Johdanto

Miksi halusin kirjoittaa kehäteoriasta? Aihe on ollut minulla sekä tiimillämme mielessä jo jonkin aikaa. On silloin tällöin noussut aihe esille tiimissä, että olisi mielenkiintoista käydä läpi kehäteoria tiimin näkökulmasta. Kuitenkaan aika ei ole tuntunut oikealta vielä ennen tätä hetkeä käsitellä aihetta ja ehkä hyvä, että ei olla käsiteltykään.

Tiimimme kävi omaa myrskyvaihettaan läpi viime vuoden syksyllä, jolloin omasta mielestäni aihe olisin ollut liian arka tuohon myrskyiseen hetkeen. On ollut hyvä parantaa ja syventää tiimiä tämän kyseisen kevään aikana ja luoda positiivisempaa ja luottamuksellisempaa ilmapiiriä, joten nyt kehäteorian käyminen voisi olla meidän tiimillemme sopiva ajankohta.

Halusin kirjoittaa myös kehäteoriasta oman esseen, koska en ole törmännyt ainakaan liikaa työkaluihin esseepankissa, joita pystyy soveltamaan ja hyödyntämään tiimin toimintaa ajatellen. Valmentava johtajuus on myös kiinnostanut itseäni aika paljon kuluneen kevään aikana, joten haluaisin ammentaa lisää näistä työkaluista, koska niitä kyllä tuntuu riittävän.

Toivottavasti tämä essee toimii muille oppaana lähteä rakentamaan oman tiiminsä kehäteoriaa.

Mikä on kehäteoria?

Kehäteoria on Rauno Korven 2008 kehittämä malli jääkiekkojoukkueen toimintaan, joka  auttaa joukkuetta palautteen annossa ja arvioinnissa. Kehäteoria on työkalu, jonka avulla kartoitetaan tiimin tilannetta. Tilanne voi olla yleinen sitoutuminen tiimin toimintaan ja tiimiin  tai sillä voidaan tarkastella esimerkiksi esseiden kirjoittamisen onnistumista. (Esseepankki.fi)

Kehäteoriassa jokainen sijoittaa ensin itsensä kehälle, jonka jälkeen tiimin jäsenet sijoittavat sinut kehälle. Tämän jälkeen tarkastellaan tuloksia, missä kohtaa kukin sijoittuu kehällä. Kehäteorian avulla pystytään tutkia, miten oma käyttäytyminen näyttäytyy muille. Joku saattaa kokea olevansa lähempänä kehän sisäosaa, kuin mitä muu tiimi kokee hänen olevansa. Tällainen käytös johtaa siihen, että tiimin jäsen on passiivisempi, kuin häneltä toivottaisiin. Kehäteorian avulla tällainen passiivinen käytös jossain henkilössä saadaan rikottua, kun hän saa tiimin näkökulman omasta toiminnastaan ja panoksestaan tiimissä. (Esseenpankki.fi)

Teorian avulla tarkastellaan myös millaisen kokonaisuuden tiimi muodostaa. Sijoittuuko tiimiläisten jakautuminen kehälle tasaisesti kaikille kehän alueille vai pysyykö se vain tietyllä kehän alueella. (Esseepankki.fi)

”Kertoo tiimiläisen sitoutumisesta tiimiin”

Ydintiimi: Tiimin johtajat, jotka asettavat tiimille suunnan, tavoitteet ja vaatimukset.

Avainpelaajat: Tiimin jäsenet, joiden tekemä työ on äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä. Avainpelaajat ovat oma-aloitteisimpia ja heidän tekemä työ on edellytys tiimin toiminnalle.

Mukana sinnittelijät: Tiimin jäsenet, jotka tekevät sen mitä pyydetään, mutta eivät juuri enempää.

Vaarassa pudota: Tiimin jäsenet, jotka eivät suoriudu niin kuin heiltä odotetaan suoriutuvan ja ovat vaarassa pudota tiimistä.

