Tampere
17 May, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Markkinoinnin alkulähteillä



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Itse olen tutustunut kevään aikana suorittamallamme markkinointikurssilla ensikertaa markkinointiin ja nyt tiedän siitä ainoastaan pienen pintaraapaisun. Markkinointia voisi aluksi ajatella ainoastaan mainostamisena, sellainen oma mielikuvani alkuun olikin. Se onkin paljon laajempaa, kuin alkuun uskoisi. Markkinointi on niin laaja-alainen, että siihen tutustuminen vie hurjasti aikaa. Tästä kuitenkin lähtee oma matkani markkinoinnin maailmaan tutustumisessa.

 

Markkinoinnin tarkoituksena on luoda mielikuvia ja vaikuttaa ihmisiin mahdollisimman tehokkaasti. Markkinoinnilla luodaan tarpeita tuotteista ja palveluista, joita ei ole tietoisesti aikaisemmin edes kaivannut. Onnistuneella markkinoinnilla tavoitetaan liikevaihdon ja tuloksen kasvu. Markkinoinnin juuret kantavat pitkältä historiasta, joka on hyvin värikäs. Markkinointi muuttuu ja kehittyy jatkuvasti muun maailman mukana, vaikka perusperiaatteet ja tarkoitus pysyvät samana. Asiakas keskiössä on kaiken A ja O, sillä muuten markkinointi on lähes hukkaan heitettyä rahaa, eikä tue yrityksen liiketoimintaa. Nykypäivänä teknologia helpottaa markkinoinnin testailua ja analysointia.

 

 

MARKKINOINNIN HISTORIAA

Markkinointi on muuttunut vuosien saatossa ja se voidaankin jakaa viiteen eri osaan: Tuotanto-, myynti-,kysyntä– ja asiakassuuntainen ajattelu sekä tuoreimpana suhdeajattelu.

 

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole kehittyneet markkinointiajattelun mukaan, sillä esimerkiksi tuotantosuuntautunut ajattelu perustuu siihen, että yrityksen tuotteet käyvät kaupaksi ilman suurempaa markkinointia. Historiassa aikanaan monella alalla oli pulaa tuotteista, jolloin kaikki mitä valmistettiin, saatiin kaupaksi. Tuotantosuuntautunut ajattelu on mahdollista silloin, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Tällöin asiakkaiden on tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla, eikä yrityksen tarvitse niinkään keskittyä asiakkaan tarpeisiin.

 

Myyntisuuntautunut ajattelu lisääntyi 1950 ja -60 luvuilla, sillä tarjonta alkoi lisääntyä ja markkinoilla oli useita kilpailevia yrityksiä. Asiakkaalla oli varaa valita, mistä hän halusi tuotteensa ostaa ja kaikin keinoin asiakas haluttiin tietenkin saada ostamaan oman yrityksen tuotteita. Tuolloin ei vielä juurikaan selvitetty sitä, mitä asiakas todella tarvitsi tai tahtoi, vaan aggressiivisella myynnillä ja markkinoinnilla pyrittiin saamaan asiakas ostamaan oman yrityksen tuotteita. Tuotteista luvattiin liikoja ja kehuttiin perusteettomasti. Myyntisuuntautuneeseen aikakauteen liittyy paljon kielteisiä mielikuvia tyrkyttämisestä ja pakkomyynnistä, joka heijastuu vielä tänäkin päivänä myynnin ja markkinoinnin ennakkoasenteissa.

 

1970 ja -80 luvulla siirryttiin kysyntäsuuntaiseen markkinointityyliin. Asiakkaiden toiveita ja tarpeita alettiin kuunnella ja tutkia. Asiakkaita ei kuitenkaan pidetty yksilöinä vaan ennemminkin suurena massana, jolle pyrittiin kehittämään tuote, joka sopisi kaikille. Tällainen tuote on melko vaikea saada markkinoitua, sillä tarkka asiakassegmentti puuttuu ja näin ollen tuote hukkuu helposti kaiken muun myytävän sekaan.

 

Kysyntäsuuntainen ajattelu muuttui asiakaskeskeiseksi markkinointiajatteluksi, jolloin unohdettiin massa ja nähtiin asiakkaat yksilöinä. Yrityksille oli tärkeää löytää oma asiakaskuntansa, jonka tarpeet tunsi mahdollisimman hyvin. Tuotteiden räätälöinti yksilöllisen asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaiseksi on asiakassuuntaisen markkinointiajattelun ydin. Massaräätälöinnillä saadaan suuri tuotevalikoima, josta asiakkaalla on mahdollisuus valita mieleisensä ja joka on huomattavasti edullisempaa kuin täysin yksilöllisesti räätälöity tuote. Massaräätälöinti on tuttu näky lähes jokaisessa kaupassa nykyäänkin, vaikkei sitä tule juurikaan sellaiseksi ajatelleeksi.

 

Nykypäivänä suhdeajattelu markkinoinnissa on korostunut entisestään. Yrityksen on hoidettava asiakkaiden lisäksi suhteitaan jokaiseen tahoon, jonka kanssa on tekemisissä. Kilpailuetua voidaan nykyään saavuttaa luomalla hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin ja muihin ulkopuolisiin tahoihin. Verkostojen luominen ja ylläpitäminen on myynnin ja markkinoinnin menestymisen kannalta tärkeää.

