Tampere
18 May, Saturday
25° C

Proakatemian esseepankki

Lisää rohkeutta johtamiseen



Kirjoittanut: Milja Salo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rohkaiseva johtaja
Brené Brown
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Syksy Samoan business leaderina on vierähtänyt nopeasti. Toisaalta tuntuu siltä, että en ole saanut juuri mitään aikaiseksi, ja toisaalta taas, että on tapahtunut paljon kaikkea. Kävimme juuri pajassa läpi syksyä ja huomasimme, että oikeastaan olemme taas menneet tiiminä hurjasti eteenpäin, ja saaneet aikaan paljon hyviä asioita. Syksyn mittaan olen kuitenkin saanut palautetta siitä, että voisin ihan hyvin johtaa rohkeammin ja tuoda enemmän itseäni esiin. Olen pohtinut asiaa, ja sitä miten oma persoonani vaikuttaa johtamiseeni, ja kuinka voisin kehittää itseäni johtajana. Näiden pohdintojen myötä halusin tarttua paljon puhuttuun Brene Brownin kirjaan Rohkaiseva johtaja. Kirjassa Brene käsittelee erityisesti haavoittuvaisuutta, häpeää, arvoja, sekä luottamusta. Miten nämä vaikuttavat johtajuuteen, ja kuinka kehittää ja vahvistaa paljolti tunteisiin liittyviä taitoja? Miten tulla rohkeammaksi johtajaksi, ja rohkaista samalla myös muita?

Brene määrittelee johtajiksi ne ihmiset, jotka ottavat vastuuta ihmisten ja prosessien potentiaalin löytämisestä ja joilla on rohkeutta kehittää tuota potentiaalia. Rohkeus on taito, jota kuka tahansa voi oppia, ja se koostuu neljästä taidosta: Haavoittuvaisuuden kohtaaminen asioita käsiteltäessä, eläminen arvojemme mukaan, rohkeasti luottaminen sekä nousemaan oppiminen. (Brown 2020.) Tavoitteeni on olla johtajana sellainen, joka inspiroi ja innostaa tiimiläisiä kokeilemaan ja oppimaan, sekä kannustaa ja motivoi itsensä kehittämiseen ja sitä kautta onnistumisiin.

 

Haavoittuvaisuus

Rohkeuden edellytyksenä on haavoittuvaisuuden kohtaaminen asioita käsiteltäessä. Jotta on mahdollista oppia ja kasvaa ihmisenä ja johtajana, on pystyttävä ymmärtämään omat epäonnistumiset, sekä myöntämään ne itselle ja muille. Organisaatioissa tietyt kulttuurinormit rajoittavat rohkeaa johtajuutta, ja toisaalta taas rohkeus on myös tarttuvaa, joten kulttuuria on tärkeää kehittää rohkaisevampaan suuntaan. (2020.)

Olemme keskittyneet tiimissämme luottamuksen vahvistamiseen, ja siihen, että keskustelu- ja palautekulttuurimme olisi mahdollisimman avointa. Jos olemme huomanneet kulttuurissamme joitakin epäkohtia, niihin on haluttu reagoida nopeasti.

Ymmärsin luettuani kirjan, kuinka tärkeää haavoittuvaisuus oikeasti on tiimin luottamuksen rakentamisessa. Haavoittuvaisuus ei ole heikkoutta vaan sen näyttäminen tiimissä kasvattaa luottamusta puolin ja toisin. Luottamuksen avulla on mahdollista kasvattaa rohkeutta keskustella avoimesti, rohkeutta tehdä päätöksiä sekä antaa palautetta. Olen itse harjoitellut vahvaa reflektointia omien tekemisten ja sanomisten kautta lähinnä itsekseni, mutta kirjan myötä ymmärsin haavoittuvaisuuden tärkeyden tiimin näkökulmasta ja sen että omien epäonnistumisten jakaminen tiimille on tärkeää luottamuksen vahvistamisessa. Kun omia kehityskohteitaan tuo muiden tietoisuuteen, on tiimissä myös helpompaa antaa ja vastaanottaa palautetta. Itse olen huomannut, että sellaisen palautteen antaminen on erityisen vaikeaa toiselle, josta vastaanottaja ei ole itse maininnut tai ilmaissut haluaan kehittyä.

