Kirjoittanut Kukka-Maaria Halme & Sahar Arzagani

Onnellisuus, iloisuus, positiivisuus, näistä aiheista puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Mikä on maailman onnellisin kansa, kuka on Suomen positiivisin henkilö? Haluamme esseessämme jakaa miten olemme itse saaneet lisää positiivisuutta ja pieniä iloja elämäämme, sekä pohtia muutamia onnellisuuteen liittyviä myyttejä. Pohdimme, miten voisimme kaikki kehittyä ymmärtämään itseämme ja sen kautta omaa onnellisuuttamme paremmin. Lähteinä käytämme kahta hyvin erilaista kirjaa; Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan (2016), joka on nimensä mukaan nurinkurinen opas hyvään elämään. Se käsittelee elämän hyvyyttä erittäin käytännönläheisellä ja rehellisellä tavalla. Toisena lähteenä on Teen Breathe, Be Happy (2019), jossa käsitellään onnellisuuden merkitystä, sekä miten jokainen voi itse vaikuttaa onnellisuuteensa. 

Psykologi David Myersin mukaan onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Onnellisuus voi syntyä tuhansista eri asioista. Joillekin se tarkoittaa aikaa ystävien kanssa, kun toiselle se voi olla niinkin yksinkertainen asia, kuin sohvalle käpertyminen kuuman kaakaon kera. Osalle se tarkoittaa hyvinvointia – fyysisen ja emotionaalisen tyytyväisyyden tunnetta. Juuri tätä suurin osa ihmisistä haluaakin kokea: onnellisuutta, jonka tunnet luissasi. 

Onnellisuuden ymmärtäminen 

Onnellisuuden tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Onnellisuus on jokaiselle henkilökohtainen asia. Aiemmat kokemukset, ympäristö ja suhteet perheen, ystävien ja jopa opettajien kanssa, vaikuttavat kaikki onnellisuuden tunteeseen.  

On kuitenkin hyvä seurata, että kuinka kauan onnellisuuden tunne kestää tietyissä tilanteissa. Uuden puhelimen ostosta aiheutuva wau-fiilis on yleensä lyhyt kestoinen. Niinpä hymy, joka saadaan aikaan tavaroita ostamalla, häviää yhtä nopeasti, kuin se on tullutkin. Aito onnellisuus on jotakin mikä tulee ihmisen sisältä. Se on asia mikä saa sinut hymyilemään ilman todellista syytä. 

Teen Breathin kirjoittamassa kirjassa, Ole onnellinen (2019) kerrotaan eri myyteistä, joihin ihmiset lankeavat. Ihmiset antavat näiden vaikuttaa liikaa omaan onnellisuuteensa. Haluamme esitellä näitä myyttejä, jotta jokainen voi tarkastella omaa onnellisuuttaan eri tavoilla. 

Myytti 1: Olet joko syntynyt onnellisena tai onnettomana, tähän et voi vaikuttaa 

Saatat yllättyä siitä, kuinka paljon todellisuudessa voit vaikuttaa omaan mielentilaasi. Tutkimusten perusteella geeneillä on 25-35 prosentin vaikutus onnellisuuteesi. Ikäsi, sukupuolesi ja elinympäristösi vaikuttavat onnellisuuteesi 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että saat päättää 50 prosenttisesti kuinka onnellinen olet. Asioihin reagoiminen, niiden ajatteleminen ja uusien asioiden kuuleminen vaikuttavat kaikki tähän. Ensikerralla kun kuulet ystäväsi sanovan, että hän on ollut onneton koko ikänsä, voit kertoa hänellekin nämä faktat. 

Myytti 2: Onnellisuus on tavoiteltavissa 

 Tunnetko koskaan olevasi onnellinen saavuttaessasi tietyn aseman tai palkinnon? Netti ja naistenlehdet tulvivat juttuja, joissa kerrotaan esimerkiksi seitsemän tapaa, kuinka saavuttaa onnellisuus. Itsekin olen lukenut ja jakanut näitä juttuja. Tällaisten ohjeiden takaa löytyy käsitys, että onnellisuus olisi ponnistelujen, toiminnan tai tekemisen sivutuote. Onnellisuus ei ikään kuin olisi olemassa luonnostaan, vaan se pitäisi saavuttaa erilaisten toimien, työmoraalin ja hyvien tuloksien kautta. Tutkimuksen mukaan onnellisuutta aktiivisesti tavoittelevat ihmiset ovat muita onnettomampia ja todennäköisemmin masentuneita.  

Voit kokea hetkellisesti onnellisuuden tunneta, mutta nautinnon kuplan puhjetessa – yleensä sen takia, että jokin muu asia on tällä kertaa tavoitteena – olet palannut siihen, miltä sinusta tuntui aikaisemmin. Älä siis tavoittele elämässäsi onnellisuutta. 

Todellinen onnellisuus on nykyhetken hyväksymistä, ei tavoiteltava asia tulevaisuudessa. 

Myytti 3: Raha tuo onnea 

Vanha kansanviisaus sanoo, ettei raha tee onnelliseksi. Raha kyllä lisää onnellisuutta, mutta kuinka paljon? Vastaus on: todella vähän. Rahan vaikutus onnellisuuteen on häviävän pieni. Jos tavoitteena on tulla onnelliseksi, mikään rahamäärä ei tule koskaan riittämään. Onnellisuuden voi saavuttaa kuka vaan, se on elämäntaitoa.   

