavallaan magneetti puhuttelee mahdollista
uutta tai jopa vanhaa asiakasta vuorovaikutteisesti. Magneetti ei yritä luoda yhtä ja tiettyä
mielikuvaa, vaan jättää katsojalleen valtavasti vaikutusvaltaa ja siksi onnistuu
markkinoinnissaan mahdollisesti jopa paremmin kuin Johanneksen klinikka. Magneetti
poikkeaa yleismainoskuva-ajatuksestamme ja noudattaa samalla markkinoijan neljättä
käskyä: älä tee mainoksesta mieleenpainuvaa. (Markkinoijan yhdeksän käskyä, 2003, s.
77).

Markkinoinnilla voi siis olla monta eri lyhytaikaista tavoitetta. Pitkäaikainen tavoite on
kuitenkin sama: viesti ja myy eli markkinoi. Markkinoinnin voi mieltää sekä keinoksi, että
selkeäksi omaksi osa-alueeksi eikä kumpikaan tulkinnoista ole väärä. Siispä markkinointia
on monenlaista riippuen eri kohde ryhmistä. Jos tehdään kaikille, ei tehdä kenellekään
mitään. Tästä syystä tavoite sekä kohderyhmän määrittäminen markkinoinnissa on erittäin
tärkeä osa prosessia.