Johtamiseen ja valtaan liittyy ristiriitoja. Politiikassa olemme nähneet, kuinka oman mielipiteen ääneen sanominen riippuu pitkälti globaalista maailman tilanteesta. Maapallosta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Johtajalla on vastuu mielipiteensä sanoittamiselle ja kertomiselle sekä luottamuksen vaalimiselle. Johdettavana olevat odottavat vastauksia ja ratkaisuja. Muuttuvissa tilanteissa johtajalla on suurin vastuu suunnan löytämiseen ja toisaalta myös suunnan ohjaamiseen. Maija-Riitta Ollila kirjoittaa kirjassaan Lauman valta, että hyvä johtajuus koostuu joukosta ominaisuuksia, jotka tyydyttävät lauman tarpeita. (Ollila. 2008, 126) Tiimille paras johtaja on johtaja, joka pystyy ottamaan muuttuvat tilanteet haltuun ja on sopiva juuri sen hetkiseen tilanteeseen täyttämään tiimin tarpeet.

Päämäärän tärkeyttä on tarkasteltava johdettavien tavoitteista ja yhteisön näkökulmasta. Johtajan vastuulla on olla suunnan näyttäjä jättäen myös yksilölle päätösvaltaa. Mielestäni hyvän johtajan määrittely on mielenkiintoista, sillä jokainen kokee johtamisen eri tavalla omien tarpeidensa mukaisesti. Johtajalla pitää olla kyky katsoa tulevaan ja samalla olla läsnä hetkessä. On kiinnostavaa, kuinka paljon odotuksia johtajaa kohtaan asetetaan ja kuinka ristiriitaisia odotukset ja käytännön toiminta ovat. Haluamme selkeitä vastauksia, mutta emme kärkkäitä mielipiteitä. Toivomme, että joku näyttää suuntaa ja mahdollistaa vaikuttamisen.

Kuka vie kohti päämäärää?

Päämäärä toimii johdettavana olevaa tiimiä yhdistävänä tekijänä. Päämäärän tarkoitus on luoda merkitystä toiminnalle ja toisaalta tähtää oikeanlaiseen toimintaan kohti haluttua päämäärää. (Ollila 2008, 127) Yhteinen tavoite yhdistää tiimiä, mutta on turha luottaa, että sama tavoite on jokaiselle merkityksellinen. Tavoittelua tärkeämpää on luoda yksilöitä tukevia tavoitteita. Monet organisaatiot ovat muokanneet tulostavoitteitaan yksilöllistävimmiksi. Työntekijän kanssa käydään läpi, mitkä ovat hänen työnsä tavoitteet ja millaisilla keinoilla niihin päästään. Tässä on mielestäni johtajuuden kriittinen piste. Samat tavoitteet eivät välttämättä motivoi kaikkia työntekijöitä, vaikka he työskentelisivätkin osana samaa tiimiä organisaatiossa.

Myyntiorganisaatiossa myynnilliset tavoitteet on helppo luoda perustuen liikevaihtoon ja tulostavoitteisiin. Hämärään jää usein työn realiteetit ja käytettävissä olevat resurssit. Jatkuvassa paineessa ja stressissä työskentely ei johda haluttuun tulostavoitteeseen ja myyjän bonuspalkkiot jääväät toteutumatta. Työhyvinvoinnin haasteena onkin luoda johtajuutta, joka aidosti tukee työntekijän kasvua ja kehitystä. Mikäli omat työkalut eivät ole riittäviä, on työntekijän vaikeaa yksin löytää keinot, joiden avulla onnistuu ja pääsee tavoitteisiin. Työntekijän ja johtajan on siis oltava vuorovaikutuksessa päämärästä ja tavoitteista, jotta työn merkitys ja motivaatio säilyvät.

Nykyajan vaikuttajan valta ja vastuu

Nykyajan johtajia ovat erilaiset sosiaalisen median vaikuttajat, joihin peilaamme elämäämme. Jo nuorena alamme seuraamaan vaikuttajien elämää ja ihannoimme sitä. Otamme mallia pukeutumistyylistä tai vaikka ruokavaliosta. Kuuntelin Aki Linnnanahteen haastattelua, jossa vieraili Nanna Karalahti. Nanna on tunnettu urheiluvalmennuksistaan ja kasvattanut suosiotaan myös Instagramissa. Podcastissa Nanna kertoo myös vaikuttajan vastuusta. Vaikuttajan ja seuraajan vastuut ovat erilaiset. Vaikuttajan on tunnistettava kuulija yleisönsä. Millaisia asioita he haluavat kuulla ja toisaalta mihin he uskovat. Mediassa monet kertovat avoimesti mielipiteitään ja jakavat arkisia rehellisiä kokemuksiaan. Harva jakaa avoimesti kokemuksiaan ja rehellistä arkea, kun seuraajia on satatuhatta. (Linnanahde Talk Show: Nanna Karalahti, 2020)

Kuulijan tai vaikutettavana olevan henkilön vastuulla on mielestäni kriittisyys ja toisaalta ymmärrys siitä, että vaikuttaja on vain ihminen eikä jokaiseen mielipiteeseen kannata tarttua. Uskon, että kaikilla meillä on mahdollisuus vaikuttaa, olimme sitten vaikuttajia tai emme. Voimme vaikuttaa siihen mitä sisältöä haluamme katsoa ja seurata, minkälaisia nykyajan johtajia ihannoimme. Ihmiselle vaistomainen tarve on halu kuulua ryhmään ja kokea samaistumista. Olemalla rehellinen itselleen ja muille voi oikeasti vaikuttaa siihen, mihin kuuluu ja millaisen vaikutuksen antaa ympäristölleen. Nannan esimerkki vallasta oli mielestäni hyvin mieleenpainuva. Nanna kertoi tunteesta, joka hänelle tulee vetäessään ulkotreeniä sadoille ihmisille. Tilanne on treenaajille niin vaikuttava, että he tekevät mitä vain mitä treenin ohjaaja kertoo. Vallan käytön on silloin oltava harkittua ja tietoon perustuvaa. On tehtävä oikeita liikkeitä oikealla tekniikalla. Se on ohjaajan vastuulla. (Linnanahde Talk Show: Nanna Karalahti, 2020)

Mikä on lauman vastuu?

Sosiaalisessa mediassa kriittinen medialukutaito on tärkeää. Sama pätee mielestäni vuorovaikutukseen ja johtamiseen. Johdettavana olevan vastuu on ymmärtää omat tarpeensa ja yhteisön päämäärä. Toisaalta myös antaa palautetta, mikäli omat odotukset eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Mediassa omien rajojen asettaminen on helpompaa kuin vuorovaikutuksessa arjessa muiden kanssa. Instagramissa on helppoa päättää ketä seuraa ja millaisia juttuja katsoo. Arjessa on vaikeampaa työntää ihmisiä pois, sillä mitään unfollow-näppäintä ei löydy täältä. Voimme vaikuttaa siihen, miten kaikki vaikuttaa meihin. Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin. Muuttuvia elämäntilanteita emme voi valita, mutta omaan suhtautumiseen on aina mahdollisuus vaikuttaa. Mielestäni se on asia, johon kannattaa keskittyä.

Lähteet:

Aki Linnanahde Talk Show: Nanna Karalahti (2020). Aki Linnanahde. 9.5.2020. Podcast. Kuunneltu 3.10.2020 Spotify

Ollila M. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Publishing Oy.