Tampere
02 May, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Mielikuvitusta ja epäonnistumisia



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tästä alkaa elämä. Epäonnistumisen ilo ja mielikuvituksen tärkeys.
J. K. Rowling
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

J.K. Rowling piti vuonna 2008 puheen Harvardin yliopistosta valmistuville. Nyt me vuonna 2020 joulukuussa korkeakouluista valmistuvat emme ehkä tule kuulemaan niin hienoja puheita, ainakaan livenä – sillä korona runtelee edelleen maailmaa. Voimme kuitenkin poimia ja oppia jotain J. K. Rowlingin pitämästä puheesta, sillä teemat ovat edelleen ajankohtaisia. J.K. Rowlingin kertoi puheessaan kahdesta teemasta: epäonnistumisesta ja mielikuvituksesta.

”Ja koska teitä kohta odottaa se, mitä joskus kutsutaan ”aikuisten maailmaksi”, haluan muistuttaa teille, miten tärkeää on käyttää mielikuvitustaan.” (Rowling 2008, 11).

Erityisesti näin korona vuonna valmistuvat voivat varmasti allekirjoittaa, että nyt, jos koskaan tulemme tarvitsemaan mielikuvitusta. Osa voi tarvita mielikuvitusta siihen, kuinka saisi taloutensa pidettyä hyvänä, kun puolisoita lomautetaan, töitä on vaikea saada ja laskutkin pitäisi maksaa. Toinen tarvitsee mielikuvitusta siihen, että kuinka jaksaa haastavien aikojen keskellä, kun niitä kaikista läheisimpiä ihmisiä ei pääse näkemään kasvotusten. Kolmas miettii, että kuinka oma yritys pidetään elossa, kun verkkokauppatilaukset vähenevät, eikä asiakkaita näy kivijalkaliikkeessäkään. Joku miettii varmasti, että mistä keksiä virikettä lapselle päivästä toiseen ja toinen miettii, että kuinka tuntisi tekonsa tarpeeksi merkityksellisiksi tässä tilanteessa.

Mielikuvitusta tarvitaan siis ihan arkipäiväisten asioiden keskellä ja erityisesti nyt, kun elämme poikkeusaikoja. Haluankin siis J.K. Rowlingia lainaten muistuttaa teille, että älkää unohtako mielikuvitustanne. Nyt, jos koskaan se on erittäin tärkeää, jotta selviämme ja jaksamme näiden haastavien aikojen yli – yhdessä. Koitetaan miettiä keinoja, kuinka voisimme tuoda omaa osaamistamme toisten avuksi ja kuinka voisimme ilahduttaa läheisiämme. Teot voivat olla mitä pienimpiä, mutta rikastetaan ne mielikuvituksen mahtavalla voimalla. Muistetaan pitää huolta toisistamme ja myös omasta itsestämme. Älkäämme kadottako mielikuvitustamme, sillä silloin uppoamme helpommin vallitsevan tilanteen valtaan ja kadotamme iloisetkin asiat arjestamme.

”Epäonnistuminen riisuu elämän paljaaksi ja jättää jäljelle vain olennaisen.” (Rowling 2008, 32).

Epäonnistuminen oli mielestäni upea teema J.K. Rowlingin puheen toiseksi teemaksi. Erityisesti me proakatemialaiset tiedämme mitä on epäonnistuminen ja voisiko jopa sanoa, että olemme konkareita sen saralla. Ilman epäonnistumisia ei meinaan tule kehitystä, ja sen vuoksi olemme kantapään kautta oppineet, että epäonnistuminen on vähintäänkin yhtä tärkeää, kuin onnistuminen – ellei jopa tärkeämpää. Voin myös omalta kohdaltani todeta, että parhaat opit Akatemia-aikana on tullut juuri epäonnistumisten kautta. Ilman niitä en varmasti olisi juuri tässä pisteessä kuin nyt olen. Olen ylpeä jokaisesta epäonnistumisestani, sillä ne ovat lopulta vieneet minut lähemmäksi kohti onnistumisia. Yhtenä onnistumisena voi esimerkiksi pitää sitä, että huomenna valmistun kolmen ja puolenvuoden ammattikorkeakoulu taipaleen jälkeen yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tradenomiksi. Tämä ei olisi kuitenkaan onnistunut, ellen ensin olisi käynyt läpi todella kuoppaista epäonnistumisten tietä, yhdessä tiimini Promisian kanssa.

”On mahdotonta elää epäonnistumatta kertaakaan, paitsi jos valitsee aina varman päälle ja varovaisesti että elämä jää elämättä – ja sehän se vasta epäonnistumista onkin.” (Rowling 2008, 34).

Haluan kiittää tästä epäonnisesta matkasta teitä tiimiläisiäni – promisialaisia, sillä ilman teitä tästä matkasta ei olisi tullut myös yhtä elämäni hienointa onnistumista. Teidän vuoksi, teidän kanssa ja teidän avulla olen saanut kasvaa ja kehittyä, kohdata pelkoja ja etsiä arvoja, jotka ovat itselleni tässä elämässä merkityksellisiä. Huomenna juhlimme yhdessä onnistumisiamme, kippistämme epäonnistumisille ja hymyilemme tulevaisuudelle. Jännä kyllä, emme kukaan vielä tiedä, että mitä se todellisuudessa tuo tullessaan!

”Valmistujaispäivänä meitä sitoivat yhteen suuret tunteet, olimmehan kokeneet yhdessä ajanjakson, joka oli päättymässä iäksi.” (Rowling 2008, 69).

J.K. Rowlingin kehotti Harwardin valmistuvia pitämään kiinni niistä ystävyyssuhteista, joita he olivat opintojensa aikana rakentaneet (Rowling 2008, 70). Niin myös minäkin haluan kehottaa meitä siihen, että pidetään kiinni siitä, mitä olemme kolmen ja puolenvuoden aikana rakentaneet – pidetään kiinni toisistamme ja niistä syvistä ihmissuhteista, jotka ovat olleet kultaakin tärkeämpiä tällä epäonnistumisten ja onnistumisten täyteisellä matkalla.

Paljon onnea vuoden 2020 valmistuville ja onnea matkaan – halataan, kun tavataan! <3

Kommentoi