Tampere
02 May, Thursday
15° C

Proakatemian esseepankki

Markkinoinnin menestystekijät



Kirjoittanut: Heta Valkama - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Akatemiasta markkinapaikalle
Anu Puusa
Helen Reijonen
Pauli Juuti
Tommi Laukkanen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Miten erottua massasta ja pysyä ajan hermolla? Moni yritys tuskailee oman markkinointinsa kanssa, koska ihmisiä ärsyttää joka paikasta tuleva mainostulva. Mainoslehdet lentävät roskiin, kun ne kilahtavat postiluukusta sisään, tai sitten oveen on kirjoitettu: ”Ei mainoksia tai ilmaisjakelua”. Ihmisillä tuntuu olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän aikaa keskittyä mainontaan ja antaa sen vaikuttaa tietoisesti tutkimalla. Koenkin, että suurin valttikortti on yrityksillä, jotka onnistuvat markkinointiin alitajuntaisesti tai tuomaan markkinoinnin ihmisille arkisissa asioissa. Markkinoinnin kasvavat kanavat löytyvätkin nykyään sosiaalisesta mediasta. Spotifyn kappaleiden väleihin ängetään mainoksia ja kun digilehtiä selaa, niin mainokset on tungettu jokaisen kappaleen väliin. Miten siis yritys voi saada itsensä huomatuksi nykyään?

Markkinointiviestintä

Viestintä on markkinoinnin varmasti näkyvin mainonta keino yrityksen ulkopuolisille. Markkinointiviestintä on yrityksen tietoa itsestään, toiminnastaan ja tuotteistaan asiakkaille, sijoittajille, rahoittajille ja jakeluketjun jäsenille. Markkinointiviestintä sisältää seuraavat perustoiminnot: mainonta, henkilökohtainen myyntityö, menekin edistäminen, suhde- ja tiedotustoiminta, sekä suoramarkkinointi. Yrityksen tehdessä mediamainontaa on tärkeää tietää tai ottaa selvää kohderyhmän tavoittamisen tehokkuudesta. Erilaisia mainonnan tehokkuutta mittaavia keinoja ja tapoja on monia. Kirjassa mainittava ROI- menetelmä (return on investment), jota käytetään mainonnan jälkeisen investoinnin läpikäyntiin, oli mielenkiintoinen. Se mittaa luvun, joka saadaan mainonnasta tulleiden nettotulojen jakamisella siihen käytetyllä rahasummalla. ROI- menetelmä oli itselle mielenkiintoinen markkinoinnin tehokkuuteen liittyen sen takia, että henkilökohtaisesti rakastan lukuja. Oivalsin kuitenkin kirjaa lukiessa, että mainonnan onnistumistakaan ei aina voi mitata pelkästään tulleella rahasummalla. Markkinointi voi onnistua myös yrityksen imagoa ja mainetta kasvattamalla, jolloin onnistuminen näkyy vasta pitkällä aikavälillä. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen, 2012)

Imago, Maine & Brändi

Imago ja maine ovat suuressa osassa yrityksen markkinoinnin tuottavuutta. Imago on nopeasti syntyvä, muuttuva kokonaisvaikutelma, jota muokkaa viestintä. Maine taas on hitaammin muokkaantuva pysyvämpi kokonaisarvio, jota muokkaavat yrityksen teot ja toiminta. Maineen rakentumisen kannalta on tärkeää, että yritys täyttää lupauksensa, mitä markkinointiviestinnässä käytetään. Esimerkiksi lausahdus: ”kotimaisesti tuotettua”, merkitsee asiakkaille tunteisiin vetoamista ja sen rikkominen saattaa koitua yrityksen kohtaloksi. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen, 2012)

Brändien vaikutus nykyään on erittäin suuressa osassa. Yritykset tykkäävät polttomerkitä omat tuotteensa, jotta asiakas muistaa jälkeenpäinkin mistä tuote oli hankittu. Imago ja maine ovat merkittävässä osassa yrityksen brändin luomista ja sen toivottua kasvua. Tarkoituksena on, että yrityksen brändiä kasvatetaan nykyään asiakkaiden mielessä, jolloin asiakasymmärrys ja viestin vastaanottajan näkökulma korostuu entistä enemmän. Brändin tunnistamisen tarkoituksena on tuoda asiakkaalle turvallinen ja tuttuvaikutelma, jolloin asiakas on jopa valmis ostamaan tuotteen kalliimmalla tai tinkimään jopa laadusta. Brändi markkinoinnissa näkyykin asiakkaan itseilmaisuna, eikä sen tarkoitus ole korostaa käytännöllisiä hyötyjä vaan ennemmin adjektiiveja. Asiakas ostaa mielellään Niken sporttiset kengät, jotta hänetkin mielletään urheilulliseksi. Pohdinkin usein, että miksi ihmiset käyttävät älyttömiä määriä rahaa esimerkiksi Louis Vuittonin laukkuihin. Vastaus tuleekin siinä, että he haluavat muiden ihmisten mieltävän heidän exclusiivisiin ihmisiin, jota Vuittonin brändi tuo esille silloin, kun rajoittaa tuotteiden myyntimäärää. Brändi on siis itsessään hyvin piilevä markkinoinnin keino, silloin kun se on rakennettu hyvälle ja vankalle maineelle, sekä imagolle. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen, 2012)

