Tampere
29 May, Wednesday
15° C

Proakatemian esseepankki

Markkinointia boksin sisältä



Kirjoittanut: Noora Hyttinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Markkinointi boksin ulkopuolelta
Laura Ahonen & Sampo Luoto
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Maailma muuttuu, ja sen myötä myös markkinointi. Ihmiskunnan on pitänyt kulkea pitkä matka niistä hetkistä, kun muinaiset esi-isämme kertoivat toisilleen toimivimmasta tavasta sytyttää tuli, nykypäivään päästäksemme. Jo muutaman vuosikymmenen aikana markkinointi on siirtynyt Keltaisista sivuista televisiomainoksiin sekä viimeisimpänä sosiaaliseen mediaan. Markkinointia on joka paikassa, ja se testaa kuluttajaa ja markkinoijaa pysymään mukana. Aiemmin yritysten markkinointi voitiin hoitaa jokavuotiseen tyyliin perinteisillä lehtimainoksilla, sekä asiakkaan harvoin soittaessa ja kyseenalaistaessa asioita, toimintatapojen ei tarvinnut muuttua puhelun seurauksena. Nykyajan myötä tilanne on kuitenkin toinen.

Markkinoinnin kirjoja läpi selaillessani, huomasin kirjoissa yhteneväisen kaavan. Kirjoissa toistui sosiaalinen media, digiaika, brändäys ja monia muita myös sinulle tuttuja sanoja, eikö vain? Tiedät siis mistä puhun. Elämme aikaa, jossa elämä pyörii vahvasti sosiaalisen media sekä älylaitteiden ympärillä. Tuo digiajan toinen ulottuvuus, jossa ihmiset viettävät aikaansa omien päätelaitteidensa kautta, kulkee mukana niin taskussa, autossa tai ranteessa, minne tahansa menemmekin.  Pieni äänimerkki, tylsistyminen tai todellisuuden pakoilu saa meidät palaamaan aina takaisin. Selatessamme sitten Instagramin kuvien virtaa tai Facebookin uutisten sekamelskaa, näemme mainoksia, pysähdyimme niiden kohdalle tai emme. Markkinoijat päätyvät someen, koska sieltä löytyvät kuluttajat. Ja siellä missä on kuluttajia, siellä on rahaa. Siellä missä taas on rahaa, päätyvät lopulta myös markkinoijat. Yksinkertainen karuselli, joka pyörii pyörimistään. Jokainen meistä on kuitenkin tuon karusellin kyydissä, olimme sitten kuluttajan tai markkinoijan roolissa.

Sosiaalinen media on luonut markkinoijille ennen näkemättömän alustan kontaktoida asiakkaita yhdestä paikasta. Jokaiselle yritykselle, aina toiminimeä pyörittävästä pienyrittäjästä suuriin miljoonayrityksiin, on oma kanavansa saada näkyvyyttä sekä asiakassuhteita. Aktiivisella somettamisella yritys voi luoda itsestään mielikuvan edelläkävijänä. Luotettavuuden tunnetta luodaan läpinäkyvyydellä, kun kuluttaja postaa päivitykseen kommentin, johon hänelle vastataan henkilökohtaisesti. Kerätään dataa, ja hyödynnetään sitä markkinoinnissa. Luodaan kuluttajille yhteisön tunnetta jaettujen arvojen sekä tavoitteiden kautta. Jaetaan tarinoita, raotetaan yritysten ovia ja ennen kaikkia vaikutetaan ihmisten valintoihin. (Ahonen & Luoto 2015, 31.) Helppoa ja yksinkertaista. Vai onko?

Sosiaalinen media, tuo markkinoijien mahdollisuuksien leikkikenttä. Leikkikenttä, joka on täynnä yllättäviä miinoja. Miinoja, jotka pakottavat kulkemaan varpaillaan niin, ettei paska vaan osuisi tuulettimeen. Markkinointi sosiaalisessa mediassa on kuin nopeasti pyörivän karusellin kyydissä roikkumista. Kun pyörinnän kyydissä pysyy ongelmitta, on mukana oleminen miellyttävää. Vauhdin ollessa kuitenkin itselle liian kovaa, saa karusellista pitää hampaat irvessä kiinni ja näin ollen kyydin nautinnollisuus häviää. Leikkikenttä ei enää tunnukaan yhtä hauskalta paikalta. Samalta voi tuntua myös monesta yrityksestä, jotka koittavat tasapainoilla digiajan vauhdissa mukana. (Ahonen & Luoto 2015, 35.)

Sosiaalisen median käyttäjistä on ajan myötä syntynyt omaa brändiään kiillottavia yksilöitä, jotka tekevät valintoja oman henkilökuvansa mukaan. Omien arvojen, ajatusten ja tavoitteiden kautta valitaan itselle sopivat tuotteet sekä palvelut. Tieto leviää, ja jaettujen kokemusten pohjalta muokataan omia tottumuksia. Mitä pidemmälle some-aikakaudella kuljetaan, sitä itseohjautuvaisemmiksi kuluttajat muuttuvat. Näin ollen sosiaalinen media on yrityksille haastava alusta markkinoinnille. Yritysten epäkohdat nousevat kulovalkean tavoin esille ja leviävät käyttäjältä toiselle. Pienimmästäkin ongelmasta voi nousta kohu yritykselle, joka vaikuttaa kuluttajien tottumuksiin tuotteiden suhteen. (Ahonen & Luoto 2015, 36.)

Asiakkaita ei voida myöskään segmentoida enää pelkästään iän, sukupuolen tai ulkonäön perusteella, sillä jokaisella kuluttajalla on useampia huomioitavia kerroksia.  53-vuotias Pentti Lappajärveltä voikin olla vegaani teknomusiikin kuluttaja, tai 19-vuotias Julia Jyväskylästä voi olla erikoisoluita nautiskeleva mäkihyppääjä. Monitasoinen segmentointi voikin vaikeuttaa yritysten markkinoinnin kohdentamista sosiaalisen median alustoilla. Toisaalta yritysten on myös tärkeää huomioida markkinoinnissaan ja tiedon hankinnassaan yksilöiden tarve ylläpitää omaa brändiään. Haluaako Fitness-urheilua harrastava urheilijan alku postata Instagramiin viikonlopun laskiaispulliaan tai nuori lukiolaispoika uudesta lavatanssiharrastuksestaan? Pieninkin brändiin särön tekevä asia onkin helpompaa jättää postausten ulkopuolelle, kuin katsoa seuraukset omassa some-tilissä.   (Ahonen & Luoto 2015, 14.)

Onko sosiaalinen media lopulta siis vain markkinoinnin pakollinen paha? Markkinoinnin resursseja kuluu lukuisilla yrityksillä sosiaaliseen mediaan, vaikka sen tuomaa lisäarvoa ei osattaisi tuottaa tai tarkastella. Jos markkinoija taas ei toimi somessa, on hänen pelipaikkansa ottelussa automaattisesti yleisön puolella tai vähintään vaihtopenkin lämmittäjänä. Näin ollen sosiaalisen median karuselliin on turvallisempaa hypätä kyytiin, kuin jättäytyä kokonaan sivusta seuraajaksi. Siellä missä on kuluttajia, siellä on rahaa. Ja siellä missä on rahaa, on myös markkinointia. Tänään se paikka on sosiaalinen media.

 

 

Kommentoi