Tampere
26 May, Sunday
24° C

Proakatemian esseepankki

Maahantuonti yritystoimintana



Kirjoittanut: Jemina Pennanen - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Jemina Pennanen, Mea Mäenhovi & Pihla Uimonen

Johdanto

Lähdimme kirjoittamaan esseetä maahantuonnista erikoistuen alkoholin maahantuontiin, koska lähdemme mahdollisesti tälle kyseiselle alalle. Aiheesta ei ole älyttömästi tietoa, se on luettavissa vaikeissa muodoissa tai on hankalasti löydettävissä. Tavoitteenamme on kirjoittaa itsellemme paremmin ymmärrettävään muotoon talteen tietoa sekä lakipykäliä viinin maahantuontiin liittyen.  Esseen myötä toivomme, että muut voisivat hyödyntää tekstimme tietoa hyväkseen kyseisestä yritystoiminnasta ja lakiprotokollista sekä mahdollisesti oppia aiheesta lisää.

 

Esseen kirjoittaminen auttaa meitä syventymään aiheeseen ja kehittämään tietoa toimialasta, jonka siirrämme käytäntöön yrityksen toiminnassa.

 

Nostimme esiin liiketoimintaan liittyviä Suomen lakeja, joita pitää ottaa huomioon tuodessa alkoholia maahan yrityksenä. Pyrimme soveltamaan mahdollisimman hyvin lakitietoa omaan maahantuonnin ketjuun, jota rakennamme parhaillaan. 

 

Alkoholin maahantuonnin – ja myynnin prosessi 

Amorvinon eli tulevan yrityksemme tapauksessa maahantuontiprosessi alkaa kartoittamalla meille sopivat viinintuottajat, alueet ja mahdolliset asiakkaat. Olemme löytäneet maan, josta Suomessa ei vielä kovin paljoa ole edustusta viinien suhteen. 

 

Ennen tuotteen saapumista maahan, tapahtuu paljon asioita viinin valintaan, budjettiin, myyntiin ja markkinointiin sekä varastointiin liittyen.

 

Se, joka tuo maahan tai vie maasta väkiviinaa taikka tuo maahan tai vie maasta alkoholijuomia kaupallisessa tarkoituksessa, on velvollinen ilmoittamaan toiminnan aloittamisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017). 

 

Oman pohdintamme mukaan, Suomen päässä myymme alkoholia varastoltamme tuotteita luvanvaraisille yrityksille, joita tässä tapauksessa on anniskeluravintolat ja baarit. Kontaktoimme asiakkaat, joiden tilausten pohjalta tilaamme viinin tuottajalta alkoholit. Yritystoiminnan alussa tilaamme tuotteet tarpeeseen ja alamme kokoamaan pikkuhiljaa tuotteita omaan varastoon. Toiminnan vakiinnuttua haluamme, että varastossa on tavaraa noin vuodeksi eteenpäin, jolloin voimme taata asiakkaalle tuotteen saatavuuden ja sen saamisen nopeallakin aikataululla yritykselle. Lisäksi sitä voi saada pienemmissäkin erissä tulevaisuudessa. 

 

Luvat ja velvollisuudet maahantuojana 

Luvat ja lisenssit ovat alkoholin maahantuonnin yrityksen perustamisessa listan tärkeimmästä päästä. Lupa-asioihin liittyy hakuprosessi, jota varten meidän yrityksenä täytyy täyttää tietyt vaatimukset. Niitä voivat olla aukioloajat, turvallisuusvaatimukset ja terveydensuojelun määräyksiä. Alkoholia myytäessä julkisesti, on meillä oltava siihen lupa Aluehallintovirastolta. Suomessa lupia ja lisenssejä haetaan Aluehallintovirastoista sekä Valviralta (Valvira, Alkoholilaki, 1610/2023).