Kohderyhmä

Markkinoinnin yksi tärkeimmistä avaimista on tiedostaa oma kohderyhmä. Kaikille on vaikea markkinoida tiettyä asiaa. Kohderyhmän selkeyttäminen yritystoiminnassa auttaa markkinointiviestinnän selkeyttämistä ja toimivuuden seurantaa. On helpompaa testata ja pyytää asiakkailta palautetta laajasti, kun tietää oman kohderyhmänsä. Esimerkiksi jos yritys valmistaa tuttipulloja. Asiakas ei ole vauva, vaan pienten lasten vanhemmat. Näiltä onkin paljon helpompaa pyytää palautetta, vaikka vauvamuskareissa tai vauvantarvikeliikkeissä. Kohderyhmän tiedostaminen ja sen tuominen käytäntöön markkinoinnissa helpottaakin yrityksiä innovoimaan ratkaisua, joilla tavoitetaan asiakkaat omassa arjessaan.

Kohderyhmä vaikuttaa markkinoinnissa puhetyyliin, markkinointi kanavaan, esillepanoon ja tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Voi myös olla, että yrittäjän kannattaa hankita palvelun tai tuotteen tarjoamista eri paikassa kohderyhmän takia. Kirjassa tulee esimerkki parturikampaajasta, joka huomaa, että keskustassa kampaamoita on älyttömän paljon ja kilpailu asiakkaista vaikeaa. Sen sijaan hän tarjosi palveluaan hoitokodeissa ja kotikäynneissä vanhemmille tai rajoittuneille asiakkaille, samalla säästäen liiketilakustannuksissa. Tässä on loistava esimerkki palvelun mukautumisesta asiakaskunnan mukaan, silloin kun yritystoiminta ei ole vielä kehittynyt ja markkinoinnissa ei ole valtuuksia kilpailla. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen, 2012)

AIDA

Yleensä markkinoinnin tarkoituksena on tuottaa rahallista voittoa yrityksille, mutta on myös yrityksiä, jotka toivovat markkinoinnilta vain esimerkiksi näkyvyyttä, kuten kirkko ja yliopisto. Erittäin tunnettuna markkinointi mallina monet yritykset käyttävät Attention Interest Desire Action- mallia. Suomennettuna tarkoituksena on siis ensin herättää asiakkaan huomio, saada asiakas kiinnostumaan, sitten haluamaan tuotetta/palvelua ja lopuksi ostaa tuote, tämä on mielestäni selkeä ja helppo ymmärtää. Itse haluan pureutua siihen, miten asiakkaan huomio saadaan kiinnitettyä niin että asiakkaalla herää kiinnostus näin laajan markkinan maailmassa.

Paljon huomiota kerännyt tiktok sovellus on tietyille tuotteille ja yrityksen mainostamiseen erittäin pätevä keino huomion herättämiseen. Jos asiakkaan mielenkiinnon saa heräämään muutamassa sekunnissa niin tiktok sovelluksessa tai bussissa ikkunasta katsoessa ohi, on mielestäni onnistunut osittain mainonnassa. Miten itse lähtisin markkinoimaan palvelua, jos keskitytään pelkästään asiakkaan huomion herättämiseen? Ensiksi loisin jonkinlaisen markkinointi strategian ja viestinnässä keskittyisin nopeisiin, tehokkaisiin ja yksinkertaisiin asioihin ja miettisin kohderyhmäni selkeäksi. Seuraavaksi testaisin markkinointia ja keräisin siitä palautetta myös potentiaalisilta kilpailijoilta.

Menestystekijät

Nämä neljä menestystekijää ovat tärkeää huomioida, jos yritys haluaa liikeideasta tuottoisan. Kohdat 1 ja 2 kuuluvat markkinointi tekijöihin ja kohat 3 ja 4 tuotannollisiin tekijöihin. Kuvan nuolista huomaa, että kaikki neljä osa-aluetta kulkevat käsikädessä. Ilman niitä on vaikeaa saada myynnillisesti toimivaa liike ideaa toimimaan. Toki niinkuin mainitsin jo aikaisemmin, markkinoinnin täytyy elää ajanhermolla ympäristötekijöiden mukaan ja olla tietoisia kilpailijoistaan, jotta pystyy erottumaan joukosta. (Markkinointi ja myynti. n.d.)

 

Kuva 1. Menestystekijät. (Mukaillen BusinessOulu: Markkinointi ja myynti. n.d.)

Pohdinta

Kokonaisuudessaan nykyään on erittäin vaikeaa saada markkinointia tehtyä luovasti ja sulavasti erityisen mielenkiinnon herättämiseen, muttei kuitenkaan mahdotonta. Esseen kirjoitus opetti paljon erilaisia näkökulmia mistä tarkistella markkinointi käsitettä ja samalla tajusin kuinka laaja aihe-alue on. Laajan aihe-alueen rajaamattomuuden kannalta tuntuikin hieman, että essee ehkä levisi hieman käsiin. Toisaalta taas koen että käsittelin itseäni kiinnostavia uusia asioita ja opin niistä erittäin paljon.

 

Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. 2012. Akatemiasta markkinapaikalle: johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. E-kirja. Helsinki: Talentum. Viitattu 11.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789521424588

Yritystulkki. n.d. BusinessOulu. Markkinointi ja Myynti. Verkkosivu. Viitattu 14.4.2023. https://www.yritystulkki.fi/fi/alue/oulu/toimiva-yrittaja/myynti-ja-markkinointi/

 

Kommentoi