Tampere
18 May, Saturday
25° C

Proakatemian esseepankki

Lukemisen haaste



Kirjoittanut: Helena Tahlo - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Lukemisen haaste

 

Muistan, kuinka ala-asteellamme kävi kirjastoauto aina, tasaisin väliajoin. Muistan ne ajat, kun opin lukemaan ja sitä valintojen vaikeutta, kun piti valita minkä kirjan lainaa. Ehkä juuri tuo ylenpalttisen suuri valikoima sai minut lamaantumaan ja lopulta valitsemaan olla lukematta ollenkaan. Kyllä lainasin kasoittain mielenkiintoisia kirjoja, mutta niiden lukemisen aloittaminen oli aina vaikea. Enemmänkin fantasioin niiden lukemisesta ja siitä miten uppoutuisin kirjan syövereihin, kotoisassa nurkassa viltin alla kuuma kaakao sylissäni. Tuosta unelmoinnista en ole vieläkään päässyt eroon ja sitä on jatkunut jo vuosia.

 

Lukihäiriö?

 

Luulin pitkään lukemisen välttämisen johtuvan mahdollisesta lukihäiriöstä ja tätä rupesinkin selvittelemään lukioaikanani. Tein testin kahdesti tuloksetta, ainoa syy minkä erityisopettajani keksi oli, että minulla on vain hyvin suuria keskittymisvaikeuksia. Ja tämä on totta, mutta miksi se vaikuttaa niin suuresti lukemiseen, kuin mihinkään muuhun.  Olisiko lukemis- innostumiseni voinutkin lopahtaa juuri sinä hetkenä, kun opinkin lukemaan. Muistan kun olin todella pieni ja leikin lukevani isälleni aina iltasatuja satukirjoistamme. Keksin illasta toiseen uusia kertomuksia kirjan tarinoille ja entistä jännittävimpiä sellaisia. Muistan sen hetken, kun vihdoinkin opin lukemaan ja olin niin innoissani avatessani lempisatukirjani, jotta vihdoinkin voisin lukea sen oikean tarinan. Mutta se oli virhe, nimittäin tarina Mörkylistä ei ollut yhtään niin kiinnostava kuin minun omakeksimäni selostukset hänen matkastaan.

 

Pakko lukeminen…

 

Yläasteen ja lukion pakolliset kirja raportit tein elokuvista, jotka pohjautuivat joihinkin kirjoihin, koska en millään saanut, vaikka kuinka yritinkin, luetuksi yhtäkään kirjaa. Aleksis Salusjärvi, joka toimii muun muassa sanataideopettajana ja kirjallisuuskriitikkona toteaa, että lukuhalutonta ei saada innostumaan tyrkyttämällä ajatusta, kuinka tärkeää ja mukavaa lukeminen on. Vaan hänen mielestään lukemista tulee lähestyä aihe pohjalta, ja innostaa lukemiseen omien mielenkiintojen ja intohimojen pohjalta.

 

Esseet Proakatemialla, mistä aloittaa

 

Tässä minä nyt olen kolmannen asteen opiskelijana, jonka pitäisi pystyä lukemaan itseä kiinnostavia ja edistäviä kirjoja ja kirjottaa niistä esseitä. Miten olen pärjännyt tähän asti, onnekseni äänikirjoilla. Mutta välillä äänikirjat tuntuvat huijaamiselta ja matalimman aidan kohdalta kulkemiselta. Äänikirjat mahdollistavat paremman keskittymisen omalta osaltani, mutta samaan aikaan vaikeuttavat esseiden kirjottamis- prosessia. Tämän vuoksi haluan haastaa itseäni tänä lukukautena (syksy2022) ja herättää lukemis- intoni. Sillä tiedän, että jossain tuolla syvällä se makaa ja odottaa herätetyksi tulemista. Olen päättänyt lähestyä tätä haastetta/tavoitetta hyvin samalla idealla, miten Salusjärvi ehdotti tekstissää. Matalan kynnyksen kirjalla, joka ei suoranaisesti auta esseitten kirjoittamiseen ollessaan fiktiota, mutta ehkä juuri se on pääsyni lukemisen maailmaan. Kirja, jolla siis aloitan tämän prosessin, on nimeltään Neiti Marple ja hienostohotellin murhat. Valitsin kirjan, koska olen todella iso Agatha Christie fani ja olen katsonut kaikki Neiti Marplet mitä olen suoratoistopalveluista löytänyt. Joten uskon, että koska pidän Neiti Marpleista ohjelmana, miksen pitäisi siitä myös kirjana (eikö kirjojen kuitenkin pitäisi olla aina parempia?). Aloitin kirjan eilen illalla ja tällä hetkellä olen sivulla 57, huomaan, että keskittyminen lukemiseen on vaikeahkoa ja tämän takia etenemiseni hitaampaa, mutta olen hyvin ylpeä siitä, kuinka olen jaksanut pysähtyä hetkessä ja vain nauttia kirjasta.

 

Miten edetä

 

Ajatuksena itsellä olisi edetä siihen pisteeseen asti, että suurin osa esseistäni on luettujen kirjojen pohjalta, eikä niinkään äänikirjojen. Haluan myös edetä fantasia ja fiktio kirjallisuudesta vähitellen faktapohjaisimpiin kirjoihin. Toivon, että intoni tätä prosessia kohtaan ei lopahtaisi ja, että myös muistaisin sen! Saa nähdä kuinka tämä tulee tästä etenemään, mutta pidän peukkuja ylhäällä ja toivottavasti tulen myös päivittelemään etenemistäni tänne kommenttiesseiden muodossa.

 

Lähteet:

 

Salusjärvi, A. n.d. Mikä avuksi, jos lukeminen ei kiinnosta?. Artikkeli.

Mikä avuksi, jos lukeminen ei kiinnosta?

Kommentoi