(Tiimiakatemia)

Esimerkki kehäteorian käytöstä

Essi ja Emilia jakoivat podcastissaan omia kokemuksia kehäteoriasta ja miten heidän tiimi Apaja oli käyttänyt kehäteoriaa oman tiiminsä aikana. E & E kertoivat, että he olivat käyttäneet kehäteoriaa kaksi kertaa omassa tiimissä. Ensimmäisen kerran 1.vuoden keväällä ja toisen kerran 3.vuoden syksyllä.

Ero näiden kertojen välillä oli aika iso. Ensimmäisellä kerralla tiimi oli käynyt kiivaan palautekeskustelun kehäteorian ohella. Toisella kerralla taas kehäteoria oli toteutettu anonyymisti eikä sen suurempaa palautekeskustelua oltu käyty tai selitetty auki, miksi joku oli sijoitettu tiettyyn kohtaan kehää.

Ensimmäisellä kerralla ison palauteryöpyn saaminen tuntui aika isolta palalta käsitellä. Ensimmäinen vuosi on muutenkin juuri aloittaneelle tiimille hämmentävää aikaa, kun vielä totutellaan uuteen tilanteeseen, tiimiin ja ihmisiin. Toisella kerralla taas, kun palaute jäi saamatta ja käsittelemättä jäi todella tyhjä olo. Ihan kun olisi vain heitetty nimet taululle ja that’s it, ei käsitellä sen enempää.

E & E kertoivat, että heidän mielestään avoin palautekeskustelu kuuluukin teoriatyökalun läpikäynnissä. On tärkeää saattaa kaikki samalle linjalle siitä, miten kukin kokee itsensä tiimissä ja miten muut kokevat sinut tiimissä. Mitä sinulta toivotaan, jotta tiimi voi toimia paremmin.

Podcastissa nostettiin myös esille, että teorian työkalu ei ole ainoastaan palautteen anto ja sen harjoittaminen vaan mahdollisuus saada kyydistä putoajat takaisin tiimin toimintaan mukaan. E & E kertoivat, että tätä varten kyydistä putoajille on tärkeää tehdä selkeät tavoitteet, miten he pääsevät omalla toiminnallaan takaisin kehän sisälle. Myöskin kokotiimin on tärkeää ottaa tässä roolia. Tiimiläisten on tärkeää kuunnella myös kyydistä putoajia, mikä voisi auttaa heitä paremmin pääsemään takaisin osaksi tiimiä.

”Tiiminä ollaan yhdessä ja haasteet on tehty taklattavaksi yhdessä”

Pohdinta

Halusin valmentaa itseäni tulevaa pajaa varten, jossa käsittelemme tiimimme tilannetta kehäteoriaa hyödyntäen. En tiennyt aiheesta kauheasti ennen tämän esseen kirjoittamista enkä oikein ollut varma, miten tulen kyseisen pajan vetämään. Nyt kuitenkin esseen kirjoittamisen jälkeen minulla on paljon parempi käsitys koko teoriasta. Sain myös idean ja suunnitelman, miten toteutan torstain pajamme, jotta teorian käsitteleminen olisi mahdollisimman rikasta ja kaikille hyödyllistä.

Lähteet:

Essi, K. 1.10.2020. Kehäteoria ja tiimin itsetuntemus. Apaja. Esseepankki.fi

https://esseepankki.proakatemia.fi/kehateoria-ja-tiimin-itsetuntemus/

Essi, S. teoria. Prezi.fi

https://prezi.com/nnn-ctwewchy/teoria/

Jukka, H. Helmikuu 2008. Sitoutumiseen ja palautteeseen liittyviä ideoita. Tiimiakatemia.

https://letim.files.wordpress.com/2009/10/kehateoria_ja_joharin_ikkuna.pdf

Timo, N. 2.4.2024. Kehäteoria keskustelu. Proakatemia.