 

Alkoholijuomien valmistaja ja maahantuoja vastaavat yhdessä kulutukseen luovutettujen alkoholijuoman laadusta, koostumuksesta ja siitä, että tuote päällys merkintöineen (viinin etiketit) ja muu esittely ovat säännösten sekä määräysten mukaisia. Kaikki myynnit tulee kirjata ostaja- ja lupakohtaisesti. Alkoholia saa tuoda maahan ilman erillistä maahantuontilupaa (yksityishenkilö) omaa käyttöä varten. Kaupallisessa tai muussa elinkeino tarkoituksessa enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia tuova tarvitsee lain mukaisen luvan toiminnalleen. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.) 

Meidän maahantuonti yritykselle tarvitsemme alkoholijuomien vähittäismyynti – ja anniskeluluvan, jonka myöntää Sosiaali – ja terveysalan lupa – ja valvontavirasto. Lisäksi tarvitsemme maahantuontiluvan. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös anniskeluluvan jos aiomme rakentaa omaa ravintolatoimintaa. Omavalvontasuunnitelma tehdään alussa ja sitä päivitetään kerran vuodessa. Lisäksi viinin myyntilupa on erityinen lupa, joka voi olla tarpeen viinikaupoille tai viinintuottajille, jotka myyvät suoraan kuluttajille. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Tarvitsemme varmasti apua ja ohjausta alkuun lupaprosesseihin, jota saadaan asianajajoilta, yritysjuridiikan ammattilaisilta sekä liike-elämän konsulteilta.

 

Suomen alkoholilaki verrattuna Espanjan alkoholilakiin

Tarkastelemme Suomen ja Espanjan alkoholilakeja toisiinsa, sillä nimenomaan Espanjasta viinien maahantuonti on yleistä. Tämän takia on tärkeä tietää, miten nämä kaksi maata eroavat toisistaan alkoholiin liittyvissä lakiasioissa. Alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholin kulutusta, rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

 

Tässä kappaleessa viittaamme Finlexin sivuihin. Verrataan Suomen alkoholilakia Espanjan alkoholilakiin. Ne eroavat toisistaan merkittävästi. Mikä pätee kummankin maan alkoholilakiin, on ikäraja. Molemmissa maissa saa anniskella ainoastaan 18 vuotta täyttäneille. Alle 18 vuotiaille ei saa tarjoilla tai myydä alkoholia. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Jos halutaan maahantuoda alkoholia siihen tarvitaan Suomessa erityisiä lupia. Viiniä maahantuotaessa tässä päästään onneksi helpommalla prosenttimäärän ollessa tarpeeksi matala. Sidoksissa alkoholin prosenttimäärän, iän tarkistaminen tuonti alkoholia myydessä on ehdotonta. Suomessa vaaditaan, että tuonti alkoholin ostaja on laillisen ikärajan yläpuolella. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

 

Suomen lainsäädäntö on huomattavasti tiukempi kuin Espanjan. Se voidaan huomata esimerkiksi aukioloajoissa, jotka ovat Suomessa rajoitetummat. Suomessa myymälät, joista voidaan hankkia alkoholia, ovat kiinni iltaisin ja sunnuntaisin. Tällä säännöllä pyritään alkoholin matalempaan myyntiin aikoina, joina useimmat hakisivat alkoholia. Espanjan alkoholilainsäädännössä, myyntiajat ovat joustavammat ja alkoholia pystyy ostajaan jopa kaupoista myöhään illalla. Suomen alkoholilain mukaan, alkoholia saa myydä anniskeluaika rajoitusten mukaisesti. Lupaviranomaisille tehdyllä jatkoaika ilmoituksella alkoholia saa Suomessa anniskella kello 9:stä kello 4:ään. Jos kirjallista ilmoitusta ei olla tehty, anniskelua saa jatkaa ainoastaan kello 1.30 saakka. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.) 

