7 tapaa muuttaa omaa elämää

Päivästä toiseen yritämme olla parempi versio itsestämme edelliseen päivään verrattuna. Kehitämme luonnetta päivittäin, otamme huomioon elämän pieniä iloja sekä yritämme nauttia elämästä niin paljon, kun osaamme. Kaikki edellä mainitut asiat vievät meitä kohti onnellisuutta. Luettuani John Kehoen kirjan ”Quantum warrior” totesin, että myönteinen kohtalo rakentuu myönteisestä luonteesta, joka rakentuu ihmisten tavoista, jotka perustuvat meidän päivittäisteen päätöksiin. Eli yksinkertaisuudessa kirjailija kertoo siitä, miten meidän ajatuksemme, teot ja valinnat vaikuttavat suoranaisesti tulevaisuuden rakentamiseen. Kuitenkin Kehoe ei käytä sanaa ”kohtalo”, vaan sen sijaan hän kutsuu sitä ”kvanttisoturin rutiiniksi”, joka auttaa näyttämään juuri parhaat puolet ihmisessä. Hän vakuuttaa meitä siitä, että käyttämällä kyseistä rutiinia vapautamme ylimääräisistä murheista ja peloista. Lisäksi rutiinin kautta voimme tajuta meidän visiomme, joka selkeyttää mihin tässä elämässä kannattaisi ylipäätään edetä. Pähkinäkuoressa saamme vapauden olla oman elämän luojia ja tehdä juuri sitä, mistä nautimme.

On olemassa seitsemän tapaa lisätä energiaa, jotka auttavat noudattamaan kyseistä rutiinia. Tässä kirjoituksessa haluaisin valaista muutama niistä.

Jos meidän tavoitteisiimme kuuluu onnellinen elämä niin ensimmäinen asia, jota pitäisi ottaa haltuun on hallitsemattoman ajatusvirran seuraaminen. Vaikka kuinka mahdottomalta kuin se kuulostaa, meidän on seurattava meidän ajatuksiamme sekä huomiopisteitä. Niistä pitää olla tosi tarkkana ja tarkkailla sisäistä höpöttäjä samalla tavalla, kuin metsästäjä seuraa petoa. Metsästäjän työhön kuuluu uhrin tapojen tutkiminen, toistuvien rutiinien oppiminen. Sitten, kun metsästäjä kerää mahdollisimman paljon dataa, hän osaa ennakoida pedon käyttäytymistapoja niin hyvin, että uhri on jo hänen käsissään. Samalla tavalla meidän pitäisi seurata sisäistä monologia ja bongata samankaltaisuudet tästä itsetutkiskelusta. Haluamme selvittää, mitkä prosessit tapahtuvat tiedostamatta ja mitkä huonot tavat kuluttavat meidän energiavaraamme.

Mielessämme on monia tapoja, eivätkä kaikki niistä vaikuta meihin myönteisesti. Totumme ääniin kuin jääkaapin huminaan, jota ei enää huomaa jonkin ajan päästä. Sisäisen vuoropuhelun jäljittäminen näyttää siltä, ​​että havaitsemme ensimmäistä kertaa salaisia ​​keskusteluja, joiden juontajina olemme itse: “Tänään on hyvin kuuma, kylmä, minulla ei ole tarpeeksi rahaa, naapurini – idiootti, sinun täytyy syödä paremmin, laihtua, kaipaan jatkuvasti aika, kaikki on niin kallista kaupoissa, se oli mautonta, toivottavasti huomenna sää on parempi … “.