Perfektionismi ja pelot estävät ihmisiä oppimasta ja kasvamasta. Rohkeus ja pelko eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan usein niitä tunnetaan samanaikaisesti. Esteenä rohkeudelle on kuitenkin se, kuinka pelkoon reagoidaan. (2020.) Myönnän kärsiväni jonkin asteisesta ongelmasta liittyen perfektionismiin ja miellyttämisen haluun. Huomaan, että nämä vaikuttavat toisinaan negatiivisesti onnistumiseeni johtajana. Pelkään hankalia keskusteluja, ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Pyrin aina toimimaan tilanteissa niin, että kaikille jäisi hyvä mieli eikä kukaan loukkaantuisi, mutta en tällöin sano rohkeasti asioita, joita ehkä haluaisin. Tämän taidon kehittäminen on tuntunut hankalalta, mutta kirjaa lukiessa sain lisää vahvistusta siihen, että rohkeutta kehittäessä on välttämätöntä kohdata pelkoja ja haavoittuvaisuutta.

”Johtajien on joko käytettävä kohtuullinen määrä aikaa pelkojen ja tunteiden kohtaamiseen, tai tuhlattava kohtuuton määrä aikaa yrityksiin hallita tehotonta ja tuloksetonta käyttäytymistä.” (2020). Brenen mukaan rohkea johtajuus vaatii sydämen vapauttamista kahleista, eli sitä, että emotionaalisuus, empatia, aito välittäminen ja haavoittuvaisuus kulkevat mukana johtamisessa. Kun sydän on vapaa, on mahdollista olla avoin kaikille tunteille sekä ymmärtää ja hallita niitä. Tällöin päätöksenteko ja kriittinen ajattelu ovat paremmalla tasolla. Mikäli omat tunteensa lukitsee sisäänsä ja suojautuu kovan panssarin taakse, myös rohkeus katoaa. Oma ego tulisi siis siirtää sivuun, ja elää täydellä sydämellä. (2020.)

 

Häpeä ja empatia

Häpeä on tunne siitä, ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä. Voimakasta häpeää tunnetaan tilanteissa, jolloin ihminen ei käyttäydy oman ”ihanneidentiteettinsä” mukaisesti, vaan on jollain tavalla pettynyt omaan suoritukseensa. Häpeä on yleismailamallinen tunne, kaikki ihmiset tuntevat sitä joskus ja se on yksi kaikista alkukantaisimmista inhimillisistä tunteista. Ainoastaan ne ihmiset, joilta puuttuu kyky empatiaan eivät koe häpeää. Ihmisiä yleensä pelottaa häpeästä puhuminen, mutta mitä vähemmän siitä puhuu, sitä enemmän sillä on valtaa elämässä. Häpeä on erillisyyden tunnetta, eli sitä että jonkun asian tekeminen tai tekemättä jättäminen aiheuttaa tunteen siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä tai kuulu joukkoon. Häpeä on voimakas tunne siitä, että ihminen uskoo olevansa viallinen ja siksi arvoton saadakseen osakseen rakkautta. Häpeä on kuin pieni piru ihmisen sisällä, joka kuiskaa välillä korvaan, että et ole tarpeeksi hyvä onnistuaksesi. Syvä häpeän tunne voi aiheuttaa ihmisessä samanlaistaa tuskaa, kuin fyysinen kipu. (2020.)

Empatia on häpeän vastalääke. Myötätunto ja lempeys itseä kohtaan on erityisen tärkeää häpeän kohtaamisessa. Empatia on voima, joka pitää koossa ihmisten välistä yhteyttä ja luottamuksen varaan rakennettua kulttuuria. Ja se on tärkeää tiimeissä, joissa otetaan riskejä sekä käsitellään asioita perinpohjaisesti. Empatia ei tarkoita sitä, että huonoina hetkinä yritetään parantaa asioita, vaan enemminkin luoda yhteys. ”Empatia on yhteyden muodostamista kokemuksen taustalla oleviin tunteisiin.” Empatiakykyjen harjoittamiseen tarvitaan rohkeutta kokea yhdessä toisen kanssa synkkiä tunteita, eikä taitoja yrittää korjata asiaa tai antaa neuvoja. Jotta voi ymmärtää toisten tunteita, ja viestiä tunteiden ymmärtämisestä onnistuneesti, edellyttää se omien tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Emotionaalinen lukutaito on edellytys empatialle, häpeän sieto kyvylle ja kyvylle nousta takaisin ylös vaikean tilanteen jälkeen. (2020.)