 

Suomessa vahvaa alkoholia myydään ainoastaan Alkossa tai valtion omistamassa alkoholimyymälä ketjussa. Espanjassa alkoholia taas voidaan ostaa tavallisesta supermarketista tai alkoholia myyvästä liikkeestä. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Suomen alkoholilain mukaan alkoholia saa nauttia vain sille tarkoitetulla anniskelu alueella, joka tulee rajata selvästi. Samalla anniskelualueella saa nauttia vain anniskeluluvan haltijan alkoholijuomia. Espanjassa omien alkoholijuomien juominen julkisilla paikoilla on laitonta. Sivistyneesti oman alkoholijuoman nauttiminen on vielä hyväksyttävää, mutta muissa tapauksissa voidaan jopa sakottaa. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Espanjassa pätee omat lainsäädännöt, jotka koskevat alkoholin tuontia ja tullimuodollisuuksia, mutta maa johon alkoholia tuodaan, on se jonka lainsäädäntöä noudatetaan. Espanjassa on omat erityissäännöksensä ja käytäntönsä alkoholin maahantuonnissa, myynnissä ja kulutuksessa ja Suomessa taas omansa. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Terveydensuojelu ja turvallisuus. Toisissa maissa, esimerkiksi Suomessa on lisenssejä ja lupia, jotka liittyvät alkoholin turvalliseen kuljetukseen ja varastointiin. Näitä voivat valvoa paikalliset terveysviranomaiset tai turvallisuusviranomaiset. Tähän liittyy alkoholin kuljetukseen tuleva vaatimus. Suomeen alkoholia tuodessa turvallinen kuljetus on tärkeää, jotta se ei vahingoitu matkan aikana ja on varmasti kriteerit täyttävää myytäväksi ja tarjoiltavaksi. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Kun viiniä tuodaan Suomeen, on otettava yhteyttä Suomen tulli- ja veroasioita käsitteleviin viranomaisiin, jotka hyväksyttävät suurten alkoholimäärien tuonnin. Täten vältetään odottamattomat tullimuodollisuudet ja vero velvollisuudet. Tämä vaihe johtaa myös asiakirjojen täyttämiseen. Joihinkin maihin, kuten Suomeen, pätee erityislupia suuria alkoholimääriä tuodessa. Näitä lupia ja lisenssejä on haettava etukäteen, ennen toiminnan aloittamista. Odotusajat ja lisämaksut ovat yleisiä ja siksi on hyvä hakea lupia reilusti ajoissa. (Finlex, Alkoholilaki, 1102/2017.)

 

Alkoholin verotus

Maahantuonti yritystä perustaessa on välttämätöntä tietää alkoholi verotukseen liittyvistä säännöksistä. Kerromme niistä tarkemmin lisää. 

 

Tuotteet on jaoteltu alkoholipitoisuuden perusteella tuoteryhmiin, joissa on erilainen verokanta. Veron määrä on peräisin tuotteen laadusta, määrästä, alkuperämaasta sekä etyylialkoholi pitoisuudesta. Vero lasketaan tuoteryhmittäin, kahden desimaalin tarkkuudella. Viiniä maahantuotaessa on tulli- ja vero säännöksiä, jotka voivat vaihdella merkittävästi maasta toiseen. 

Maahantuojilla pätee yhteinen sääntö, joka on että kaikki maahantuodut erät tulee ilmoittaa kuukausittain Valviralle seuraavan kuukauden 18. päivään mennessä. (Valvira, Alkoholilaki, 1610/2023.)

 

Päivitettyjen tietojen mukaan: “Viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien (alkoholia yli 5,5 %) veroa korotettaisiin keskimäärin noin 8,3 prosentilla. Enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien veroa ei korotettaisi”, Valtiovarainministeriön sivuilla kerrotaan. (Valvira, Alkoholilaki, 1610/2023.)

 

Tullit ovat keskeinen osa maahantuontia, sillä rahdit kulkevat maiden välillä. Suuret alkoholi määrät voivat aiheuttaa tullimuodollisuuksia ja vero velvollisuuksia. Nämä ovat tullimaksuihin, verotukseen, alkoholin luokituksiin ja lupiin sekä lisensseihin liittyviä seikkoja. Useimmat maat perivät tullimaksuja tietyn alkoholimäärän ylittävistä maahantuonnista. Tämän takia on tärkeää selvittää, kuinka paljon tuonnista peritään tullimaksuja. Sama pätee verotukseen, koska sekin riippuu alkoholin tyypistä ja määrästä. (Vero.fi, 13.2.2023.)