 

Kaikkia näitä markkinoinninhistorian osia näkyy nykyajankin markkinoinnissa erilaisten yritysten toimesta. Markkinointiajattelu muuttuu jatkuvasti maailman kehityksen mukana.

 

MARKKINOINTI TÄNÄPÄIVÄNÄ

Markkinoinnin tärkein tehtävä on aina ollut myynnin lisääminen. On osattava ennakoida, miten ihmiset käyttäytyvät ja mihin maailma on menossa. Nykyisen teknologian avulla pystymme mittaamaan markkinointiratkaisujamme helposti, joka kannustaa yrityksiä entistä parempaan markkinointiin ja sen kehittämiseen jatkuvasti. Datan kerääminen, analysointi ja sen hyödyntäminen ovat parhaiten käytettyä rahaa yritykselle. Nykyään siis markkinoinnin vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan helposti testata ja analysoida ja sen mukaan muokata entistä tehokkaammaksi. Nykypäivän markkinointia tapahtuu edelleen perinteisiä kanavia pitkin kuten televisio, radio ja sanomalehdet. Kuitenkin uusia ja vaikuttavia kanavia on tullut, joista suurimpana ja tehokkaimpana on sosiaalinen media. Sosiaalisen median vaikuttajia ovat muun muassa mikrovaikuttajat eli tavalliset ihmiset, siinä missä aikaisemmin seurattiin ainoastaan megatähtiä. Samaistumisentunne on voimakkaampi niin sanottuja mikrovaikuttajia kohtaan kuin suuria megatähtiä. Somessa käyttämämme aika saa meidät myös kriittisemmäksi kaikkea kohtaamaamme vastaan, sillä informaatio tulva on niin suuri, ettemme enää usko kaikkea mitä näemme ja kuulemme.

 

Asiakas on nykyajan markkinointiajattelussa keskiössä, sillä pystymme seuraamaan ihmisten ostokäyttäytymistä erittäin tarkasti erilaisen datan avulla. Näin ollen pystymme suoraan tarjoamaan asiakkaalle hänen haluamiaan ja tarvitsemiaan tuotteita. Erilaiset mainosbannerit ja sähköpostiviestit on suunnattu suoraan yksilöille kerätyn datan perusteella.

 

KUINKA SITTEN EROTTUA NYKYAJAN SUURESTA INFORMAATIOTULVASTA?

Suuri osa markkinoinnista menee ohi silmien ja korvien, osa taas jää takaraivoon ja mahdollisesti muistuttelee itsestään joskus. Tarkan markkinointisuunnitelman luominen yhdessä myyntisuunnitelman kanssa on tärkeää ja niiden on tuettava yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Markkinointisuunnitelman tulisi olla mahdollisimman tarkka, mitattava ja aikaan sidottu eli ajankohtainen. Suunnitelman tulisi vastata kysymyksiin: Miksi? Mitä? Milloin? Miten? Kenelle? Kuka? Kohderyhmä, tavoite, budjetti, ydinviesti, vastuuhenkilö ja kanava, jossa markkinointi tapahtuu tulisi löytyä markkinointisuunnitelmasta.

Myös kilpailijoiden tunnistaminen ja analysointi ovat tärkeässä roolissa oikean markkinaraon löytämisessä. Oikean kohderyhmän löytäminen ja sen tarpeiden tunnistaminen ja analysointi ovat markkinoinnin tärkein osa. Ilman oikean kohderyhmän löytämistä tuotteen markkinointi on yhtä tyhjän kanssa. Kohderyhmän tavoittaminen oikean kanavan kautta on hyvin oleellista, etenkin nykyään, kun erilaisia kanavia on jos jonkinmoisia. On nimittäin turha käyttää satoja euroja sanomalehtimainokseen, jos kohderyhmä pörrää jatkuvasti sosiaalisessa mediassa.

Ytimekäs, informatiivinen ja kiinnostava markkinointi ei ole helppoa, mutta mahdollista kuitenkin, ja onnistuttuaan erittäin tehokasta.

 

YHTEENVETO

Markkinointiin sisältyy paljon kaikkea, jota ei alkuun osannutkaan arvata. Markkinointi on muuttunut vuosien saatossa, mutta paloja sen historiasta on edelleen havaittavissa, sillä nykyään sitä tarkkailee erilaisin silmin. Nykyinen maailma ja ympäristömme hyödyntävät meille monenlaisia mahdollisuuksia markkinoinnin maailmassa ja sen toteuttamisessa sekä tarkkailussa. Eri osa-alueisiin markkinoinnin saralla on tutustuttava paremmin, jotta joskus markkinointia tehdessä ei lähde aivan suoraan puuta päin ja jotta olisi jotain hajua siitä, mitä ja miten lähtee markkinointia toteuttamaan. Perehtyminen syvällisemmin markkinointiin ja sen toteuttamiseen on alkanut!

 

 

 

LÄHTEET

Mitä markkinointi on? Artikkeli. Yritystoiminta. Luettu 8.6.2020

http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/mitae-markkinointi-on

 

Rajala, M. 2018. Nykymarkkinoinnin kulmakivet. Blogikirjoitus. Luettu 8.6.2020

https://blogi.meom.fi/nykymarkkinoinnin-kulmakivet

 

Leiniö, J. Markkinointikurssin muistiinpanot, 2020.

Kommentoi