Brene antaa neuvoksi, että empatian harjoittelussa on tärkeää muistaa pitää yhteys, osoittaa kiinnostusta sekä antautua keskusteluun. On tärkeää päästää irti väärän asian sanomisen pelosta, sillä ei ole mahdollista antaa kaiken ratkaisevaa täydellistä vastausta. On kuitenkin hyvä muistaa erottaa empatia sympatiasta. Empatia on tunteiden tuntemista yhdessä, sympatia on tunteiden tuntemista toisen puolesta. Empatia ruokkii yhteyttä, ja sympatia taas erillisyyttä. Empatia taitoja on mahdollista oppia, mutta se vaatii harjoittelua ja todennäköisesti myös epäonnistumista useasti. Rohkeaa johtajuutta on se, että myöntää epäonnistuneensa tunteiden käsittelyssä, pyytää anteeksi ja haluaa korjata asian.  (2020.)

 

Arvojen mukainen toiminta

Selkeä käsitys omista arvoista auttaa rohkeassa johtajuudessa, arvot ovat kuin pohjantähti synkkinä aikoina. Ne auttavat palauttamaan mieleen käyttäytymisperiaatteet ja sen mikä elämässä oikeasti on tärkeää. Arvojen mukainen toiminta tarkoittaa sitä, että toimii sillä tavalla millaista toimintaa itse arvostaa. Ei ole olemassa erikseen ammatillisia arvoja ja henkilökohtaisia arvoja, vaan ainoastaan yhdet arvot, joiden mukaan elämme. (2020.)

Kirjaa lukiessa sain inspiraatiota pohtia ja kirkastaa pitkästä aikaa omia arvojani, sillä ymmärsin niiden yhteyden johtajuuteen. Kun omat arvot ovat selkeänä mielessä, se tuo itselleni itsevarmuutta asioiden käsittelyyn ja johtamiseen. Arvot ohjaavat omaa elämääni päivittäin, ja haluan että ne näkyvät myös johtajuudessani niin, että voin innostaa ja inspiroida tiimiläisiäni.

 

Pohdinta

Rohkeuden kehittämisessä on tärkeää muistaa osoittaa myötätuntoa itseään kohtaan ja olla kärsivällinen (2020). Koen, että tiimissämme mahdollistetaan hyvin oppiminen ja kehittyminen jokaiselle, ja että ilmapiirimme ja luottamuksemme sallii epäonnistumiset. Se uskalletaanko epäonnistumiset tuoda avoimesti esiin, riippuu luultavasti henkilöistä. Sain kirjan myötä vahvistusta ajatuksilleni siitä, että minun tulisi olla johtajana rennommin oma itseni, eikä etsiä varsinaista ”johtajaminän” roolia. Haluan myös jatkossa tuoda tiimilleni enemmän esiin asioita omasta kehittymisestäni ja tavoitteistani johtajana, pyytää palautetta sekä ottaa enemmän sydäntäni mukaan. Rohkeuden kehittäminen vaatii varmasti aikaa sekä kokemuksia, joten innolla odotan mitä viimeinen vuosi akatemialla tuo eteeni, ja miten pääsen kehittämään itseäni.

 

 

Lähde:

B. Brown. 2020. Äänikirja. Rohkaiseva johtaja – Rehellisiä keskusteluja, sydänlähtöistä toimintaa ja rohkeita päätöksiä. Kustantaja: Viisas elämä. Alkuperäinen nimi: Dare to lead. Viitattu 8.12.2022

 

Kansikuva: https://www.canva.com/photos/MADajmY6VKI-purple-glitter-texture-background/ Ladattu 8.12.2022

Kommentoi