Kun alkoholia tuodaan Suomeen, tulee ottaa selvää, mikä on vero esimerkiksi yhtä alkoholi lavaa kohden. Suurten määrien alkoholin tuontiin useimmiten liittyy tulli luvat. Mistä tullin lupaa sitten haetaan? Sitä voidaan hakea maan tulliviranomaisilta. He kertovat miten tulli lupa haetaan ja mitä asiakirjoja tarvitaan sen saamiseksi. Useimmat maat keräävät tullimaksuja ja verotusta alkoholin tuonnista. Yritysten ja yksityishenkilöiden, jotka myyvät alkoholijuomia, on yleensä tehtävä alkoholi veroilmoitukset ja maksettava alkoholiverot asianmukaisesti. (Vero.fi, 13.2.2023.)

 

Alkoholia maahantuotaessa, on useita maksettavia veroja. Alkoholiveroa ja alkoholijuomaveroa pitää maksaa alkoholituotteista, jotka valmistetaan Suomessa tai vastaanotetaan Suomeen EU:sta tai sen ulkopuolelta.

Valmisteveron alaisista tuotteista on maksettava vero, kun tuote luovutetaan kulutukseen Suomessa (Vero.fi).

 

Välillisiä veroja ovat arvonlisävero sekä alkoholin, tupakan ja energian valmisteverot (Euroopan parlamentti. n.d).

 

Valmisteveroa tulee myös maksaa kun alkoholijuomia tuodaan maahan.

Alkoholijuoman maahantuontia pidetään laittomana, jos siitä ei ole suoritettu Suomessa valmisteveroa. Tällaisen juoman markkinoille saattaminen tai maahantuonti-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti saattaa johtaa anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan peruuttamiseen. Tarkempia ohjeita valmisteverotuksesta antaa Verohallinto. (Valvira. n.d.)

 

Tuotteet ovat valmiste verollisia koko EU:ssa ja niille on asetettu minimivero taso. Osasta valmisteveroista on säädetty kansallisesti. Tuotteita voidaan siirtää paikasta toiseen vain niiden yritysten välillä, joilta löytyy myös valmisteverolupa. Suomessa luvan antaa Verohallinto. Valmisteveron maksaminen voi vaatia lisenssejä ja rekisteröitymistä veroviranomaisille.  (Vero.fi, 13.2.2023.)

 

Pienvalmistajat saavat pientuotanto alennuksen. Tämä tarkoittaa että myös pieni tislaamo tai pieni viininvalmistaja voi olla pienvalmistaja. Jotta voi hakea alennusta, täytyy voida myöntää olevansa pientuottaja, tämä tapahtuu todistuksella. Pientuotantotodistuksen voi laatia valmistaja tai taho, joka lähettää tuotteet Suomesta toiseen EU-jäsenvaltioon. (Vero.fi,13.2.2023.)

 

Kuten verotus, tullimaksun suuruus riippuu myös alkoholi tyypistä ja määrästä. Tämän takia on tärkeää selvittää, kuinka paljon tuonnista peritään tullimaksuja. Verojen määrä vaihtelee maakohtaisesti. Kun alkoholia tuodaan Suomeen tulee ottaa herkästi selvää mikä on vero esimerkiksi yhtä alkoholi lavaa kohden. (Valvira. n.d.)

