Johdanto: 

Yksi yrityksen kulmakivistä on markkinointi. Markkinointi ja myynti ovat tärkeä osa yrityksen menestymistä, sillä ne kulkevat käsikädessä ja luovat yhdessä polkua eteenpäin. Tämä essee kertoo kumminkin markkinoinnista. Markkinointi on mielestäni toimintapa, jolla edesautetaan yrityksen lanseeraamaa tuotetta tai palvelua myynnin ja näkyvyyden näkökulmasta. Markkinoinnilla pyritään löytämään ratkaisuja siihen, millä keinoilla kuluttajat tai muut yritykset saadaan ostamaan tuotetta tai palvelua sekä miten nämä kohderyhmät kiinnittävät huomiota markkinoinnin avulla niihin. Markkinointiin liittyykin tämän pohjalta paljon analysointia, suunnittelua, tutkimista, toimeenpanoja sekä seurantaa. Näiden toimenpiteiden avulla pyritäänkin löytämään kannattavin tapa toteuttaa markkinointia.  

Markkinointi on itsessään aihealue, joka on tullut tutuksi yrittäjänä toimiessa, mutta haluan vielä oppia markkinoinnin saralla paljon lisää. Itse olen markkinoinnin suhteen toiminut niin sanotusti tutkimus ja analysointi puolella enemmän ja seurannut sitä, mitkä markkinoinnin toimenpiteet ovat juuri oikeita siihen hetkeen taikka tarpeeseen. Valitsin tähän esseeseen kirjalähteeksi Seth Godin “Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita – Luotettavien tarinoiden voima epäilevässä maailmassa” (2008). Koin, että pelkästään jo kirjan nimi ampaisi minut valitsemaan sen hyllystä ja tutustumaan, onko otsikolla todellista perää. Kirjalähteeksi tueksi valitsin pari artikkelia, jotka ovat palvelujärjestö Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Annamari Lammassaaren artikkeli “Markkinointi on yrityksen happi” (2021) sekä Sami Elmerannan artikkelin “Miten yrityksen jatkuvuutta ja tulevaisuutta kannattaa tukea juuri nyt?” (2020). 

Mitä on markkinointi: 

Markkinoinnin juuret johtavat aikaan, kun itse markkinointi sanaa ei vielä osattu käyttää. Kirjaa lukiessani kävikin ilme se, kuinka markkinointi on tarinan kerrontaa. Olemme vuosisatojen aikana kertoneet tarinoita toisillemme, ja tarinat ovat kulkeutuneet sitä kautta tähän päivään saakka. Voisiko tässä olla, vaikka esimerkki nykypäivän termistä suosittelijamarkkinointi? Mielestäni se kuvaa aika hyvin tilannetta. Godin (2008, 2) toteaa, kuinka markkinoijat eivät ole keksineet tarinoiden avulla kertomista. Markkinoijat ovat vieneet tarinan kerronnan vain uudelle tasolle ja ovat oivaltaneet, että tätä voi käyttää työkaluna liiketoiminnassa. Tämä oli hyvä alustus mielestäni, sille miten kirjassa lähdettiin markkinoinnin perusajatusta viemään eteenpäin. Tämän jälkeen kirjassa mentiin nopeasti kirjan otsikon mukaiseen aiheeseen eli olet valehtelija. Kun lähden tiivistämään Godin ajatusta siitä, että markkinoijat ovat valehtelijoita tarkoitetaan sillä lähinnä sitä, että markkinoijat ovat hyviä tarinan kertojia. Toisaalta huonoja markkinoijia voi myös olla ja siitä voikin aiheutua myös kuluttajille lieveilmiöitä. Kuitenkin nykypäivänä markkinoinnin taso on todella korkealla, jonka takia kuluttajat ja erityisesti yritykset vaativat taustaa, sille mitä he ostavat. Kuluttajat esimerkiksi kertovat tarinoita paljon toisilleen ja vaativat tämän kautta, että tuotteella tai palvelulla on jokin taustatarina, mikä vaikuttaa ostopäätökseen. Onkin tullut huomattua, että monet ostavat nykyään tuotteita paljon sen pohjalta, minkälainen tarina sillä on, eikä niinkään sen takia, mikä tuote on kyseessä. Toisin sanoen voidaankin todeta, että alansa parhaimmistoa oleva markkinoija on hyvien tarinoiden kertoja ja johon kuluttajat uskovat.  

