Jo Boaler – Rajaton mieli

Oletko sinä ”synnynnäisesti” huono jossain? Onko sinulle sanottu, että sinulla ei ole ”kielipäätä” tai et ole ”taiteellinen?” Onko esimerkiksi matematiikka ollut inhokki kouluaineita? Sinulle ei vain ole periytynyt ”laskupäätä”, jotta olisit hyvä matematiikassa? Etkä meinaa mitenkään oppia sitä, koska koet vaikeuksia jo yksinkertaisimmissa laskuissa, joita vertaisesi suorittavat täysin ilman ongelmia?

Jo Boaler on Stanfordin yliopiston kasvatustieteen professori. Hän on vuosia työskennellyt yhdessä aivotutkijoiden kanssa. Kirjassa rajaton mieli Boaler avaa tutkimustuloksia neurologian, käytöksen ja oppimisen aiheista ja haastaa ihmisiä suhtautumaan ongelmiinsa eri tavalla. Teos lupaa muuttaa ihmisen todellisuutta, kun lukija sisäistää kuusi kirjassa esitettyä oppimisavainta.

Älä kehu ihmistä – kehu suoritusta

Saamme kasvatuksemme myötä usein virheellisesti muuttumattomuuden asenteen. Se tarkoittaa, että meille on uskoteltu, että olemme jossain joko hyviä tai emme. Että lahjakkuudella ja geeniperimällä on merkittävä rooli siihen mitä tulemme osaamaan elämässämme. Tämä osittain johtuu siitä, että on ollut käsitys aivojen muokkaamattomuudesta. Aivot kehittyvät ja kasvavat läpi nuoruuden ja aikuisuudesta hautaan mennään ns. niillä opeilla ja tavoilla mitä on tarttunut. Tämä on täysin väärä uskomus. Aivot muokkautuvat aina uutta oppiessa, läpi elämän.

Asenne on se, mikä vaatii korjaus liikkeitä meidän yhteiskunnassa. Muuttumattomuuden asenne on korvattavissa kasvun asenteella ja ihmisen oppiminen vapautuu rajattomaksi. Kehutko lastasi / onko sinua kehuttu pienenä eteväksi? Eteväksi kun esimerkiksi opit laskemaan kertotauluja. Muuttumattomuuden asennetta ruokkii kehu ihmistä, esimerkiksi ”eteväksi” ja ihmisen sittemmin törmättyä ongelmiin kehutun aiheen parissa, vaikka matematiikan, hän musertuu ongelmien alle ja toteaa ettei osaakkaan, eikä olekaan ”etevä.” Syntyy matematiikka-kammo, josta arvion mukaan noin puolet maapallon asukkaista kärsivät. Tuo kammo aktivoi samoja pelon hermoratoja aivoissa kuin hämähäkki tai korkeiden paikkojen pelko. Se tunne lamauttaa ihmisen ja aivot eivät tuolloin tietystikään ole terävimmillään.

Nuorta kertolaskujen oivaltajaa olisi hyvä kehua ruokkimalla hänen kasvun asennetta. ”Osaatko laskea kertoluvuilla? Hienoa, että olet oppinut laskemaan niillä”, Teon kehuminen ei aseta aivoihin ajattelutapaa lahjakkuudesta, vaan mahdollisuudesta oppia.

Tee Virheitä

Aivot kehittyvät ja kasvavat kun teet virheitä. Koeryhmää testattiin magneettikuvaustekniikan avulla. Heidät laitettiin tenttiin ja huomattiin aivokäyristä, kuinka paljon enemmän aivot tekivät töitä ihmisten vastatessa väärin. Tämä huomio kokeesta aloitti muuttamaan opetussuunnitelmia pikku hiljaa ympäri palloamme. Opettajathan olivat suunnitelleet tuntinsa niin että kaikki onnistuisivat. Mehän onneksi Proakatemialla tiedämme virheiden kuuluvan oppimisprosessiin, mutta luotammeko siihen prosessiin täysin?