 

Pakkausmerkinnät Suomessa 

Mitä ovat pakkausmerkinnät ja miksi elintarvikkeissa täytyy niitä olla? Pakkausmerkinnät ovat ensisijaisesti kuluttajia varten ilmoitettua tuotteen sisältö informaatiota, jonka tarkoituksena on suojella ja auttaa kuluttajaa valitsemaan hänelle sopivat elintarvikkeet. Pakkausmerkintöjen avulla kuluttajalla on mahdollisuus vertailla eri tuotteiden välillä ja valita hänelle mieluisin tuote. Kuluttaja pystyy myös suojella omaa terveyttään ja olla ostamatta elintarvikkeita, jotka sisältävät aineksia, jotka voisivat aiheuttaa hänelle terveyshaittoja. Tällä tarkoitetaan mahdollisia allergeeneja. (Finlex, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, 1169/2017.)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1169/2011), myös niin kutsuttu “Kuluttajainformaatioasetus” on juurikin tämä kyseinen laki, joka on luotu määrittelemään, mitä pakkausmerkintöjä Suomessa elintarvikkeissa tulee olla mainittu, jotta ne ovat laillisia myydä Suomen markkinoilla (Finlex, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, 1169/2017).

 

Pakkausmerkintöjen säädökset kuitenkin eroavat hieman riippuen elintarvikkeista. Viinin tilanteessa viinin pakkausmerkintöjä ei ohjaa elintarvikelain asettamat säädökset ravintoaine merkinnöistä vaan alkoholilain määrittelemät säädökset. On olemassa alkoholijuomien pakolliset pakkausmerkinnät, mutta myös siihen syventynyt viinin myyntipakkauksen pakolliset tiedot. Valvira kertoo sivuillaan alkoholin pakkausmerkinnöistä seuraavaa: (Valvira n.d.)

  • Rypäletuotteen luokka (muun muassa viini, väkevä viini, kuohuviini ja laatukuohuviini)
  • Jos viinillä on suojattu alkuperänimitys (SAN) tai maantieteellinen merkintä (SMM), pitää pakkauksessa olla ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai ”suojattu maantieteellinen merkintä” ja suojatun alkuperänimityksen nimi tai maantieteellisen merkinnän nimi
  • Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina
  • Viinin lähtöisyys merkintä
  • Pullottajan nimi ja osoite sekä ilmaisu ”pullottaja” tai ”pullottanut (…)” tai, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai maustettu laatukuohuviini, valmistajan tai myyjän nimi ja osoite sekä ilmaisu ”tuottaja” tai ”tuottanut (…)” ja ”myyjä” tai ”myy (…)”
  • Maahantuoja, jos kyseessä on kolmannen maan viini.
  • Yliherkkyyttä aiheuttavia ainesosia osoittavat merkinnät
  • Sisällön määrä litroina
  • Eränumero
  • Maininta sokeri pitoisuudesta (jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai maustettu laatukuohuviini)
  • Vähimmäissäilyvyysaika, jos on kyse rypäletuotteista, joiden todellinen alkoholipitoisuus on alle 10 tilavuusprosenttia

(Valvira n.d.)

Näiden yllä mainittujen pakollisten pakkausmerkintöjen lisäksi viinille on olemassa vapaaehtoisia pakkausmerkintöjä:

  • Satovuosi
  • Yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi
  • Sokeripitoisuus, jos kyseessä on tuote pakollisten pakkausmerkintä säädösten ulkopuolelta
  • Tuotantomenetelmiin, kuten kypsymiseen tai vanhentamiseen liittyvät ilmaisut

(Valvira n.d.)

 

Valvira mainitsee sivuillaan (Alkoholijuomien pakkausmerkinnät) seuraavaa: “Viinien päällysmerkinnät tehdään yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä siten, että lopullisen kuluttajan on helppo ymmärtää kaikki nämä merkinnät. Tästä poiketen rikkidioksidia sekä muna- ja maitotuotteita osoittavat merkinnät pitää kuitenkin tehdä aina sekä suomen että ruotsin kielellä”. (Valvira n.d.)

 

Alkoholilainsäädäntö muokkautuu kulutuksen ja kehityksen kasvaessa ja uusia säädöksiä tulee tätä myöten voimaan. Esimerkiksi ennen viineissä ei ole tarvinnnut merkitä ainesosaluetteloa tai ravintoarvoilmoistusta tuotteen etiketissä, mutta 8.12.2023 alkaen ja sen jälkeen tuotetuissa viineissä täytyy etiketin sisältää nämä kyseiset tiedot. (Valvira n.d.)