Mitä aiempaa osaamista on markkinoinnista ja missä sitä olen oppinut: 

Nyt kun olen pohtinut sitä ovatko markkinoijat valehtelijoita ja mitä se oikeasti tarkoittaa, haluan lähteä pohtimaan omaa taustaani markkinoijana. Markkinointia en ole ikinä opiskellut sen suuremmin. Kirjoja aiheesta on tullut luettua sekä kuuntelua esimerkiksi podcastien kautta ammattilaisten vinkkejä siitä, miten markkinointia kannattaa toteuttaa. Kerroin alussa siitä, että olen ollut markkinoinnin saralla enemmän analysointiin ja seurantaan pohjautuva markkinoija. Tämä perustuu siihen, että tykkään seurata tilastoja ja niiden pohjalta yritän löytää kaikista tehokkaimman keinon toteuttaa markkinointia. Markkinointi kokemusta löytyy muun muassa siitä, että olen lukiossa NY-yritykseni kanssa tehnyt sille markkinointi suunnitelman, jonka pohjalta toimimme vuoden ajan. Muutoin markkinointi kokemus on karttanut oman yritykseni Mansen Maalareiden kautta, jonka brändin loimme alusta loppuun täysin itse. Olen oppinut näistä kokemuksista sen, että markkinointi perustuu suurelta osin siihen, että kokeilemalla erilaisia toimintatapoja löydetään parhain tapa saada oman brändin nimeä eteenpäin. Esimerkiksi Mansen Maalareiden aikana tajusimme, että markkinoinnissamme vetoaa nuorekkuus, postauksen värimaailma sekä helposti lähestyttävyys. Pyrimmekin markkinointimme avulla luomaan itsestämme luotettavaa kuvaa ja uskon, että siinä myös onnistuimme. Olen myös oppinut sen, että nykyään markkinoinnin budjetti ei tarvitse olla kauhean suuri, jotta voi menestyä. Somekanavat kuten Tiktok ovat sellaisia alustoja, joiden kautta voi räjähdysmäisesti kasvattaa näkyvyyttä, kunhan keksii vain aiheen, joka saa ihmiset huomion vangittua.  

Godin (2008, 102) muistutti, että tarinan kerronta on silloin toimivaa, kun se kehittää liiketoimintaa. Osallistuimme toissa vuonna Ensimetrin järjestämään nuorten yritysideakilpailuun. Kilpailussa käytännössä oli tavoitteena esitellä brändiä, ja mitä sen avulla on saanut aikaiseksi. Päätimme osallistua kilpailuun, koska tiesimme brändimme olevan hyvin suunniteltu ja uskottava. Usko omaan toimintaan tuotti tulosta ja voitimme kilpailun. Tiesimme kilpailuun lähtiessä, että potentiaali voittoon voisi olla realistinen. Tämä johtui siitä, että olimme juuri uudistaneet brändiämme ja meillä oli tuttu sanonta käytössä: “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Tällä tavoin oli vaivatonta lähteä kisaa varteen hienomaan palvelua timanttiseksi. Halusin tuoda esimerkin esiin, koska Godinin viittaus herätti tämän muiston minulle mieleen. Meillä homma meni juuri niin, että olimme kehittäneet toiminnan sille tasolle, että tuomariston edessä tarinan kerronta oli sujuvaa. Tämä kertoi myös siitä, että liiketoimintamme oli kehittynyt siihen suuntaa, mihin halusimme sen menevän.  

