Tampere
27 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Mediaviestintä saavuttaa suomalaiset



Kirjoittanut: Eveliina Hakanen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ansaittu julkisuus - kaikki olennainen mediaviestinnästä
Jaakko Kilpeläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mediaviestintä on viestintää, joka on suunnattu nimensä mukaisesti medialle (esim. lehdet, radio, tv, erilaiset digitaaliset julkaisut). Karkeasti sanottuna mediaviestinnän prosessin osapuolet ovat viestin lähettäjä (viestijä) sekä viestin vastaanottava journalisti. Mediaviestinnän on tarkoitus tuoda näkyvyyttä mediassa viestin lähettäjälle tai hänen edustamalleen yritykselle, yhteisölle, tuotteelle, aatteelle tai muulle asialle. Kun puhutaan medianäkyvyydestä, käytetään usein sanoja mediahuomio, mediajulkisuus, ansaittu näkyvyys tai ansaittu julkisuus. Ansaittu-sanalla tarkoitetaan sitä, että näkyvyys on työllä tienattua, eikä sillä saatavasta mediatilasta ole tarvinnut maksaa. Ansaitun näkyvyyden vastakohta onkin ostettu näkyvyys, joka käsittää muun muassa mainonnan. (Kilpeläinen 2020.)

Itselläni on omakohtainen kokemus ansaitusta julkisuudesta, kun minusta ja valokuvauspalvelustani tehtiin juttu Aamulehteen tammikuussa 2022. Toimittaja oli kiinnostunut työstäni ja otti minuun itse yhteyttä. Silloin itsellä ei olisi tullut mieleenkään olla itse lehtiin yhteydessä. Juttu käsitteli itsetuntoa nostattavaa valokuvauskokemusta sekä oman kehonsa hyväksymistä, joka oli ja on edelleenkin melko trendikäs aihe medioissa ylipäätään. Proakatemialla olen jonkin verran törmännyt siihen, että projektit ottavat yhteyttä erilaisiin medioihin, kuten Aamulehteen, Tamperelaiseen ja Visit Tampereeseen jutun toivossa. Ainakin Tamperelaisessa on näkynyt akatemian projekteja ja Roiman projekteista ainakin Secondhand Vanha Tehdas sekä Boombattle ovat näkyneet verkossa sekä busseissa olevissa uutisnäytöissä.

Kannattaako mediaviestintään panostaa?

Nykyään on paljon erilaisia sosiaalisen median kanavia, joilla kohderyhmät tavoitetaan suoraan ja kustannustehokkaasti. Kun kanaviin tehdään omat tilit, voidaan itse päättää, millaista sisältöä ja viestiä tuodaan esiin. Viestin ja vastaanottajan välissä ei tällöin ole toimittajaa, joka voi estää viestin pääsyn julkisuuteen tai muokata viestiä ennen sen julkaisua. Vaikka valtamedian tavoittavuus on viime vuosina heikentynyt, perinteinen media tavoittaa edelleen suurimman osan suomalaisista. Suomen kansa viettää edelleen aikaa niin tv:n, kuin radion ja lehtien sekä digitaalisten uutismedioiden parissa. (Kilpeläinen 2020.)

Käytännön esimerkkinä median vaikuttavuudesta voidaan ottaa Kyrö Distillery Company, jonka valmistama Napue-gin palkittiin maailman parhaana gininä kansainvälisessä Wine ans Spirits -kilpailussa vuonna 2015. Suomessa laki kieltää alkoholituotteiden mainostamisen, mutta journalistit saavat kirjoittaa mistä haluaa. Yrityksen saama mediahuomio lisäsi yrityksen kasvua, kertoi silloinen toimitusjohtaja Mikko Koskinen. (Kilpeläinen 2020.) Vieläkin jos googlettaa vaikkapa ihan ”napue gin voittaja”, tulee useita uutisia eri medioista vuosilta 2015–2018.

Kyllä se on aika selvää, että jos pääsee moneen eri suomalaiseen saatikka ulkomaiseen uutismediaan tuollaisen positiivisen uutisen kanssa, siitä seuraa varmasti paljon hyvää yritykselle. Näin mediasisältö tavoittaa parhaassa tapauksessa suuremman yleisön kuin mikään kohtuurahalla tehty maksettu mainos. Senkin moni tietää, mitä voi seurata yritykselle negatiivisesta huomiosta mediassa. Myönteinen mediahuomio oman kokemukseni mukaan lisää palvelun myyntiä, tuo lukijoille tietoa toiminnasta tai käsiteltävästä aiheesta sekä lisää tietoisuutta tietyn teeman ympärille.