Kirjassa on innostava esimerkki Clarissa nimisestä 13-vuotiaasta tytöstä. Hän opettelee klarinetin soittoa, mutta on kuulemansa mukaan ”lahjaton” ja vailla ”sävelkorvaa.” Clarissan tapa oppia on psykologien mukaan 10-kertaa tehokkaampaa kuin usein oppiminen on. Clarissa on kehittänyt aivoihinsa ”tehoradat”, joita hyödyntää. ”Clarissa henkäisee ja soittaa kaksi säveltä. Sitten hän lopettaa. Hän laskee klarinetin huuliltaan ja tuijottaa paperia. Hänen silmänsä kapenevat. Hän soittaa seitsemän säveltä, kappaleen alkutahdit. Hän soittaa viimeisen nuotin väärin ja lopettaa saman tien, muttei laske klarinettia huuliltaan… Hän aloittaa taas ja soittaa riffin alusta lähtien. Tällä kertaa hän etenee muutamaa säveltä pidemmälle, epäonnistuu viimeisessä nuotissa, palaa taaksepäin, korjaa virheen. Alku alkaa sujua – sävelissä on lennokkuutta ja tunnetta. Kun hän pääsee säkeen loppuun, hän pysähtyy taas kuudeksi pitkäksi sekunniksi. Hän tuntuu käyvän säkeen läpi mielessään ja sormeilee klarinettia mietteissään. Hän nojautuu eteenpäin, henkäisee ja aloittaa alusta. Soitto kuulostaa melko hirveältä. Se ei ole musiikkia, vaan epävireisiä, huojuvia, laahaavia sävelryppäitä, joita tauot ja virheet katkovat. Terve järki antaisi ymmärtää, että Clarissa epäonnistuu. Mutta tässä tapauksessa terve järki erehtyisi pahemman kerran.”

Minun mielestä tuo esimerkki hahmottaa hyvin virheisiin painottavan oppimisprosessin. Tuo ”tehoradan” kehittäminen onnistuu kun työskentelee kykyjensä rajoilla, tekee jatkuvasti virheitä haastavissa oloissa, korjaa virheet, jatkaa ja tekee lisää virheitä. Eli takertuu aina vain sinnikkäästi vaikeisiin asioihin.

Myytti nopeudesta

Oletko pitänyt sitä henkilöä hyvänä matematiikassa, joka laskee todella nopeasti? Itse olen ja itse olin myös varsinkin peruskoulussa todella nopea matematiikassa. Nopeus hyvänä ajattelussa on taas yksi oppimistamme asenteista. Sen olemme oppineet koulussa, koska siellä meitä testataan tavoilla, jotka kannustavat nopeuteen. Asioiden kunnolla oppiminen vaatii luovuutta ja joustavuutta, ei nopeutta, ja matematiikka ei ole poikkeus. Maailman suurimpien matemaatikkojen joukosta, esimerkiksi Laurent Schwartz ja Maryam Mirzakhani ovat avoimesti kertoneet kuinka hitaita ovat matematiikassa. He jopa tunsivat itsensä koulussa tyhmäksi, koska olivat niin hitaita.

Numerotaju on yksi ratkaiseva tekijä matematiikan oppimisessa. Se ei tarkoita kaavojen muistamista, ulkoa opettelua ja tietoa ”miten” lasketaan. Yksinkertaisuudessaan numerotaju tarkoittaa nimensä mukaan numeroiden ymmärtämistä. Tajuamista ”miksi” ja ymmärrystä kuinka numerot käyttäytyvät, esimerkiksi numero 17 voidaan esittää muodossa 12+4×2-3.

Toinen luovuutta edistävä metodi on ”numeropuhe.” Numeropuheessa laskutoimituksia suoritetaan päässä, ilman paperia ja kynää. Sen jälkeen keskustellaan laskemistavoista. Keskustelun sijasta voi myös kehittää visuaalisia esityksiä laskutavoista. Laskuesimerkkinä kirjassa oli 18 x 5.

Sille on hämmästyttävän monta tapaa laskea. Ja tietysti kaikki ovat yhtä oikein. Eli laskun 18 x 5 ratkaisemiseksi ei tarvitse muistaa ulkoa jotain kaavaa vaan olemalla luova niin tapoja varmasti löytyy kaikille. Itse laskin tavalla 5 x 10 + 5 x 8.