Markkinoinnin merkitys yrityksessä: 

Yrityksen menestyminen ilman markkinointia voi olla järin vaikeaa. Mielestäni markkinointi on peruspilari sille, että toimintaa voi lähteä kehittämään. Toki poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi yrittäjä, joka toimii aliurakoitsijana jollekin muulle firmalle, on lähtökohtaisesti varmassa tilanteessa ja ei tarvitse toiminnalleen markkinointia. Muutoin, jos yritys myy palveluitaan tai tuotetaan kuluttajille tai yritykselle, on markkinointi lähes pakollista. Tuotetta tai palvelua myydessä myytävä hyödyke pitää saada jollain tavalla ihmisten tietoisuuteen ja tässä esimerkiksi maksettu mainonta sosiaalisessa mediassa tai mainospaikat nettisivuilla ovat suuressa osassa hyödykkeen eteenpäin vientiä. Näillä keinoilla saadaan hyödykkeelle nimeä ja kuluttajat saavat tietoa myytävästä tuotteesta tai palvelusta. Taustalle keksitään vielä joko todellisuuteen tai mielikuviin perustuva tarina, jolla pyritään luomaan vastapuolelle tunteisiin vetoamista. Tämä onkin mielestäni yksi markkinoinnin peruskaavoista, mikä toistuu yrityksillä.  

Annamari Lammassaari (2021) kertoo artikkelissaan, kuinka Suomessa tyydytään liian pieneen kasvuun. Mielestäni Lammassaaren nosto oli mielenkiintoinen, sillä varmasti moni yritys on alkanut vasta 2020-luvulla oikeasti ymmärtämään markkinoinnin merkitystä ja sitä, että siihen panostus rahallisesti on viisasta, mutta myös kaikki tempaukset, jotka eivät vaadi suurta rahallista panostusta ovat läsnä nykyajan markkinoinnissa. Positiivista on kumminkin se, että markkinoinnin saralla suunta on positiivisesti menossa ylöspäin.  

Pohdinta: 

Kirjalähdettäni valitessani suuri mielenkiinto heräsi kirjan nimeen “Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita”. Lukiessani kirjaa sekä kirjoittaessani tätä kirjaesseetä tajusin sen osittain pitävän paikkaansa, mutta myös osittain olevan väärässä. Jos yritys vetoaa tunteisiin itse päästää keksimällä taustatarinalla liittymättä mitenkään esimerkiksi tuotekehitykseen, voidaan sitä pitää valehteluna. Toisaalta tarina voi liittyä myös vahvasti siihen, mistä tuote on saanut alkunsa ja tällöin tarinan kerronta on loistokasta ja vetoaa varmasti kuulijaan. Mielestäni kirja oli kumminkin hyvä, sillä se erosi paljon muista markkinoinnin kirjoista. Se ei ollut paasaamista markkinoista vaan esimerkkien kautta pohjustamista sille, minkälaisia erilaiset markkinoijat ovat ja millaisia toimintatapoja heillä on. Tämän pohjalta sainkin oivat lähtökohdat miettiä omaa markkinoijan taustaa omien esimerkkien kautta ja uskon, että pystyin esseessä ammentamaan niitä. Tulevaisuudessa tulen keskittymään omiin toimintatapoihin markkinoijana ja peruspilareitani tulevat olemaan rehellisyys, rohkeus ja vetovoimaisuus. Näin ollen toteankin, että markkinointi on yhtä tärkeää kuin myynti yrityksille ja sillä mahdollistaan yrityksen kasvu.  

Lähteet: 

Godin, S. 2008. Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita. Luotettavien tarinoiden voima epäilevässä maailmassa. Helsinki: Readme.fi 

Lammassaari, A. 2021. Markkinointi on yrityksen happi. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. 26.8.2021. Viitattu 16.4.2023 

https://mma.fi/ajankohtaista/artikkelit/markkinointi-on-yrityksen-happi/