Mediaviestinnän suunnittelu

Alla olevat asiat (kuva 1.) olisi hyvä sisällyttää paitsi mediaviestinnän suunnitteluun, että myös viestinnän pitkäaikaisten linjojen suunnitteluun (Kilpeläinen 2020):

Kuva 1. Mediaviestinnän suunnittelu (Kilpeläinen 2020).

Ennen kuin yritys päättää kertoa asioistaan medialle, on hyvä miettiä, miksi asioista halutaan kertoa. Mitä mediahuomiolla halutaan saavuttaa tai millaisten seikkojen odotetaan päätyvän uutisaiheiksi? Halutaanko näkyvyydellä saavuttaa kenties uusia asiakkaita vai enemminkin tiedottaa ajankohtaisesta aiheesta? Lisäksi on hyvä tuntea oma kohderyhmä eli ketä tavoitellaan. Tavoitteita pohtiessa olisi hyvä miettiä, millä työkaluilla tavoitteiden toteutumista tarkastellaan.(Kilpeläinen 2020.)

Tavoitteiden lisäksi on tärkeää kirkastaa yrityksen tehtävä mediaa varten. Mikä mediaa kiinnostaa ja mitä muitakin olemassaolon syitä yrityksellä on kuin raha? Uutisarvoa ei pääsääntöisesti ole uusien tuotteiden lanseerauksilla, ellei olla suuri ja kansainvälinen yritys. Mitä tuntemattomampi yritys on, sitä enemmän mediahuomio vaatii jotakin yleisesti kiinnostavaa kerrottavaa ydinliiketoiminnan ulkopuolelta. Tehtävää voidaan esimerkiksi miettiä siltä kantilta, mitä ongelmia ollaan rikkomassa tai mitä puuttuvaa tietoa ja näkemystä yrityksellä tai sen henkilöstöllä on. Tavoitteen ja tehtävän puolestaan kiteyttää ydinviesti, jonka tulisi olla napakka ja selkeä sekä tarjota kaikki olennainen tieto tiivistetysti. (Kilpeläinen 2020.)

Sanomalehtien tavoittavuus

Lopuksi tutkin hieman suurimpien lehtien (sekä printin että digin) tavoittavuutta (Sanoma Media Finland n.d.) Suomessa:

• Aamulehden kokonaistavoittavuus 576 000/vko sekä tavoitetut lukijat 202 000/päivä
• Helsingin Sanomien kokonaistavoittavuus 1 946 000/vko sekä tavoitetut lukijat 701 000/päivä
• Ilta-Sanomien kokonaistavoittavuus 3 109 000/vko sekä tavoitetut lukijat 297 000/päivä.

Kun katson näitä lukuja, ajattelen, että mediaa kannattaisi hyödyntää enemmän yrityksen viestinnässä. Toki se vie enemmän aikaa, kuin sosiaalisen median tekeminen. Mediaan ei myöskään pääse ihan millä jutulla tahansa, joten sinne pyrkiminen vaatii ehkä enemmän kirkastusta siitä, mitä halutaan sanoa tai mitä yleisö haluaisi kuulla. En ottanut tähän tv:n tavoittavuutta, sillä ajattelen, että lehtiin on helpompi saada uutinen. Lehtimedia on siis meille proakatemialaisillekin ihan relevantti media.

 

Lähteet

Kilpeläinen, J. 2020. Ansaittu julkisuus. Kaikki olennainen mediaviestinnästä. Bisneskirjasto. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 3.5.2023. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/GAEBIXDTEB#piste:tI

Sanoma Media Finland. N.d. Aamulehti. Mediatiedot. Verkkosivu. Viitattu 3.5.2023. https://media.sanoma.fi/suunnittelijan-tyokalut/mediatiedot/aamulehti

Sanoma Media Finland. N.d. Helsingin Sanomat. Mediatiedot. Verkkosivu. Viitattu 3.5.2023. https://media.sanoma.fi/suunnittelijan-tyokalut/mediatiedot/helsingin-sanomat

Sanoma Media Finland. N.d. Ilta-Sanomat. Mediatiedot. Verkkosivu. Viitattu 3.5.2023. https://media.sanoma.fi/suunnittelijan-tyokalut/mediatiedot/ilta-sanomat

Aihetunnisteet:
Kommentoi