Myytti 4: Onnellinen ihminen ei koskaan ole surullinen 

Jokainen on joskus surullinen ja stressaantunut. Jopa se ärsyttävin ihminen, joka näyttää aina olevan maailman onnellisin henkilö. Se on täysin normaalia. On tärkeää ymmärtää myös vaikeita tunteita, sillä ne auttavat selviytymään elämän haasteista. Näiden ansiosta arvostat enemmän niitä hyviä asioita, joita elämässäsi on tälläkin hetkellä. 

Älä piittaa paskaakaan  

Seuraavaksi paneudumme Mansonin käytännönläheisiin vinkkeihin murtaa äsken kuultuja myyttejä. ¨Kuinka olla piittaamatta paskaakaan¨ ei Mansonin mukaan tarkoita, ettei mistään asioista tulisi välittää. Totta kai tulee. Ihmisillä on vain synnynnäinen taipumus välittää liikaa turhistakin asioista. Iän ja kokemuksen myötä ihminen huomaa, ettei pikkuseikoilla olekaan merkitystä kokonaiskuvan kannalta ja näin ollen voi olla välittämättä niistä. Ihminen oppii panostamaan, panostamisen arvoisiin asioihin. ¨Älä piittaa paskaakaan on kiteytys, jonka tarkoitus on auttaa kohtuullistamaan elämälle asetettuja odotuksia ja valitsemaan, mikä on tärkeää ja mikä ei¨ (Manson, 26).   

Manson on jakanut piittaamattomuuden taidon kolmeen osaan. Ensimmäisenä; Älä anna vastoinkäymisten lannistaa sinua. On ymmärrettävää ja suotavaakin välittää, jos jotakin ikävää tapahtuu. Älä kuitenkaan anna sen lannistaa, vaan mieti miten voit selvitä siitä tai mitä voit tehdä asian parantamiseksi.  Eli välitä tärkeistä asioista. Tämä onkin Mansonin toinen osataito, välitä tärkeistä ja sinulle merkityksellisistä asioista. Kolmantena osataitona on valinnat. Aikaisemmin mainitessani, ihmisillä on usein tapana välittää liikaa eli tämän kohdan voisi kääntää niin, että valitsee ne asiat, joista sinun ei tarvitse välittää. Ne, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä eivätkä vie sinua millään tavalla eteenpäin.   

Koen itse eläväni aika positiivisesti ja voinkin hyvin samaistua Mansonin osataitoihin. Epäonnistuneessa tai haastavassa tilanteessa lannistuminen, se että jää niin sanotusti suohon makaamaan ei ole lähes koskaan oikea ratkaisu. Tämä ei tarkoita, etteikö ikäviä tunteita saisi tuntea. Ne nimenomaan tulee kohdata, jonka jälkeen voi siirtyä eteenpäin. Tunteiden peittäminen liialla positiivisuudella on pitkällä aikavälillä haitallista. ¨Aurinkoisella elämänkatsomuksella on toki puolensa, mutta joskus elämä on vain yhtä helvettiä, ja silloin terveintä on myöntää se¨ (Manson, 89). Aaro Huttunen, Saavutus -podcastissa, sanoi mielestäni hyvin, että aika auttaa parantamaan haavat, mutta jos tunteita ei ensin käsittele, aikakaan ei voi niitä parantaa. Ajattelen usein ikävässä tilanteessa, että asia on nyt näin enkä voi tilanteelle mitään, mutta tiedän, etteivät asiat tule aina olemaan huonosti. Tämän jälkeen olen entistä vahvempi ja osaa nauttia elämästä uudella tavalla. ¨Halu olla onnellisempi on kielteisiä tunteita herättävä olotila. Ikävän olon hyväksyminen on myönteinen kokemus jo itsessään¨ (Manson, 15).  

 Kirjan mukaan ihmisen kehityksen ja kypsymisen myötä hän oppii välittämään oikeista asioista. Tässä kohtaa osataidot kaksi ja kolme sitoutuvat hyvin yhteen. Varmasti jotkin turhat asiat jäävät vähemmälle huomiolle ihmisen kasvettua, mutta kyse on myös omista valinnoista. Siitä, kuinka hyvin tiedostaa ne asiat, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Arvot ovat olleet pinnalla keskusteluissa koko Proakatemian alkutaipaleen ja ne tulevat tässäkin vastaan. Arvot ohjaavat valintojamme, tiedostetusti tai tiedostamattamme. Jos arvoihin kuuluu onnellisuus tai mielihyvä, teemme valintoja niiden saavuttamiseksi. Välitämme asioista, jotka vievät kohti parempaa oloa. Toki on tehtävä myös tietoisia valintoja. Olen huomannut olevani onnellisempi, kun olen päättänyt nauttia pienistäkin onnistumisista tai iloista arjessa. Olen päättänyt olla piittaamatta sellaisista asioista, joihin en voi vaikuttaa millään tavalla. Fiilistelen auringonlaskua Instagramissa ja teen näyttäviä aamupala-asetelmia vain itselleni, enkä välitä kuinka tyhmänä tai turhana muut pitävät näitä asioita. Loppujen lopuksi kyse on vain omista valinnoistamme; Miten päätämme suhtautua tapahtumiin ja mistä asioista kannamme huolta. 

Lähteet:  

Manson M. 2016. Kuinka olla piittaamatta paskaakaan. Atena Kustannus Oy.   

Huttunen A. 2020. Saavutus -podcast, #38 Tunteiden käsitteleminen. Kuunneltu 27.2.2020  

Breathe T. 2019. Be happy.