 

Mitä säädöksiä liittyy viinin varastointiin 

Tarvitsemme liiketoimintaamme varten oman varastotilan viinin säilyttämiselle. Varastotilaa valittaessa meidän täytyy noudattaa Ruokaviraston laatimia säädöksiä elintarvikkeiden varastoinnista. Ruokavirasto kertoo sivuillaan elintarvikkeiden säilyttämisestä ja säilytystiloista seuraavaa:

(Ruokavirasto 5.9.2023)

  • Elintarvikkeet on siirrettävä asianmukaiseen säilytystilaan tai varastointi- ja myynti paikkaansa välittömästi niiden saapumisen jälkeen
  • Elintarvikkeiden varastotilat on pidettävä siisteinä ja puhtaina. Varastoissa ei saa säilyttää tuotteita tai tavaroita, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden elintarvike hygieeniseen laatuun tai haitata varaston puhdistamista 
  • Säilytystilojen valinnassa on otettava huomioon tuotteen vaatima lämpötila ja kosteus sekä tuotteen hajuherkkyys (Ruokavirasto 5.9.2023).

 

Alkoholin maahantuojina toimintamme on ilmoitusvelvollista toimintaa. Ilmoitusvelvollinen toiminta tarkoittaa yritystoimintaa, jossa toimijan tulee ilmoittaa omasta liiketoiminnastaan viranomaisille. Kaikki julkiset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat ilmoitusvelvollisia toimijoita. (Aitojamakuja n.d.)

 

Ennen kuin pääsemme myymään itse viiniä asiakkaille täytyy meidän tehdä elintarvikehuoneiston rekisteröinti-ilmoitus oman kuntamme elintarvikeviranomaiselle viimeistään 4 viikkoa ennen toimintamme aloittamista. Aitojamakuja.fi sivusto toteaa, että “Ilmoituksen käsittelyn jälkeen elintarvikevalvontaviranomainen lähettää yritykselle todistuksen liittymisestä suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin.”  Toimintamme aloittaminen ei kuitenkaan vaadi elintarvikevalvontaviranomaisen ensimmäistä tarkastuskäyntiä varastotiloihimme. (Aitojamakuja n.d.)

 

Miten säilytämme viinin optimaalisesti

Jotta viini säilyy oikeaoppisesti on muutamia seikkoja otettava huomioon. Viinikartta neuvoo omilla sivuillaan, miten viiniä kuuluu säilyttää oikeaoppisesti:

 

  • Viini täytyy säilyttää valolta suojattuna pimeässä 
  • Paras säilytyslämpötila viinille on n. 10-15 astetta, jossa on enintään 2-3 asteen vaihtelevuus
  • Viini kuuluu myös säilyttää kosteissa olosuhteissa. Ilmankosteus määräytyy lämpötilan mukaan ja sitä voi helposti tarkkailla ja säädellä lämpömittarin avulla. Optimaalisin ilmankosteus on 60-75%. Liian kuivassa tilassa ollessaan luonnonkorkki saattaa kuivua. Tämä vaikuttaa viinin säilyvyyteen, koska viini ei tällöin ole tiiviisti pakattu
  • Viini suositellaan säilytettävän makuuasennossa (Jos viiniä säilytetään useampia vuosia), jolloin viinissä oleva sakka ei pääse valumaan pohjalle. Makuuasennossa säilyttäminen myös estää luonnonkorkkia kuivumasta ja halkeamasta, joka tätä mukaa aiheuttaa viinin pilaantumisen

 

(Viinikartta 14.3.2019)

Lopuksi 

Opimme kirjoittaessa esseetä paljon maahantuonnista ja sen tuomista vaatimuksista. Mitä meidän tarvitsee ottaa huomioon alkoholia maahantuotaessa, mitä lupia tarvitsemme toiminnallemme ja minkälaiset tilat meillä tarvitsee olla, että ne menevät laatuvaatimuksista läpi. 

