Fysioterapian rooli terveydenhuollossa

Alana fysioterapia on Suomessa vielä suhteellisen nuori ja se kehittyy jatkuvasti. Uusi tutkimustieto kumoaa vanhaa ja toimintatavat muuttuvat sen mukana. Tämä saattaa osittain vaikuttaa myös siihen, että monet eivät edes tiedä, mitä fysioterapeutit tekevät. Monella saattaa olla edelleen sellai-nen käsitys fysioterapiasta, että se sisältää vain hierontaa ja fysikaalisia hoitoja. Usein arkipuheessa tuntuukin, että ihmiset käyttävät fysioterapeuttia synonyyminä hierojalle. Suomen fysioterapeuttien liiton määritelmän mukaan fysioterapeutti on kuitenkin asiantuntija-ammatti, jonka erityis-osaamisalueita ovat terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky. Keskeisiä menetelmiä puolestaan ovat terveyttä ja tomintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Hieronta ja fysikaali-set hoidot voivat olla siis osa fysioterapiaa, mutta eivät missään nimessä ole fysioterapian määritelmä. Tutkimusnäyttö on vahvasti terapeuttisen harjoittelun sekä siihen sisältyvän ohjauksen ja neuvonnan puolella. Manuaalinen, sekä fysikaalinen terapia voivat tarvittaessa olla tukemassa tätä.

Fysioterapeutin rooli terveydenhuollon kentällä on hyvin moniulotteinen. Fysioterapian avulla voidaan helpottaa yksilöiden tai väestön tarpeita, jos heidän liikkumis- tai toimintakykynsä ovat uhattuina esim. ikääntymisen, vamman, kivun, sairauden, toimintahäiriön tai ympäristötekijöiden vaiku-tuksesta. Fysioterapian tavoitteena on edistää yksilön aktiivista osallistumista yhteiskunnassa kehittämällä, ylläpitämällä ja palauttamalla tämän terveyttä, liikkumiskykyä, fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä koko elinkaaren ajan. Tämän lisäksi fysioterapia on viime vuosien aikana keskittynyt hyvin paljon myös preventiiviseen eli ennaltaehkäisevään työhön, etenkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen osalta. Kaiken kaikkiaan fysioterapeutit ovat asiantuntijoita, jotka pystyvät auttamaan ihmisiä monipuolisesti terveyden- ja hyvinvoinnin eri alueilla, kuten terveyden edistämisessä, ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa huomioiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Terveydenhuollon kustannukset

Kustannukset terveydenhuollon osalta ovat nousseet koko 2000-luvun aikana merkittävästi. Vielä 2000-luvun alussa kokonaiskustannukset olivat alle 10 000 miljoonaa euroa, kun ne nykyisin ovat jo reilusti yli 20 000 miljoonaa euroa. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan arvioiden mukaan vielä 58% enemmän rahaa, kuin vuonna 2014. Palvelujen tarve nousee koko ajan nopeammin ja saatavilla olevat resurssit eivät tahdo pysyä perässä. Tämän takia kustannustehokkaiden menetelmien käyttö terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää.

Suurin osa terveydenhuollon menoista koostuu erikoissairaanhoidosta. Esimerkiksi vuonna 2016 kokonaiskustannukset olivat 20,5 miljardia euroa, joista erikoissairaanhoidon osuus oli 7,2 miljardia euroa ja perusterveydenhuollon osuus oli 3,4 miljardia euroa. Fysioterapian kokonais-kustannuksista ei juurikaan ole kattavia tilastoja. Myös kuntoutuksen kokonaiskustannuksista viimeisin arvio on jo vuodelta 2000, jolloin ne arvioitiin 1,2 miljardin euron suuruisiksi. Fysioterapian roolia kustannustehokkaana keinona terveydenhuollon kokonaiskustannusten lieven-tämiseksi ei välttämättä juuri melko kehnon tilastoinnin takia nähdä niin suurena hyötynä kuin se todellisuudessa on. Fysioterapian näyttö tuki- ja liikuntavaivojen ennaltaehkäisyyn on kiistatonta, sekä liikunnallisten erityisryhmien suunnittelussa ja ohjaamisessa olennaisesti mukana olemisella on aikaansaatu isoja hyötyjä. Tehokkaita palveluketjuja juuri näiden asiakasryhmien kesken ei juurikaan vielä ole tai ne ovat hajanaisia.

Fysioterapian säästöpotentiaali

Fysioterapialla voidaan aikaan saada merkittäviä säästöjä terveydenhuollon puolella. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy sairauspoissaoloihin. Ne ovat toiseksi suurin syy työkyvyttömyys eläkkeisiin, joiden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuodessa 3–4 miljardia euroa. . Tavalliselle kansalaiselle voi olla vielä myös epäselvää, kuinka kalliiksi sairauspoissaolot käyvät työnantajalle. Kaikkia tuki- ja liikuntaelin peräisiä sairauspoissaoloja ei pystytä ehkäisemään fysioterapialla, mutta merkittäviä vaikutuksia sillä pystytään aikaan saamaan.

Fysioterapian vaikuttavuus tuki- ja liikuntaelin sairauksissa on hyvä. Säännöllisen liikkumisen vaikuttavuus kipuun ja ennaltaehkäisyyn on parasta. Mikäli fysioterapian säästöpotentiaalia hyödynnettäisiin yhtään paremmin Suomessa, olisivat kustannussäästöt merkittäviä. (Hienonen 2019). Esimerkki vaikutuksesta suoraan terveydenhuollon kustannuksiin voisi olla tilanne, jossa operatiivisen hoidon sijasta asiakas kuntoutetaan fysioterapialla. Fysioterapialla ja leikkaushoidolla yhtä suuri vaikuttavuus ahtaan olkapään oireyhtymän hoitoon. Leikkaus kustantaa yliopistotason sairaalassa Suomessa vähintään 2000 € ja yksityisellä sektorilla noin 4000 €. Mikäli yksi fysioterapiakäynti kustantaa 60 €, pystyttäisiin leikkauksen hinnalla kustantamaan 30–60 fysioterapiakäyntiä. Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavia tuloksia olkapääongelmiin fysioterapi-alla saadaan aikaan jo 10–20 fysioterapiakäynnillä. 10 fysioterapiakäyntiä säästäisi vähintään 1400€ henkilöä kohden, mikäli kyseessä on 2000 € kustantava leikkaus. Valtakunnallisella tasolla säästöt olisivat valtavia.

Fysioterapia terveydenhuollon sijoituskohteena

Fysioterapian säästöpotentiaali terveydenhuollon kustannuksissa on huomattava. Keinoja hyödyntää tätä potentiaalia ovat mm. vammaisten ja akuutisti sairastuneiden henkilöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpysyminen tai parantuminen, tuki- ja liikuntaelin vaivojen ennaltaehkäisy ja kyseisistä vaivoista kärsivien työkyvyn tukeminen, ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ja kaatumisten ehkäisy sekä laitoshoidon ehkäiseminen tai viivästyttäminen. Koska fysioterapia toimii nykyisin jo hyvin laajalla rintamalla, pystytään myös säästöjä tekemään todella isolla rintamalla.

LÄHTEET

Tietoa fysioterapiasta. 2017. Suomen fysioterapeutit. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/

Hienonen, J. 2019. Kustannustehokasta fysioterapiaa. Fysioterapialehti 1/2019