Loputtomalla ajatusvirralla on hypnoottinen vaikutus. Vaikka ajatukset ovat ensisilmäykseltä vain pään sisällä tapahtuvaa toimintaa, keho sekä alitajunta kokevat ne todellisina kokemuksia. Jos riidellemme kuvitteellisen vastustajan kanssa, se saa meidät siihen samat fysiologiset reaktiot kuin todellinen kiista – stressi, verenpaine sekä moraalinen uupumus. Lisäksi itsekeskustelu estää meitä pääsemästä eroon puutteistamme ja peloista, sillä ruokimme niitä jatkuvasti omalla energialla. Heikkoudet ja kaunat ovat juurtuneet alitajuntaan ja vaikuttavat tosiasioilta, että olemme koko ajan keskittyneet heihin. Pelot kasvavat tosi suuriksi ja juurtuvat sieluun, ongelmat ovat liioiteltuja, suhteista tulee jännittyneitä – ja kaikki kuvitteellisten vuoksi keskustelut, jotka eivät lopu päämme.

Seuraava askel kohti onnellisuutta on pienistä asioista nauttiminen. Me arvostellaan sekä pieniä että myös isoja elämän yllätyksiä ja haluamme kokea onnellisuushetkiä niin paljon kun on mahdollista. Maailmankaikkeus tahtoo sinun nauttivan elämästä ja sen takia myönteisellä asenteella koko maailma yrittää auttaa sinua saavuttamaan tavoitteita.

Meidän luonne antaa myös oma energiaa, ja se värisee kaikkialla verkossa. Maailmankaikkeus ei voi välttää näitä värähtelyjä. Asenteella on tärkeä rooli maailmankaikkeuden rakenteessa. Olemme ottaneet käyttöön kvanttimallin lähestymistapaa ja tiedämme, että voimme tehdä mitä ja tulla joku, joten pääsemme eroon vanhasta rajoituksia ja muodostavat itsessämme tarvittavat ominaisuudet visio todellisuudesta. Ei parempaa todistetta ihmisluonnon mahtavuus kuin kyky muuttua itsesi tietoisella valinnalla. Keskittymisen ja käytännön avulla me voimme kehittää itsessämme kaikkia ominaisuuksia, jotka näemme mielikuvituksessamme. Rohkeus, arvostelukyky, kekseliäisyys, täsmällisyys, anteliaisuus, luottamus, herkkyys – nämä ja monet muut hyveet voi tulla kiinteä osa olemustamme. Kysy itseltäsi: ”Mikä voi muuttaa merkittävästi elämääni, jos minä hallussaan? ” Vastaus tähän kysymykseen on lähtökohta. Mikä tahansa ikä ja kaikissa elämänolosuhteissa sinun on yritettävä todistaa itsesi paras puoli tehdä kaikkemme. Kirkkaassa varjossa kaikki positiiviset ominaisuudet, jotka voivat ilmetä todellisuus. Meillä on jo niitä; tarvitsee vain antaa heille erääntyminen Huomio. On meidän oikeutemme ja velvollisuutemme antaa heidän loistaa kaikessa kauneus.

Rohkeus, myötätunto, itsekuri, anteliaisuus, luottamus, usko, kekseliäisyys, henkinen vakaus – jokainen näistä ominaisuuksista on oma värähtelytaajuus ja ne kaikki ominaisuudet löytyvät äärettömän kentän mahdollisuuksista, joihin pääsy on aina avoinna meille. Meidän täytyy kutoa verkko päivittäin näiden kuvilla ominaisuuksia, jotka haluaisimme omistaa, antamalla selkeät ohjeet alitajunnalle toimintaan. Luonteen kehitys ei ole abstraktio, vaan hyvin spesifinen päivittäinen rutiini. Näytämme luonemme kaikessa: siinä, miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa, miten toimimme vaikeissa tilanteissa, miten vastaamme jokaisen meille tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin uusi päivä. Maailmankaikkeus tarjoaa meille tilanteita, jotka edellyttävät ilmeemme parhaat ominaisuudet, maailmankaikkeus antaa meille mahdollisuuden tulla täydellisemmiksi. Vastaanottaja testaa luonen vahvuus, meidän on testattava itseämme tosielämän olosuhteet. Ja vaikeuksista ei tarvitse valittaa. Kiitokset heidän kanssaan rakennamme luonnetta ja vahvistumme.

Lähde: Quantum Warrior: The Future of the Mind: Kehoe, John, 2011