 

Pystymme tämän pohjalta rakentamaan toimintasuunnitelmaa Amorvinon eteenpäin viemiseen yrityksenä. Voimme myös palata esseeseen ja tarkistaa asioita, joita joutuisimme etsimään netistä, sillä netistä näiden kyseisten tietojen löytäminen oli erittäin hankalaa ja hidasta, joten nyt meillä on valmis “ohjekirja” itsellemme ja yrityksemme toteutukselle.

 

Toivottavasti esseen myötä opitut asiat näkyvät tiimi yrityksessämme lisääntyneenä tietotaitona, rohkeana yrittämisenä ja toivottavasti se motivoi muitakin tiimiläisiä lähtemään kohti omia tavoitteita vaikka ne eivät olisikaan helpoimpia tai yleisimpiä yritysideoita.

 

Esseen kirjoittamisen myötä meillä on varmemmat ja luottavaiset tuntemukset viinin maahantuonnista yritystoimintana. Tiedonhaku ja tietojen yhdistely lisäsi meidän tietokantaamme ja edisti siten myös toimintaamme. 

 

Jottei tämä menisi liian vakavaksi niin isketään loppuun pieni sananlasku:

“ Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”. 

Lähteet:

Alkoholilaki.  12.10.2023. Finlex.fi. Luettu 18.10.2023,  Viitattu 18.10.2023.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20171102?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=alkoholin%20maahantuonti#L4P29 

 

Alkoholi- ja alkoholijuomavero – verolliset tuotteet ja veron määrä.  26.1.2021.  Vero.fi. Luettu 18.10.2023, Viitattu 18.10.2023.

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/alkoholijuomavero/

 

Alkoholijuomien pakkausmerkinnät.  Valvira.fi. Luettu 16.10.2023, Viitattu 16.10.2023.

https://valvira.fi/alkoholi/pakkausmerkinnat  

Alkoholin pienvalmistajan tuotteiden siirrot EU-maasta toiseen – pientuotanto todistuksella voi saada veroetua. 13.2.2023. Vero.fi. Luettu 17.10.2023, Viitattu 17.10.2023.

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/alkoholijuomavero/alkoholin-pienvalmistaja—pientuotantotodistus/

 

Alkoholiverotus. Valtiovarainministeriö. Luettu 21.10.2023, Viitattu 21.10.2023. https://vm.fi/alkoholiverotus 

 

Korhonen, J. 2023. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät.  26.9.2023. Terveyskirjasto.fi. Luettu 17.10.2023, Viitattu 18.10.2023.https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01278

 

Maahantuonti anniskelua tai vähittäismyyntiä varten.  Valvira.fi. Luettu 16.10.2023, Viitattu 16.10.2023. Maahantuonti anniskeluun ja vähittäismyyntiin | Valvira

 

https://open.spotify.com/episode/7dy0RduI633KClN0LqjDrl?si=0d375f2e397b485b

 

Toimit yrittäjänä ja haluaisit aloittaa elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja myynnin.  Aitojamakuja.fi. Luettu 19.10.2023,  Viitattu 20.10.2023. (https://aitojamakuja.fi/jatkojalostus/

 

Putkonen, J. 2019.  Kuinka eri viinit säilyvät avaamattomina ja avattuina?  Viinikartta.fi.  14.3.2019. Luettu 19.10.2023, Viitattu 19.10.2023 https://www.viinikartta.fi/artikkelit/59/viinin-sailyvyys

 

Varaa elintarvikkeiden säilytykseen riittävästi tilaa ja huolehdi tilojen siisteydestä.  5.9.2023.  Ruokavirasto.fi. Luettu 17.10.2023, Viitattu 17.10.2023. 

(https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/hygieeninen-toiminta/tuotanto–ja-kasittelyhygienia/elintarvikkeiden-sailytystilat/

 

Väliaikaisen verottomuuden järjestelmä valmisteverotuksessa. 13.2.2023.  Vero.fi.  Luettu 17.10.2023, Viitattu 17.10.2023. 

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/emcs/valiaikaisen-verottomuuden-jarjestelma/

Kommentoi